Panttilainauslaitos on panttilainaustoimintaa varten perustettu osakeyhtiö, joka on saanut siihen toimiluvan. Panttilainaustoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa liiketoimintana harjoitettavaa rahalainojen antamista yleisölle irtainta panttia vastaan tämän lain mukaisesti.

Panttilainaustoimintaa saa harjoittaa vain panttilainauslaitos.

Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen irtainta panttia vastaan harjoitettavaan lainaustoimintaan, josta säädetään muualla laissa.

Panttilainauslaitoksen toimintaa valvoo pankkitarkastusvirasto.

Panttilainaustoiminnan harjoittamiseen on haettava toimilupa valtiovarainministeriöltä. Toimilupa voidaan hakea myös perustettavalle panttilainauslaitokselle ennen sen merkitsemistä kaupparekisteriin.

Hakemukseen on liitettävä perustamiskirja ja ehdotus ohjesäännöksi. Valtiovarainministeriöllä on oikeus vaatia myös muita tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä hakijasta.

Valtiovarainministeriön on ennen toimilupa-asian ratkaisemista hankittava hakemuksesta pankkitarkastusviraston sekä asianomaisen paikkakunnan poliisin lausunto.

Hakijalle, jonka toiminta ei ole yleisen edun vastaista ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät luotettavalle panttilainaustoiminnalle asetetut vaatimukset, on myönnettävä toimilupa.

Panttilainauslaitoksen osakepääoman on oltava vähintään miljoona markkaa.

Osakepääoma on kokonaan rahassa maksettava ennen kuin panttilainauslaitos aloittaa toimintansa.

Panttilainauslaitoksen yhtiöjärjestyksen ja sen muutokset vahvistaa pankkitarkastusvirasto.

Yhtiöjärjestys ja sen muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset eikä ole erityistä syytä jättää niitä vahvistamatta.

Panttilainauslaitoksen ohjesäännön ja sen muutokset vahvistaa pankkitarkastusvirasto. Pankkitarkastusviraston tulee ennen ohjesäännön ja sen muutosten vahvistamista varata kuluttaja-asiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi asiasta.

Panttilainauslaitoksen sivutoimipaikkojen perustamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle. Ilmoitukseen on liitettävä pankkitarkastusviraston määräämät asiakirjat.

Jos 1 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, on siitä viipymättä ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle.

Jos panttilainauslaitos on päättänyt osakepääoman korottamisesta tai alentamisesta taikka vaihtovelkakirjalainan tai optiolainan ottamisesta, laitoksen on viivytyksettä lähetettävä pankkitarkastusvirastolle oikeaksi todistetut jäljennökset asiaa koskevista päätöksistä ja ote rekisteriviranomaisen asiasta tekemästä merkinnästä.

Panttilainauslaitoksen hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä ja vähintään yksi varajäsen.

Panttilainauslaitoksella on oltava toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja.

Panttilainauslaitoksen yhtiökokouksen on vuosittain laitoksen hallinnon ja tilien tarkastamista varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja vähintään yksi varatilintarkastaja.

Tilintarkastajan tulee olla täysivaltainen ja hänellä on oltava riittävä laskentatoimen ja taloudellisten asioiden tuntemus. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Mitä tässä laissa säädetään tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava varatilintarkastajaan.

Panttilainauslaitos saa harjoittaa vain panttilainaustoimintaa ja siihen välittömästi liittyvää toimintaa.

Panttilainauslaitos saa omistaa osakkeita ja osuuksia vain muissa panttilainauslaitoksissa sekä yhteisöissä, jotka harjoittavat panttilainaustoimintaan välittömästi liittyvää toimintaa tai joiden omistaminen on laitokselle muutoin välttämätöntä.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, panttilainauslaitos saa omistaa kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia yhteensä enintään määrän, joka on 20 prosenttia laitoksen taseen loppusummasta, jollei pankkitarkastusvirasto myönnä erityisestä syystä lupaa suurempaan määrään.

Panttilainauslaitos ei saa vastaanottaa pantattavaksi tarkoitettua esinettä, ellei panttaaja osoita todistettavasti henkilöllisyyttään ja ole täysi-ikäinen tai jos on syytä epäillä, ettei panttaajalla ole oikeutta pantata esinettä.

Lainansaajalle on annettava haltijalle asetettu panttikuitti.

Lainansaajan pyynnöstä voidaan panttikuitti kirjoittaa hänen nimelleen ja ottaa siihen merkintä, että kuitti saadaan siirtää vain nimetylle henkilölle. Mitä tässä laissa säädetään panttikuitin haltijasta, sovelletaan myös henkilöön, jolle tässä momentissa tarkoitettu panttikuitti on siirretty ja jonka hallussa kuitti on.

Milloin panttikuitti on siirretty nimetylle henkilölle, on siirronsaajan ilmoitettava siirrosta asianomaiselle panttilainauslaitokselle uhalla, että siirronsaaja menettää oikeutensa lunastaa pantti.

Panttikuittiin on merkittävä lainan järjestysnumero, panttauksen päivämäärä, lainan eräpäivä, lainapääoma, korko sekä panttauksesta aiheutuvat luottokustannukset ja muut lainaehdot. Lisäksi kuitissa on oltava pantin laatua ja lukumäärää sekä tarvittaessa mittaa ja painoa koskevat tiedot.

Panttilainauslaitoksen on pidettävä rekisteriä, josta ilmenee 1 momentissa mainitut tiedot. Lisäksi rekisteriin on merkittävä lainansaajan nimi, kotiosoite ja henkilötunnus sekä, jos panttikuitti saadaan siirtää vain nimetylle henkilölle, merkintä myös tästä, sekä mahdollisesta panttikuitin siirrosta.

Panttilainauslaitos ei saa etukäteen periä korkoa eikä muitakaan luottokustannuksia.

Panttia vastaan annettu rahalaina ei saa erääntyä maksettavaksi aikaisemmin kuin neljän kuukauden kuluttua antamispäivästä. Panttikuitin haltijalla on oikeus lunastaa pantti ennen lainan erääntymistä suorittamalla lainapääoma, korko ja muut sovitut luottokustannukset.

Panttikuitin haltija voi tehdä sopimuksen panttilainauslaitoksen kanssa lainan uudistamisesta.

Panttilainauslaitos ei saa luovuttaa panttia, ellei panttikuitin haltija osoita todistettavasti henkilöllisyyttään.

Mitä kauppakaaren 10 luvun 2 §:ssä säädetään, ei sovelleta panttilainauslaitoksen hallussa olevan pantin myymiseen.

Jos pantiksi on annettu osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi lainansaajan asuntona, on rahalainan erääntymisen jälkeen lainansaajalle ilmoitettava erääntymisestä. Ilmoituksessa on mainittava, että jollei lainaa makseta suorittamalla lainapääoma, korko ja muut sovitut luottokustannukset kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, pantti myydään.

Jollei panttia viimeistään lainan eräpäivänä lunasteta, on panttilainauslaitoksella oikeus ryhtyä pantin myymistä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Laitoksen on myytävä pantti julkisella huutokaupalla. Edellä 21 §:n 2 momentissa mainitut osakkeet on lainansaajan, tai jos ne omistaa muu henkilö kuin lainansaaja, omistajan vaatimuksesta kuitenkin myytävä kiinteistönvälittäjän välityksellä.

Panttilainauslaitos ei saa myydä panttia aikaisemmin kuin kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä tai 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ilmoituksen tekemisestä. Panttikuitin haltijan suostumuksetta pantin saa myydä myöhemmin kuin neljän kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä vain, jos siihen on kausivaihtelun tai muun pantin myyntihintaan vaikuttavan syyn johdosta perusteltua aihetta. Pantti on tällöinkin myytävä vuoden kuluessa lainan eräpäivästä.

Niin kauan kuin pantti on vielä myymättä, on panttikuitin haltijalla oikeus lunastaa pantti suorittamalla laitokselle lainapääoma, korko ja muut sovitut luottokustannukset sekä korvaus myyntiä tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä aiheutuneista kuluista. Korkoa ei saa periä enemmältä kuin neljältä kuukaudelta eräpäivästä.

Kulta- ja hopeaesineitä, joiden metalliarvo helposti voidaan saada selville, ei saa myydä alle niiden metalliarvon.

Arvopaperipörssissä noteeratut arvopaperit saadaan 22 §:n 1 momentin estämättä myydä pörssin välityksellä. Arvopaperit, joille arvopaperinvälittäjä tai arvopaperinvälittäjän yhteisö säännöllisesti vahvistaa julkiset kurssit, saadaan vastaavasti myydä arvopaperinvälittäjän tai arvopaperinvälittäjien yhteisön välityksellä.

Myytäessä huutokaupalla panttina olevia 1 momentissa tarkoitettuja arvopapereita niitä ei saa myydä alle myyntiä lähinnä edeltäneen ostonoteerauksen.

Panttilainauslaitoksen on ilmoitettava pantin myynnistä syntyneestä ylijäämästä lainansaajalle sekä, jos muu henkilö kuin lainansaaja on ilmoittanut panttikuitin kadonneeksi, myös ilmoituksen tekijälle.

Panttilainauslaitoksen on maksettava ylijäämä panttikuitin haltijalle tai henkilölle, joka 27 §:n mukaisesti olisi saanut lunastaa pantin. Vaatimus ylijäämän maksamisesta on esitettävä yhden vuoden kuluessa myyntipäivästä. Muussa tapauksessa panttilainauslaitoksella on oikeus ylijäämään.

Asetuksella voidaan säätää, että 1 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos ylijäämä on siinä vahvistettavaa määrää pienempi.

Jos panttikuitti on kadonnut, on sen, jolta kuitti on kadonnut, ilmoitettava välittömästi panttilainauslaitokselle katoamisesta ja siitä milloin ja miten katoaminen on tapahtunut.

Panttilainauslaitoksen on pidettävä erityistä luetteloa kadonneeksi ilmoitetuista panttikuiteista. Luettelo on esitettävä sille, joka osoittaa todistettavasti henkilöllisyytensä.

Jos panttikuitin kadonneeksi ilmoittanut on muu kuin lainansaaja, on lainansaajalle ilmoitettava siitä, että panttikuitti on ilmoitettu kadonneeksi.

Jos lainansaaja on ilmoittanut panttikuitin kadonneeksi, hän saa lunastaa pantin, jollei kukaan muu vaadi oikeutta siihen, lainan eräännyttyä ja kun yksi kuukausi on kulunut 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta luetteloon merkitsemisestä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä.

Jos panttikuitin kadonneeksi ilmoittanut on muu kuin lainansaaja, hän saa lunastaa pantin, jollei kukaan muu vaadi oikeutta panttiin, kahden kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä tai, jos 26 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty eräpäivän jälkeen, kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

Jos on perusteltua syytä epäillä, että pantattavaksi tarkoitettu esine on varastettu tai että panttaaja muuten on luvattomasti saanut esineen haltuunsa, panttilainauslaitoksen on välittömästi ilmoitettava tästä esitutkintaviranomaiselle. Samoin on meneteltävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että panttikuitin haltija tai 27 §:ssä tarkoitettu panttikuitin kadonneeksi ilmoittanut henkilö vilpillisesti ilman laillista oikeutta vaatii saada lunastaa pantin.

Panttien tulee olla turvaavasti vakuutetut vahinkojen varalta.

Osakeyhtiölain 12 luvun 7 §:n säännökset eivät koske panttilainauslaitosta.

Panttilainauslaitoksen osalta osakeyhtiölain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa ja 8 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan antaa valtiovarainministeriö.

Panttilainauslaitoksen toiminimessä on oltava sana pantti.

Tämän lain 21 §:n 2 momentissa ja 26 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus katsotaan tehdyksi, kun ilmoitus on kirjatussa kirjeessä lähetetty osoitteeseen, jonka lainansaaja on antanut tai jonka panttilainauslaitos muuten tuntee.

Panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, sivukonttorin johtaja, tilintarkastaja ja toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää laitoksen asiakkaan tai jonkun muun yksityisestä olosuhteesta, taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle eikä osakkeenomistajalle.

Panttilainauslaitos saa antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ainoastaan syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.

Panttilainauslaitoksen on toimitettava pankkitarkastusvirastolle sen määräämässä laajuudessa panttilainauslaitoksen ja sen asiakkaan välisissä sopimuksissa käytettävät ehdot.

Havaitessaan panttilainauslaitoksen menettelevän sopimusehtojen käytössä kuluttajansuojalain (38/78) vastaisesti pankkitarkastusviraston tulee pyytää asiassa kuluttaja-asiamieheltä lausunto.

Pankkitarkastusvirasto voi kieltää sopimusehdon käytön, jos sopimusehto ei kuulu panttilainaustoimintaan tai jos sitä osapuolten asema ja olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä asiakkaan kannalta kohtuuttomana.

Sopimusehtojen käyttöä kuluttajansuojan kannalta valvoo myös kuluttaja-asiamies.

Panttilainauslaitoksen perustaja, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut lainansaajalle tai panttikuitin haltijalle taikka muulle henkilölle rikkomalla tätä lakia tai yhtiöjärjestystä tai ohjesääntöä.

Panttilainauslaitoksen tilintarkastaja on korvausvelvollinen 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Hän vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa on tahallaan tai tuottamuksesta laitokselle aiheuttanut. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa säädetään.

on tuomittava, jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, panttilainausrikoksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, panttilainausrikkomuksesta sakkoon.

Panttilainausrikkomuksesta on tuomittava myös panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja tai toimihenkilö, joka tahallaan antaa viranomaiselle laitosta tai sen asiakasta koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon. Sama koskee panttilainauslaitoksen tilintarkastajaa, joka tahallaan antaa väärän tiedon taikka jättää tekemättä muistutuksen tai ilmoituksen havaitsemastaan puutteellisuudesta tai väärinkäytöksestä.

Milloin rikoksella tai rikkomuksella, josta tässä laissa säädetään, on loukattu ainoastaan yksityistä oikeutta, ei virallinen syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Jos panttilainauslaitos ei ole toiminnassaan noudattanut tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä taikka laitoksen yhtiöjärjestystä tai ohjesääntöä, pankkitarkastusvirasto voi velvoittaa laitoksen uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa.

Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi panttilainauslaitoksen kotipaikan lääninhallitus.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tätä lakia, lukuunottamatta 4-5 §:ää, sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa panttilainausliikkeen harjoittamiseen luvan saaneeseen panttilainauslaitokseen. Tällaisen laitoksen on haettava kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta vahvistus yhtiöjärjestykselle ja ohjesäännölle.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn panttaussopimukseen sovelletaan kuitenkin edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.