Tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaan, jollei jäljempänä toisin säädetä:

Kuhunkin ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut voidaan eritellä tuloslaskelman liitteenä.

Kulut voidaan merkitä tuloslaskelmaan jakamatta niitä muuttuviin ja kiinteisiin kuluihin.

Kirjanpitovelvollisen, joka lukee vaihto-omaisuuden hankintamenoon myös osuuden hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista, on merkittävä kulut tuloslaskelmaan myyntikatetta ja käyttökatetta erikseen esittämättä.

Tuloslaskelma voidaan 1 §:ssä säädetyn kaavan sijasta laatia seuraavan kaavan mukaan, jollei jäljempänä toisin säädetä:

Rahoitustuotot ja -kulut voidaan eritellä tuloslaskelman liitteenä.

Aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaan:

Aatteellisen yhteisön tai säätiön varsinainen toiminta on yhteisön tai säätiön säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä mainitun tarkoituksen toteuttamista.

Kuhunkin ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut on tuloslaskelmassa esitettävä riittävästi eriteltyinä. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen eriteltävä lisäksi toiminnanaloittain tuloslaskelmassa tai sen liitteenä. Liiketoiminnasta voidaan ilmoittaa vain sen tuottojen ja kulujen summat, jolloin tuloslaskelmaan on liitettävä liiketoiminnasta laadittu erillinen tuloslaskelma.

Milloin aatteellisen yhteisön tai säätiön toiminta perustuu pääasiassa kiinteistön hallintaan, voidaan soveltuvin osin käyttää 4 §:n mukaista kaavaa.

Kiinteistön hallintaan perustuvan toiminnan tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaan:

Jos perittävät vastikkeet voidaan eritellä hoito- ja pääomavastikkeisiin, esitetään pääomavastikkeet kohdassa muut rahoitustuotot.

Kirjanpitolain 30 §:ssä tarkoitettu ammatinharjoittajan tuloslaskelma voidaan 1 §:ssä säädetyn kaavan sijasta laatia seuraavan kaavan mukaan:

Jos tuotot ja kulut on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisina, siitä on ilmoitettava tuloslaskelmassa tai sen liitteenä.

Tuloslaskelmassa tai sen liitteenä on satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä eristä annettava selvitys, mikäli ne merkittävällä tavalla ovat vaikuttaneet tilikauden tuloksen muodostumiseen.

Tuloslaskelman tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista sekä muista muuhun kuin tilikauteen liittyvistä eristä on tuloslaskelmassa tai sen liitteenä annettava selvitys, mikäli ne merkittävällä tavalla ovat vaikuttaneet tilikauden tuloksen muodostumiseen.

Tase laaditaan seuraavan kaavan mukaan:

Taseessa tai sen liitteenä on ilmoitettava vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat saamiset, jotka erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua, tase-erien mukaan eriteltyinä.

Taseessa tai sen liitteenä on annettava erittely tase-erästä "Pakolliset varaukset", mikäli se tase-erän selventämiseksi on tarpeen.

Taseessa tai sen liitteenä on ilmoitettava pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät maksettaviksi viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua, tase-erien mukaan eriteltyinä.

Aatteellisen yhteisön ja säätiön taseessa on ilmoitettava erikseen sellaiset varat tai sellainen pääoma, joiden suhteen on rajoittavia erityismääräyksiä.

Erillään hoidettavat varat on erikseen ilmoitettava taseessa tai sen liitteenä.

Pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua.

Milloin kirjanpitovelvollisella on saaminen siltä, jolle hän itse on velkaa, on saaminen ja velka ilmoitettava taseessa erikseen.

Tuloslaskelma ja tase on laadittava kaavoja yksityiskohtaisempina, mikäli se tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-erien selventämiseksi on tarpeen.

Mikäli kirjanpitovelvollisen toiminnan luonne sitä vaatii, on tuloslaskelmassa ja taseessa käytettävä 1-5 ja 7 §:stä poiketen pääryhmiin sisältyvistä eristä toiminnan luonnetta vastaavia nimityksiä.

Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on ilmoitettava tilikauden tuotoista vähennetyt käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot tase-erien mukaan eriteltyinä sekä annettava selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista. Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset on laadittava kirjalliseen muotoon sekä liitettävä tase-erittelyihin.

Hyödykkeen ottaminen liikkeestä tai ammatista kirjanpitovelvollisen omaan käyttöön kirjataan hankintamenon tai sitä alhaisemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Hyödyke siirretään vaihto-omaisuudesta käyttöomaisuuteen hankintamenon tai sitä alhaisemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Hyödyke siirretään käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen hankintamenon poistamatta olevaa osaa vastaavasta määrästä.

Kirjanpitovelvollisella tulee kultakin tilikaudelta olla käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo.

Koneellisin menetelmin pidetyssä kirjanpidossa kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys tuloslaskelmaan ja taseeseen on voitava todeta konetta käyttämättä.

Koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvauksen tulee sisältää tietojärjestelmän yleiskuvaus sekä selostus kirjausten suorittamistavasta, kirjausketjusta, syöttö- ja tulostusaineistosta, kirjanpidon oikeellisuutta ja täydellisyyttä varmentavista tarkistuksista ja täsmäytyksistä, tietovarastoista ja kirjanpitoaineiston säilyttämisestä.

Tuotannontekijän vastaanottoajankohta ja suoritteen luovutusajankohta on voitava osoittaa tositteen tai sen liitteen avulla taikka muulla vastaavalla tavalla.

Tositteessa on oltava merkintä käytetyistä tileistä, ellei muutoin ole selvää, miten liiketapahtuma on kirjattu.

Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee selvittää kassakoneen tarkkailunauhan tai muun kirjanpitovelvollisen itsensä laatiman tositteen avulla.

Aktivoituun hankintamenoon luetut hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava selvittää kustannuslaskennan tai -laskelmien avulla.

Konserniyrityksellä on kirjanpitolain 22 c §:n 5 momentissa tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisessa liiketoimintaa harjoittavassa kirjanpitovelvollisessa, jos kirjanpitovelvollisella on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa vähintään yksi viidesosa ja enintään puolet osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä mainitussa yrityksessä.

Suorittamastaan tilintarkastuksesta tilintarkastajan on tehtävä tasekirjaan merkintä siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolle julkistamista varten toimitettavissa asiakirjoissa on ilmoitettava kirjanpitovelvollisen postiosoite.

Kirjanpitovelvollisen toiminnan loppuessa on tämän tai hänen oikeudenomistajansa järjestettävä kirjanpitoaineiston säilyttäminen kirjanpitolain 25 tai 31 §:ssä säädetyllä tavalla. Kaupparekisteriin merkityn kirjanpitovelvollisen toiminnan lopettamista koskevassa ilmoituksessa on mainittava, kenelle kirjanpitoaineiston säilyttäminen on uskottu.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan 19 päivänä lokakuuta 1973 annettu kirjanpitoasetus (783/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta pidettävään kirjanpitoon, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993 tai sen jälkeen.

Jos kirjanpitovelvollinen soveltaa kirjanpitoonsa ennen 1 päivää tammikuuta 1993 voimassa olleita kirjanpitolain säännöksiä sanotun päivän jälkeen, kirjanpitovelvollinen saa, siltä osin kuin mainittujen lainsäännösten soveltaminen sitä edellyttää, vastaavasti soveltaa 22 §:n 2 momentissa mainitun, kumotun kirjanpitoasetuksen säännöksiä kirjanpitoon sellaiselta tilikaudelta, joka päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1994 tai sitä ennen.