Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

2) Rakennuksesta puuttuu:

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m ² .

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksessa on hissi:

2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:

3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

2) Rakennus on talviasuttava:

3) Rakennuksessa on kuisti:

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m ² .

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m ² . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m ² .

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

2) Rakennuksen muoto:

3) Varasto- ja paikoitustilat:

4) Hissit:

5) Ilmastointi:

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen tilavuus on:

2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:

4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m ³ ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m ³ . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:

5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

1) Hoitoalan rakennukset:

2) Kokoontumisrakennukset:

- Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 140 mk/m ² . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset.

- Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m ² . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin.

- Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m ² . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja.

- Seurakuntatalot 3 640 mk/m ² . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja.

- Nuorisotalot 3 300 mk/m ² . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja.

- Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 260 mk/m ² . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja.

- Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m ³ .

- Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m ² . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja.

- Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m ² . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja.

3) Opetusrakennukset:

- Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m ² .

- Ammattikoulut- ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m ² .

- Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m ² .

4) Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

- Kulkuneuvojen huoltorakennukset ja katsastuskonttorit 3 190 mk/m ² .

- Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m ² . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin.

- Nykyaikaiset yli 10 000 brm ³ terminaalirakennukset 5 370 mk/m ² .

- Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m ² . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa.

- Kasarmirakennukset 3 080 mk/m ² . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 740 mk/m ² .

- Paloasemarakennukset 3 130 mk/m ² . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m ² .

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannukset.

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1992, ja sitä sovelletaan vuodelta 1992 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.