Tässä laissa säädetään valtiolle suoritettavasta matkustajaverosta.

Matkustajaveroa on velvollinen suorittamaan matkatoimistoliikkeen harjoittaja, liikenteen harjoittaja ja liikenteen harjoittajan asiamies.

Matkustajaveroa suoritetaan jokaisesta matkustajasta, jolle verovelvollinen myy tai muutoin luovuttaa matkalipun, joka oikeuttaa Suomesta ulkomaille lähtevään tilauslento- tai laivamatkaan. Matkustajaveroa on suoritettava myös matkustajasta, jolle verovelvollinen välittää tai tilaa ulkomailta matkalipun, joka oikeuttaa Suomesta ulkomaille lähtevään tilauslento- tai laivamatkaan.

Matkustajaveroa ei suoriteta kahtatoista vuotta nuoremmasta lapsesta.

Matkustajana ei pidetä aluksen miehistön jäsentä, joka suorittaa toimensa hoitamiseen liittyvää matkaa, eikä sellaista henkilöä, joka viranomaisen määräämänä on matkalla mukana tarkastaakseen tai valvoakseen aluksen tai sen laitteiden tai miehistön toimintaa matkan aikana tai on matkalla suorittamaan tällaista tehtävää.

Matkustajavero on 200 markkaa tilauslennolla olevasta matkustajasta.

Matkustajaverotuksen yleinen valvonta kuuluu verohallitukselle.

Lääninveroviraston tehtävänä on matkustajaveron määrääminen, veron suorittamisen ja maksamisen valvonta sekä veronkanto.

Verovelvollisia koskevat asiat kuuluvat sen lääninveroviraston käsiteltäviin, jonka toimialueella verovelvollisen kotikunta on. Kotikuntana pidetään kuntaa, jossa verovelvolliselle verotuslain (482/58) mukaan on määrättävä valtionvero. Jos verovelvollisella ei ole Suomessa kotikuntaa, verovelvollista koskevat asiat kuuluvat Uudenmaan lääninveroviraston käsiteltäviin.

Matkustajavero maksetaan lääninverovirastolle kuukausittain viimeistään seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä. Jos mainittu päivä on pyhäpäivä tai lauantai, veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Veroa maksettaessa on annettava kuukausi-ilmoitus. Kuukausi-ilmoituksella annettavista tiedoista säädetään asetuksella.

Verovelvollinen, joka on maksanut kalenterikuukaudelta liikaa matkustajaveroa, saa korjata virheen vähentämällä liikaa maksetun veron seuraavasta matkustajaveron maksuerästä.

Jos verovelvollinen ei ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua korjausta, lääninverovirasto palauttaa liikaa maksetun veronhakemuksesta. Matkustajavero voidaan palauttaa kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolta verovelvollinen on maksanut liikaa veroa, tai sanotun ajan kuluessa tehdyn hakemuksen perusteella myöhemminkin.

Jos verovelvollinen on maksanut kalenterikuukaudelta liian vähän veroa, virheen saa korjata seuraavan maksuerän yhteydessä, jos veroa ei ole jo määrätty. Verovelvollisen on veron maksamisen yhteydessä maksettava veronlisäystä 8 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos verovelvollinen ei maksa matkustajaveroa 6 §:ssä säädetyssä määräajassa, lääninverovirasto määrää maksamatta olevan veron verovelvollisen maksettavaksi.

Maksamatta jääneelle verolle määrätään veronlisäystä yksi markka kultakin täydeltä sadalta markalta jokaiselta kalenterikuukaudelta sen kuukauden alusta, jolloin veronmaksuaika on päättynyt, verolle määrättävää eräpäivää edeltävän kuukauden loppuun. Jos kalenterikuukaudelta maksettava vero on maksettu määräajan jälkeen eikä verovelvollinen ole oma-aloitteisesti maksanut veronlisäystä, veronlisäystä määrätään sen kuukauden alusta, jolloin veron maksuaika on päättynyt, sen kuukauden loppuun, jona vero on maksettu.

Maksuunpannulle määrälle peritään viivästyskorkoa ja jäämämaksua siten kuin veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa (145/76) säädetään.

Maksuunpano on toimitettava kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona matkustajaveron maksuvelvollisuus on syntynyt.

Jos verovelvollinen on laiminlyönyt matkustajaveron maksamisen tai maksanut sitä ilmeisesti liian vähän eikä ole kehotuksesta huolimatta antanut veron määräämistä varten tarvittavia tietoja, lääninveroviraston on määrättävä maksamatta oleva vero arvioimalla.

Maksamatta olevan veron määrä on pyrittävä selvittämään myyntitulojen ja myynneistä saatujen palkkioiden perusteella laadittujen laskemien avulla taikka muiden samalla alalla ja vastaavanlaisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten liiketoimintaan vertaamalla.

Ennen veron määräämistä on verovelvolliselle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen veron määräytymistä koskevasta laskelmasta sekä niistä seikoista, joiden vuoksi vero aiotaan määrätä arvion mukaan.

Veron määräämistä koskevaan päätökseen on otettava veron määräytymistä koskeva laskelma sekä merkittävä ne syyt, joiden perusteella vero on määrätty arvion mukaan.

Veronkorotus määrätään vain siitä verosta, jota 1 momentissa tarkoitettu puutteellisuus tai vaillinaisuus on koskenut.

Lääninveroviraston on oikaistava maksuunpanopäätöksessä verovelvollisen vahingoksi oleva virhe ja palautettava liikaa suoritettu vero, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu.

Oikaisu voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jota oikaistava päätös koskee tai, jos päätös koskee useita kalenterivuosia, niistä viimeisen päättymisestä tai verovelvollisen sanotun ajan kuluessa tekemän vaatimuksen perusteella myöhemminkin.

Lääninveroviraston tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen. Lääninoikeuden päätökseen tyytymätön saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin liikevaihtoverolain muutoksenhakua koskevia säännöksiä.

Jos matkustajaveroa palautetaan maksuunpanon oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle verolle maksetaan korkoa 9 prosentin vuotuisen koron mukaan veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään. Palautus suoritetaan hakemuksetta.

Verovelvollisen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi,että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Lääninverovirastolle on vaadittaessa esitettävä matkustajaveron valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu tarpeellinen selvitys.

Matkustajaverotuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä liikevaihtoverolaissa säädetään. Matkustajaveron kantoon,perimiseen ja palauttamiseen sovelletaan kuitenkin veronkantolainsäännöksiä, ellei tässä laissa tai sen nojalla ole toisin säädetty.

Matkustajaveron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rangaistus rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.