1992

1549/1992 Laki ennakkoperintälain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 4, 5 ja 7 kohta, 8 §:n 3 momentti, 19 §:n 2 momentti, 24 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 ja 3 momentti, 3 luvun otsikko, 32 §:n 1 momentin 5 kohta, 35 §, 38 §:n 1 momentti ja 50 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 4, 5 ja 7 kohta sekä 8 §:n 3 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1241/88), 19 §:n 2 momentti 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa laissa (315/89), 24 §:n 2 momentti 19 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa (704/83), 29 §:n 1 ja 3 momentti 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (670/76), 3 luvun otsikko ja 32 §:n 1 momentin 5 kohta, 35 §, 38 §:n 1 momentti ja 50 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1338/90), sekä lisätään lain 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 11 päivänä elokuuta 1978 ja 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetuilla laeilla (612/78 ja 315/89), uusi 5 momentti ja lakiin uusi 30 a § seuraavasti:
4 §

Palkkaan luetaan myös luontoisedut, jotka arvioidaan rahaksi verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan. Palkaksi katsotaan myös tuloverolain (1535/92) 66-68 §:ssä tarkoitetut edut sekä 69 §:ssä tarkoitetut edut siltä osin kuin ne eivät ole tavanomaisia ja kohtuullisia.
5 §

Ennakonpidätys on toimitettava:

 4)

työttömyysturvalain (602/84) nojalla maksettavista etuuksista, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (763/90) tarkoitetusta koulutustuesta ja erityistuesta sekä työllisyysasetuksen (737/87) nojalla maksettavasta ansionmenetyskorvauksesta;

 5)

opintotukilain 10 §:ssä tarkoitetusta aikuisopintorahana maksettavasta ansionmenetyskorvauksesta;

7)

tuloverolain 34 §:ssä tarkoitetusta henkivakuutuksen nojalla maksettavasta vakuutussuorituksesta;

8 §

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja kustannuksia eivät kuitenkaan ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, työttömyyskassamaksut, tuloverolain 72 §:n 3 momentissa tarkoitetuista matkoista aiheutuneet kustannukset eivätkä ammattikirjallisuuden hankkimisesta johtuneet menot. Jos työnantaja korvauksetta järjestää työntekijöilleen yhteiskuljetuksen varsinaiseen työpaikkaan ja takaisin, tällaista etua ei pidetä palkkana.
10 §

Verohallitus määrää milloin ennakonpidätys on toimitettava työmatkakustannusten veronalaisesta määrästä.
19 §

Pidätetyt määrät on suoritettava lääninverovirastolle viimeistään pidätyksen toimittamista seuraavan kalenterikuukauden 10 päivänä. Tuloverolain 74 §:ssä tarkoitetusta merityötulosta pidätetyt määrät on suoritettava viimeistään pidätyksen toimittamista toiseksi seuraavan kalenterikuukauden 10 päivänä. Kunta, seurakunta ja kansaneläkelaitos suorittavat pidätetyt määrät kuitenkin siten, että ne vähennetään näille veronsaajille pidätyksen toimittamista seuraavana kuukautena veronkantolain mukaan tilitettävistä jako-osuuksista. Ilmoitus vähennettävästä määrästä on tehtävä lääninverovirastolle viimeistään edellä sanottuna päivänä.
24 §

Työnantajalle ei määrätä 1 momentissa tarkoitettua maksuvelvollisuutta, jos selvitetään, että pidätyksen alaisesta palkasta menevät verot sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu on suoritettu. Maksuvelvollisuutta ei määrätä myöskään silloin, jos selvitetään, että palkasta meneviä veroja ja maksuja ei ole ollut suoritettava. Jos selvitys annetaan sen jälkeen, kun työnantajalle on määrätty maksuvelvollisuus, on lääninveroviraston poistettava maksuvelvollisuus ja määrättävä työnantajan suorittama määrä palautettavaksi. Palautettavalle määrälle maksetaan korkoa veronkantoasetuksen 11 §:ssä tarkoitettu määrä maksupäivästä takaisinmaksupäivään.
29 §

Työnantajan on verohallituksen tai lääninveroviraston taikka verotoimiston asianomaisen virkamiehen kehotuksesta esitettävä Suomessa sanotun viranomaisen tai verohallituksen taikka lääninveroviraston määräämän asiantuntevan ja esteettömänä pidettävän henkilön tarkastettavaksi palkkakirjanpitonsa tai muistiinpanonsa, kuten alkuperäiset palkkalistat, -kortistot ja kuitit, sekä liike- ja tilikirjansa, inventaarinsa ja tase-erittelynsä liitteineen, samoin kuin muu tositeaineisto ja kaikki muu laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, kirjeenvaihto, koneellisen kirjanpidon ja palkkakirjanpidon menetelmäkuvaus käyttöaikaa koskevin merkinnöin sekä muut tallenteet, jotka saattavat olla tarpeen ennakontarkastusta toimitettaessa. Niin ikään työnantajan on esitettävä muut ennakonpidätystä selvittävät, samoin kuin palkansaajan hänelle jättämät ennakonpidätystä koskevat tallenteet. Työnantajan on annettava myös muut valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Palkansaaja on myös velvollinen kehotuksesta esittämään tarkastettavaksi ennakonpidätystä koskevat tallenteet ja antamaan kehotuksesta muut asiaa selvittävät tiedot. Työnantajan on lisäksi näytettävä toimintaansa kuuluvat varastot ja muu omaisuus. Tallenteella tarkoitetaan tässä laissa kirjallista tai kuvallista esitystä (asiakirja) sekä sellaista tietovälinettä, jonka sisältö on luettavissa, katseltavissa, kuunneltavissa tai muuten ymmärrettävissä vain teknisin apuvälinein (tekninen tallenne).

Tallenteiden tarkastus on, mikäli mahdollista, toimitettava työnantajan liikehuoneistossa tai hänen käyttämässään tili- tai palvelutoimistossa. Jos tarkastus toimitetaan edellä mainitussa huoneistossa tai toimistossa, työnantajan on asetettava tarkastajan käytettäväksi tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset apuneuvot ja apulaiset. Apuneuvolla tarkoitetaan tässä laissa kirjoitus- ja laskukonetta, kopiointilaitetta sekä tietokonetta tai muuta teknistä apuvälinettä, jolla tekniset tallenteet voidaan saattaa luettavaan, katseltavaan, kuunneltavaan tai muuten ymmärrettävään muotoon. Jos tarkastusta ei voida haitatta toimittaa edellä tarkoitetussa paikassa, tarkastus voidaan toimittaa lääninverovirastossa tai verotoimistossa. Tallenteet on esitettävä tarkastettaviksi siellä tai toimitettava sinne, missä tarkastus suoritetaan. Teknisistä tallenteista on 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset tarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, jos se on tarkastuksen suorittamista varten välttämätöntä. Suoritetusta tarkastuksesta on laadittava kertomus.
3 luku. Ennakonpidätys koroista ja eräistä muista tuloista
30 a §

Puutavaran ostajan on toimitettava ennakonpidätys maksamastaan kauppahinnasta, kun puutavaran myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden omassa metsässään kasvavaan runkopuuhun tai myy hankintakaupalla runkopuusta valmistettavaa tai valmistettua puutavaraa, kuten tukkeja, pylväitä, kuitupuita, halkoja sekä haketta.

Ennakonpidätys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta suorituksesta.

Ennakonpidätystä ei toimiteta 1 momentissa tarkoitetusta suorituksesta, joka maksetaan tuloverolaissa tarkoitetulle yhteisölle tai jos samalta myyjältä ostetun puutavaran kauppahinta on enintään 500 markkaa.

Mitä edellä on säädetty, sovelletaan myös puun myyntituloon, joka on saatu kiinteistön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden nojalla.

Jos on ilmeistä, että 2 momentissa tarkoitettu ennakonpidätys on verovelvollisen tässä pykälässä tarkoitetusta tulosta maksuunpantavien verojen ja maksujen suoritukseksi liian suuri, eikä hänellä ole muita tuloja, verotoimisto voi verovelvollisen pyynnöstä alentaa pidätyksen vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja.
32 §

Ennakonpidätystä ei toimiteta 31 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta, joka maksetaan:

 5)

muulle tuloverolain 3 ja 4 §:ssä tarkoitetulle kaupparekisteriin merkitylle yhteisölle tai yhtymälle, tuloverolain 5 §:ssä tarkoitetulle yhteisetuudelle taikka yhdistysrekisteriin merkitylle yhdistykselle ja säätiörekisteriin merkitylle säätiölle.

35 §

Mitä 7, 17, 22-27, 29, 29 b, 29 c ja 29 d §:ssä on säädetty, sovelletaan myös tässä luvussa tarkoitetusta suorituksesta toimitettavaan ennakonpidätykseen.
38 §

Ellei verohallitus erityisistä syistä toisin määrää, ennakon määrää sen veropiirin verotoimisto, jossa verovelvollisen verot on verotuslain mukaan maksuunpantava.
50 §

Ennakon täydennysmaksu on suoritettava lääninverovirastolle viimeistään verovuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Lain 24 §:n 2 momentissa tarkoitettu korko maksetaan lain voimaantulopäivänä ja sen jälkeen määrättävälle verolle ja maksuille.

Lain 30 a §:ää ei sovelleta, jos kauppa on tehty ennen tuloverolain voimaantuloa ja tulo on saatu ennen huhtikuun 1 päivää 1993.

HE 244/92

VaVM 83/92

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Valtiovarainministeri Iiro Viinanen