Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto ja tutkimusneuvosto sekä osaston hallintoa osastoneuvosto ja osastonjohtaja.

Laitoksen hallintoa hoitaa laitoksenjohtaja. Laitoksen hallinnosta määrätään muutoin tarkemmin johtosäännössä.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Korkeakoulun hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtori, osastonjohtajat ja koulutuskeskuksen johtaja. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan vaaleilla kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan yhdeksän muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Hallitukseen valittavista jäsenistä korkeakoulun vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit, apulaisprofessorit, yliassistentit, assistentit ja lehtorit valitsevat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, korkeakoulun muuhun henkilökuntaan kuuluvat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä sekä opiskelijat samoin keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä muutenkin edustaa korkeakoulua. Rehtorilla ja vararehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston käsiteltäväksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa vararehtori.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen professori tai apulaisprofessori.

Rehtorin ja vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tutkimusneuvoston jäsenet, laitosten johtajat, professorit ja apulaisprofessorit, hallintojohtaja, toimistopäälliköt, erillisten laitosten johtajat sekä taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan puheenjohtaja.

Rehtorin ja vararehtorin vaali toimitetaan kumpikin erikseen umpilipuin. Jos ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ei saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Rehtori on vapaa virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Rehtori voi vapauttaa vararehtorin osasta hänen virkaansa kuuluvaa opetusvelvollisuutta enintään sen puoleen määrään saakka.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee sille tässä asetuksessa säädetyt asiat sekä asiat, jotka rehtori on siirtänyt sen käsiteltäviksi.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Hallintojohtaja ratkaisee hallintovirastolle kuuluvat asiat. Hallintovirastolle kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin kuuluisi hallintoviraston virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

Tutkimusneuvostoon kuuluvat vararehtori puheenjohtajana ja korkeakoulun vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit jäseninä. Lisäksi hallitus määrää neuvostoon toimikaudekseen muita jäseniä vähintään neljä ja enintään korkeakoulun koulutusohjelmien lukumäärää vastaavan määrän sekä jokaiselle määräämälleen jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vararehtori ei saa osallistua professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämistä koskevan asian käsittelyyn.

Korkeakoulussa on kuvallisen viestinnän osasto, taidekasvatuksen osasto, tuote- ja ympäristösuunnittelun osasto ja yleisen opetuksen osasto.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen osastoon määräytyy.

Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan hallituksen päätöksen mukaan kuusi, yhdeksän tai kaksitoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Osastoneuvoston jäseniä ovat valittujen jäsenten lisäksi osastoon kuuluvien laitosten johtajat.

Osaston henkilökunta valitsee keskuudestaan kaksi kolmannesta ja opiskelijat yhden kolmanneksen osastoneuvostoon valittavista jäsenistä ja varajäsenistä.

Osastoneuvosto valitsee toimikaudekseen osastonjohtajan ja tämän sijaisen keskuudestaan. Osaston johtajaa valittaessa puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin neuvoston jäsenenä oleva professori tai apulaisprofessori.

Osastonjohtajan ja hänen sijaisensa tulee olla vakinainen tai virkaatoimittava professori, apulaisprofessori, yliassistentti tai lehtori.

Korkeakoulun osastossa voi olla yhden tai useamman oppiaineen ja taiteenalan muodostamia laitoksia. Hallitus päättää laitosten muodostamisesta osastoneuvoston esityksestä.

Laitoksenjohtajasta ja laitoshallinnosta muutoin määrätään johtosäännössä.

Korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat kirjasto ja koulutuskeskus. Korkeakouluun voidaan hallituksen päätöksellä perustaa muita erillisiä laitoksia.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Hallitus määrää johtokunnan jäsenet. Enintään kolmannes johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä. Erillisen laitoksen johtajaksi määrätään korkeakoulun virkamies, jos johtajan tehtävät eivät muuten kuulu kenenkään virkatehtäviin.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta sekä johtokunnan ja johtajan tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Hallitukseen ja osastoneuvostoihin valittavat jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Opiskelijaksi katsotaan vaaleissa korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 2 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Vaaleilla valittu hallintoelimen jäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikauden loppuun.

Korkeakoulun hallitus voi erityisestä syystä myöntää monijäsenisen hallintoelimen vaaleilla valitulle jäsenelle tai varajäsenelle tämän omasta pyynnöstä eron kesken toimikauden.

Jos hallintoelimen vaaleilla valittu jäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai jos hallitus on myöntänyt hänelle eron, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai jos hänestä on tullut saman hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, korkeakoulun hallitus valitsee asianomaista henkilöstöryhmää kuultuaan uuden varajäsenen hallintoelimen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus asettaa vaaleja varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkemmat vaaleja ja vaalilautakuntaa koskevat määräykset annetaan johtosäännössä.

Monijäseninen hallintoelin sekä rehtori, vararehtori, hallintojohtaja ja hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä muu virkamies, osastonjohtaja ja erillisen laitoksen johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijän määrää hallintovirasto.

Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta arvosteltaessa opintosuoritusta eikä valittaessa osastonjohtajaa ja hänen sijaistaan.

Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljännes jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa toimitetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jos vähintään viidesosa läsnäolevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Suhteellisessa vaalissa kukin valitsija antaa äänensä niin monelle ehdokkaalle kuin vaalissa on valittavia. Se, jonka valitsija asettaa ensimmäiselle sijalle, saa yhden äänen, ja muut saavat järjestyssijaansa vastaavan osan yhdestä äänestä.

Opintosuorituksia arvosteltaessa päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi muista jäsenistä vain ne, joilla on kyseistä opintosuoritusta vastaava taiteellinen tai tieteellinen pätevyys taikka jotka ovat suorittaneet vastaavantasoisen opintosuorituksen. Kaikilla hallintoelimen jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin kyseisen hallintoelimen toimikausi.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin virkaan ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämiseksi kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Korkeakoulun muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, sekä hallintoviraston toimistopäälliköt nimittää korkeakoulun hallitus. Hallitus ottaa myös dosentin.

Osaston johtaja tai erillisen laitoksen johtaja ottaa tuntiopettajan.

Muun kuin 32 §:ssä ja 38 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

Yliassistentin ja assistentin virka täytetään määräajaksi, vähintään kahdeksi ja enintään viideksi vuodeksi.

Lehtorin virka täytetään toistaiseksi tai 1 momentissa mainituksi määräajaksi.

Hallintovirasto julistaa hakemuksesta täytettävät virat haettaviksi.

Dosentiksi voidaan ottaa hakemuksesta henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet taikka jolla on vastaavan tasoinen taiteellinen pätevyys. Lisäksi dosentilta vaaditaan perusteellinen oman alan tuntemus, osoitettu kyky itsenäiseen taiteelliseen työhön tai julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä opetustaito.

Jos tutkimusneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen korkeakouluun on opetuksen ja tutkimustyön tai taiteellisen työn kannalta tarkoituksenmukaista, sen on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto dosentiksi hakevan tieteellisestä tai taiteellisesta pätevyydestä.

Jos tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset, se tekee hallitukselle esityksen hakijan ottamisesta dosentiksi.

Lehtorin tai yliassistentin viran hakijan sekä dosentiksi hakevan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Se hallintoelin, joka tekee esityksen viran täyttämisestä tai dosentin ottamisesta, voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan antamasta opetusnäytettä.

Virkavapauden ja virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto. Hallitus myöntää kuitenkin vuotta pitemmän virkavapauden professorille, apulaisprofessorille ja hallintojohtajalle.

Virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi päättää hallitus.

Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa tai muutoin laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasiassa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty tai rehtori, vararehtori, osastonjohtaja tai osastonjohtajan sijainen on valittu, eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentin ottamista tai apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan taideteollisesta korkeakoulusta 22 päivänä heinäkuuta 1983 annettu asetus (638/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Korkeakoulun hallitus ja osastoneuvostot sekä tutkimusneuvosto asetetaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1995. Kumotun asetuksen mukaan asetetut hallitus, osastoneuvostot ja tutkimusneuvosto jatkavat tehtävissään, kunnes tämän asetuksen mukaisten hallintoelinten toimikaudet alkavat.

Rehtori ja vararehtori valitaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1994. Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtori jatkavat tehtävissään, kunnes tämän asetuksen mukaan valitun rehtorin ja vararehtorin toimikaudet alkavat.

Laitoksenjohtajat valitaan ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 1993 alkavaksi, johtosäännössä määrättäväksi toimikaudeksi. Kumotun asetuksen mukaan valitut laitoksenjohtajat jatkavat laitoksenjohtajina 31 päivään heinäkuuta 1993 saakka.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, tai silloin, kun tässä asetuksessa tarkoitetut hallintoelimet aloittavat toimintansa, asian käsittelyä jatkaa se hallintoelin, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.