1 § Hinnoissa tapahtuneet muutokset

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain (736/89) 5 §:n 1 momentissa säädetään, hinnoitteluvuoden 1993/94 maataloustuloneuvotteluissa ei oteta huomioon kokonaistuoton muutosta siltä osin kuin se aiheutuu muiden tuotteiden kuin tavoitehintatuotteiden hintojen muutoksista.

2 § Hintojen poikkeaminen tavoitehinnoista

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 6 §:ssä säädetään, sovelletaan vuoden 1993 aikana tapahtuneisiin tavoitehintamuutoksiin tämän pykälän säännöksiä. Milloin tavoitehintatuotteiden keskimääräiset hinnat ovat vuonna 1993 poikenneet vahvistetuista tavoitehinnoista yhteensä enemmän kuin kolme prosenttia, tämä otetaan huomioon siten, että maataloustulolain nojalla muutoin määrättäviä tavoitehintoja muutetaan seuraavan hinnoitteluvuoden ajaksi sillä prosenttimäärällä, jolla toteutuneet hinnat ovat keskimäärin poikenneet tavoitehinnoista enemmällä kuin kolmella prosentilla.

3 § Valtion vastuu vientikustannuksista

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 14 §:ssä säädetään, valtio vastaa maataloustuotteiden vientikustannuksista vuonna 1993 seuraavasti:

1. Maitotuotteet

Valtio vastaa maitotuotteiden vientikustannuksista siltä osin kuin meijerimaidon määrä on enintään 2 150 miljoonaa litraa. Mikäli meijerimaidon määrä ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksista, kuitenkin enintään 2 300 miljoonan litran määrään asti.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, maataloustuottajat vastaavat kokonaisuudessaan voin viennistä aiheutuvista kustannuksista siltä osin kuin voin vienti ylittää 10 miljoonaa kiloa.

2. Naudanliha

Valtio vastaa 80 prosentista naudanlihan vientikustannuksista enintään 2 miljoonan kilon määrään asti. Mikäli naudanlihan vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksista, kuitenkin enintään 5 miljoonan kilon määrään asti.

3. Sianliha

Valtio vastaa 80 prosentista sianlihan vientikustannuksista enintään neljän miljoonan kilon määrään asti. Mikäli sianlihan vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksista, kuitenkin enintään kuuden miljoonan kilon määrään asti.

4. Kananmunat

Valtio vastaa 80 prosentista kananmunien vientikustannuksista enintään kahden miljoonan kilon määrään asti. Mikäli kananmunien vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksista, kuitenkin enintään neljän miljoonan kilon määrään asti.

5. Vilja

Valtio vastaa 80 prosentista viljan vientikustannuksista enintään 350 miljoonan kilon määrään asti. Mikäli viljan vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksista, kuitenkin enintään 550 miljoonan kilon määrään asti.

4 § Maataloustuottajien vastuu vientikustannuksista

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 15 §:ssä säädetään maataloustuottajien vientikustannusvastuusta, maataloustuottajat vastaavat 2 §:ssä mainittujen maataloustuotteiden vientikustannuksista siltä osin kuin valtio ei niistä vastaa. Maataloustuottajien osuudeksi vientikustannuksista vuonna 1993 tapahtuvan viennin osalta luetaan kuitenkin enintään 20 prosenttia kyseisen hinnoitteluvuoden maataloustulosta.

5 § Maataloustuotannon ohjaaminen ja tasapainottaminen

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 17 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, voidaan maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapainottamiseen käyttää vuonna 1993 maatilatalouden kehittämisrahaston varoja, jotka rinnastetaan maataloustulolain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun määrärahan lisäykseen.

6 § Maataloustuottajien vientikustannusosuuden periminen

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 16 §:n 1 momentissa säädetään, maataloustuottajien vientikustannusosuuden kattamiseen voidaan käyttää myös maataloustulolain 1 ja 8 §:ssä tarkoitettua tukea siten kuin maataloustulolain 3 §:ssä tarkoitetuissa neuvotteluissa sovitaan.

7 § Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.