1992

1672/1992 Valtioneuvoston päätös terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä

Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/78) 2 §:n nojalla päättänyt:
1 § Soveltamisala

Työnantajan, laitoksen ja viraston on kustannuksellaan järjestettävä työntekijän tai muun henkilön, jonka työhön sovelletaan työturvallisuuslakia (299/58), 27/87), alku- ja määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä siten kuin tässä päätöksessä määrätään.
2 § Erityinen sairastumisen vaara

Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle.
3 § Erityisen sairastumisen vaaran ja terveystarkastusten tarpeellisuuden selvittäminen

Harkittaessa työpaikkaselvityksen ja muiden käytettävissä olevien tietojen sekä tähän päätökseen liittyvän esimerkkiluettelon perusteella terveystarkastuksen tarpeellisuutta ja niiden määräaikaisuutta, on otettava huomioon

 1)

aikaisempi lääketieteellinen kokemus terveydellisten haittojen esiintyvyydestä asianomaisella työalalla ja työpaikalla

 2)

työssä käytettävien, työssä tai työympäristössä syntyvien kemiallisten aineiden, fysikaalisten tai biologisten tekijöiden vaarallisuus, altistumisen taso, kesto ja jaksottaisuus sekä aikaisempi altistuminen

 3)

työhygieenisten mittausten tulokset sekä

 4)

onko lääketieteessä olemassa yleisesti hyväksytty menetelmä tarkastusten toteuttamiseksi, jotta haitta- ja altistumistaso voidaan osoittaa.
4 § Terveystarkastus

Tässä päätöksessä tarkoitettuja alku- ja määräaikaistarkastuksia ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus sekä sitä täydentävät muut tutkimukset, lääkärin valvonnassa tehdyt tarkastukset tai tarkastuksen osat sekä toimintakokeet ja altistumismittaukset.

Alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn alkamista, mutta kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta.

Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava yleensä 1-3 vuoden välein esimerkkiluettelon ja tämän päätöksen mukaisesti, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei tämän päätöksen 7 §:n nojalla ole toisin määrätty.
5 § Johtopäätökset tarkastuksista

Terveystarkastusten avulla tulee

 1)

tunnistaa työoloissa esiintyviä terveysvaaroja ja tuottaa tietoa torjuntatoimien käynnistämiseksi

 2)

selvittää työntekijän altistuminen ja siitä todennäköisesti aiheutunut toimintakyvyn tai terveydentilan muutos

 3)

selvittää terveydentilan tai terveydentilassa tapahtuneiden muutosten vaikutus työhön sopivuuteen

 4)

antaa työntekijälle tietoa työssä esiintyvistä terveysvaaroista ja ohjeita haittojen torjunnasta

 5)

ohjata työntekijä tutkimuksiin ja hoitoon ammattitautia epäiltäessä sekä

 6)

seurata tehtyjen työsuojelutoimenpiteiden ja muiden muutosten vaikutusta.

Määräaikaistarkastuksista saatavan tiedon perusteella pyritään sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä aina vaaran poistamiseen ja työntekijälle aiheutuvan vaaran ehkäisemiseen tai torjuntaan.
6 § Tietojen antaminen

Tietojen antamisessa ja salassapidosta työterveyshuollossa on säädetty työterveyshuoltolain (743/78) 6 §:ssä. Lääkärin on annettava terveystarkastuksen johtopäätöksistä, siltä osin kuin ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon, työnantajalle kirjallinen lausunto, johon on tarvittaessa sisällytettävä ehdotus tarkastuksen perusteella aiheellisiksi osoittautuneista työsuojelutoimista. Työsuojeluviranomaisella ja työsuojeluvalvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73, 29/87) 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla asiantuntijalla on oikeus pyynnöstä saada nähtäväkseen tämä lausunto.

Jos henkilö, joka on tehnyt 1 §:ssä tarkoitettua työtä, siirtyy samalla tavalla vaaralliseen työhön toisen työnantajan palvelukseen, edellisen työnantajan työterveyshuollon lääkärin on jälkimmäisen työnantajan työterveyshuollon lääkärin pyynnöstä annettava tiedot tämän henkilön terveystarkastuksista viimeksi mainitulle lääkärille.

Lääkärin on annettava tutkitulle henkilölle tiedot tutkimuksen tuloksista ja johtopäätöksistä sekä tarpeelliset ohjeet terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi ja mahdollisesti todetun sairauden hoitamiseksi.

Jos tarkastuksessa todetaan ammattitauti tai muu työstä johtunut sairaalloinen tila, lääkärin on ilmoitettava siitä työsuojelun valvontalain (131/73) 22 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
7 § Toteuttamisvelvollisuuden valvonta

Päätöksessä tarkoitettujen tarkastusten järjestämistä valvoo työsuojeluviranomainen siten kuin siitä on säädetty erikseen.

Työsuojeluviranomainen voi, siten kuin tästä on erikseen säädetty, erityisen sairastumisen vaaran arvioimiseksi myös määrätä tarpeellisten työhygieenisten mittausten ja muiden selvitysten suorittamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi työsuojeluhallitusta kuultuaan hyväksyä työterveyshuollon ammattihenkilöstölle annettavat ohjeet tässä päätöksessä tarkoitettujen tarkastusten suorittamisesta ja sisällöstä.
8 §

Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä on tämän päätöksen liitteenä esimerkkiluettelo, joka on otettava huomioon tarkastuksia järjestettäessä.
9 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä päätöksellä kumotaan 11 päivänä elokuuta 1971 annettu valtioneuvoston päätös (637/71) lääkärintarkastuksesta työturvallisuuslain 44 §:ssä tarkoitetussa työssä.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen Ylilääkäri Matti Lamberg

Liite

ESIMERKKILUETTELO ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

Esimerkkiluettelo ei ole kattava, ja erityistä sairastumisen vaaraa voivat aiheuttaa muutkin, kuin tässä luettelossa mainitut ja niihin verrattavat tekijät. Tarkastusten tarvetta harkittaessa on otettava huomioon myös mahdollinen altistuminen monille eri tekijöille ja niiden yhteisvaikutus.

Fysikaalisia tekijöitä

1. Melu

2. Käsiin kohdistuva tärinä

3. Paineen vaihtelut (sukellustyö ja muut ylipaineessa tehtävät työt, esimerkiksi painekammiohoitotyö)

4. Ionisoiva säteily

Altistumista ionisoivalle säteilylle tarkkaillaan ensisijaisesti säteilyannosmittarein säteilylain (592/91) ja sen nojalla annettujen määräysten mukaan. Säteilylle altistuneiden työntekijöiden terveystarkastusohjeet antaa Säteilyturvakeskus.

5. Ionisoimaton säteily

Lasersäteily ja muu optinen säteily

Tehotiheydeltään silmiä vaurioittava säteily töissä, joissa teknisiä ehkäisytoimia ei kyetä täysin varmistamaan

Kemiallisia tekijöitä

1. Metallit

Alumiini ja sen yhdisteet

Beryllium ja sen yhdisteet

Elohopea ja sen yhdisteet; epäorgaanisia yhdisteitä ovat esim. elohopeaoksidi ja elohopeakloridi ja orgaanisia yhdisteitä esim. alkyyli-, aryyli- ja alkoksielohopeayhdisteet

Kadmium ja sen yhdisteet

Koboltti ja sen yhdisteet

Kromi ja sen yhdisteet, esim. kromaatit, kromihappo

Lyijy ja sen yhdisteet; epäorgaanisia yhdisteitä ovat esim. lyijyoksidi ja orgaanisia yhdisteitä lyijytetraetyyli ja -tetrametyyli

Mangaani ja sen yhdisteet

Nikkeli ja sen yhdisteet

Sinkki ja sen yhdisteet

Vanadiini ja sen yhdisteet, esim. vanadiinipentoksidi

Volframi ja sen yhdisteet

2. Epämetallit

Arseeni ja sen yhdisteet, esim. arseenitrioksidi ja arseenivety

Antimoni ja sen yhdisteet

Fosfori ja sen yhdisteet, esim. fosforihappo, fosforivety eli fosfiini, organofosfaatit

Halogeenit ja niiden epäorgaaniset yhdisteet, esim. kloori, klooridioksidi ja kloorivety; fluori, fluorivety ja fluoridit, fluoripolymeerien hajoamistuotteet sekä bromi, jodi ja niiden epäorgaaniset yhdisteet

Rikkiyhdisteet, kuten rikkidioksidi, rikkihiili ja rikkivety.

Seleeni ja sen yhdisteet

Syaaniyhdisteet, esim. syaanivety, syanidit, nitriilit, amyylinitriili.

3. Epäorgaaniset kaasut

Fosgeeni

Hiilimonoksidi

Typen oksidit

Otsoni

4. Hiilivedyt ja niiden seokset (liuotinbensiinit ym.)

Alifaattiset hiilivedyt, esim. metaani, etaani, heksaani, etyleeni

Alisykliset hiilivedyt, esim. terpeenit, sykloheksaani ja 1,3-butadieeni

Aromaattiset hiilivedyt, esim. bentseeni, tolueeni, ksyleeni, styreeni ja polysykliset aromaattiset yhdisteet

Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset, esim. hiilitetrakloridi, kloroformi, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorietaani, tri- ja tetrakloorietyleeni, 1,1,1-trikloorietaani, metyleenikloridi 1. dikloorimetaani, fluoria sisältävät hiilivedyt, esim. freonit, polyklooratut bifenyylit (PCB), vinyylikloridi

Hiilivetyjen nitro- ja aminojohdannaiset, esim. amyylinitriitti, dinitrobentseeni, trinitrotolueeni, aniliini, naftyyliamiinit, bentsidiini, trietanoliamiini.

5. Nitroglyseroli ja nitroglykoli

6. Alkoholit ja glykolit

Metanoli ja etanoli

7. Fenolit ja niiden johdannaiset, esim. fenoli eli hydroksyylibentseeni eli karbolihappo, pyrokatekoli, resorsinoli, pyrogalloli, kresoli eli metyylifenoli, butyylifenoli eli pikriinihappo

8. Ketonit, esim. asetoni, metyylietyyliketoni, metyyli-isobutyyliketoni, hydrokinoni

9. Eetterit, esterit ja epoksidit

Eetterit ja glykolieetterit (sellosolvit), esim. metoksi-, etoksi- ja butoksietanoli.

Esterit ja sellosolviesterit, esim. etyyliasetaatti, sellosolviasetaatit

Epoksidit, esim. etyyleenioksidi

10. Aldehydit, esim. asetaldehydi, formaldehydi ja akroleiini

11. Orgaaniset hapot ja happoanhydridit, esim. ftaalihappo,- maleiinihappo- ja trimellitiinihappoanhydridi, jodietikkahappo, fluorietikkahappo, muurahaishappo

12. Muita kemiallisia altisteita

12.1. Torjunta-aineet

Kasvitautien torjunta-aineet esim. metoksietyylielohopeaa sisältävät peittausaineet, bisditiokarbamaattiyhdisteet, kvintotseeni eli pentakloorinitrobentsiini.

Rikkakasvien torjunta-aineet esim. klooratut fenoksihapot, triatsiinit ja glyfosaatti

Kasvunsääteet esim. klormekvatti.

Tuhoeläinten torjunta-aineet esim. nikotiini, organofosfaatit, orgaaniset klooriyhdisteet, karbamaatit, pyretriinit ja synteettiset pyretroidit.

Valtioneuvoston päätöksessä työturvallisuuslain soveltamisesta torjunta-aineiden käsittelyyn ja levitykseen metsätöissä (538/89) on määrätty näiden töiden terveystarkastuksista.

12.2. Suojauskemikaalit; puunsuoja-, limantorjunta-aineet

12.3. Muovit ja tekohartsit sekä niiden valmistuksessa käytetyt aineet ja syntyvät välituotteet, esim. orgaaniset peroksidit, amiinit, orgaaniset happoanhydridit, epoksihartsit, polyamidit, isosyanaatit, akrylaatit ja fenolihartsit.

12.4. Luonnonhartsit, esim. kolofonihartsi, mäntyhartsi, luonnonkumi

12.5. Reaktio- ja dispersioväriaineet

12.6. Antibiootit

12.7. Syöpälääkkeet

13. Pölyt

13.1. Kvartsi ja muut piioksidin kiteiset muodot.

13.2. Asbesti ja muut silikaattikuidut, joilla on samantyyppinen koostumus ja terveyttä vaarantava vaikutus.

Asbestityötä tekevien lääkärintarkastuksista on ohjeet työsuojeluhallituksen päätöksessä (205/89).

13.3. Orgaaniset pölyt esim. jauhopöly, kuivamaito, rehuhiiva, kalajauho, entsyymit, raakakahvi, puupöly, turkispöly, muu eläinten epiteeli, raakapuuvilla, raakapellava ja entsyymipölyt

Biologiset tekijät

Bakteerit ja virukset, sienten ja homeiden itiöt sekä näiden vapauttamat muut biologisesti aktiiviset aineet.