Arkistolaitokseen kuuluvat valtionarkisto ja maakunta-arkistot.

Valtionarkisto johtaa arkistolaitoksen toimintaa, hallintoa ja kehittämistä sekä toimii maan kansallisarkistona ja toimialansa tutkimus- ja kehittämiskeskuksena.

Maakunta-arkistot ovat valtionarkiston alaisia piirihallintoviranomaisia sekä alueellisia arkistoja ja tutkimus- ja kehittämiskeskuksia.

Maakunta-arkistolle kuuluvia tehtäviä hoitaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeissa valtionarkisto.

Arkistolaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu arkistolaitoksen pääjohtaja puheenjohtajana sekä viisi arkistolaitoksen toimialaa tuntevaa jäsentä, joista yksi on määrättävä arkistolaitoksen edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valtioneuvosto määrää jäsenistä yhden johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja kolme jäsentä on saapuvilla.

Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Johtokunta vahvistaa tarkemmat määräykset asiain käsittelystä johtokunnassa.

Valtionarkiston päällikkönä on pääjohtaja, jolla on valtionarkistonhoitajan arvonimi. Lisäksi valtionarkistossa on arkistoneuvoksia, joiden vastuualueista ja tehtävistä määrätään työjärjestyksessä.

Maakunta-arkiston päällikkönä on maakunta-arkiston johtaja.

Arkistolaitoksessa on lisäksi muita toiminnan edellyttämiä virkoja sekä tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Pääjohtaja johtaa arkistolaitoksen ja valtionarkiston toimintaa ja vastaa siitä, että niille kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Maakunta-arkiston johtaja johtaa maakunta-arkiston toimintaa ja vastaa siitä, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Valtionarkistolle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on annettu.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei käsitellä johtokunnassa tai joita hän ei ole siirtänyt jonkun muun ratkaistavaksi.

Maakunta-arkistolle kuuluvat asiat ratkaisee maakunta-arkiston johtaja, jollei hän ole niitä siirtänyt jonkun muun ratkaistavaksi.

Pääjohtaja, arkistoneuvos ja maakunta-arkiston johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muuten olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Johtokunta ja pääjohtaja ratkaisevat asiat esittelystä. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.

Pääjohtajalta, arkistoneuvokselta ja maakunta-arkiston johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä johtamistaito sekä hyvä perehtyneisyys arkistolaitoksen toimialaan.

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Arkistoneuvoksen ja maakunta-arkiston johtajan nimittää opetusministeriö.

Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun valtionarkiston henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Maakunta-arkiston muun henkilöstön nimittää tai ottaa maakunta-arkiston johtaja.

Virkavapautta myöntää pääjohtajalle opetusministeriö. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon asianomaisella virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto.

Muille valtionarkiston virkamiehille ja maakunta-arkiston johtajalle myöntää virkavapautta pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Maakunta-arkiston virkamiehille myöntää virkavapautta maakunta-arkiston johtaja.

Viran hoidosta virkavapauden aikana tai viran ollessa avoinna päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapautta.

Valtionarkisto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa arkistolaitosta koskevissa asioissa.

Valtionarkiston työjärjestyksessä määrätyllä virkamiehellä on oikeus eri valtuutuksetta valvoa tai valtuuttaa asiamies valvomaan valtion etua kaikissa 1 momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa sekä ottaa arkistolaitoksen puolesta vastaan haasteen tiedoksianto.

Muutosta valtionarkiston päätökseen haetaan, jollei erikseen toisin säädetä, korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja maakunta-arkiston päätökseen valtionarkistolta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Tarkemmat määräykset valtionarkiston ja maakunta-arkiston organisaatiosta, toimintayksiköiden ja henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelemisestä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä.

Valtionarkiston työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja ja maakunta-arkiston työjärjestyksen maakunta-arkiston johtaja.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan yleisarkistoista 25 päivänä helmikuuta 1983 annettu asetus (195/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Maakunta-arkiston johtajan virka voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää noudattamatta, mitä 4 §:n 3 kohdassa säädetään.