Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa pelastusalan tehtäviin sijoittuville ammattitaidon saavuttamiseksi ja jatko-opintojen harjoittamiseksi tarvittavia valmiuksia, joita yhteiskunnan ja pelastusalan kehittyminen vaatii.

Ammatillisen lisäkoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatillisessa peruskoulutuksessa tai työssä hankitun ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Pelastuspalvelukoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia pelastustoimien johtamiseen suuronnettomuuksissa samoin kuin viranomaisten yhteistoimintaan ja esikuntatyöskentelyyn.

Väestönsuojelukoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia, joita tarvitaan väestönsuojeluorganisaation tehtävissä poikkeusoloissa ja niihin varauduttaessa. Valmiuskoulutuksen tavoitteena on antaa siviilihallinnon viranomaisille valmiuksia poikkeusoloihin varautumiseen ja siihen liittyvään suunnitteluun.

Pelastusoppilaitoksen toiminnan määrälliset tavoitteet päätetään oppilaitoksen koulutusohjelmassa, jonka sisäasiainministeriö vahvistaa vuosittain.

Pelastusoppilaitoksen toiminnan laadulliset tavoitteet määrätään kurssien opetussuunnitelmissa. Sisäasiainministeriö vahvistaa tutkintoon päättyvien kurssien opetussuunnitelmat ja rehtori lyhytkurssien opetussuunnitelmat, jollei sisäasiainministeriö yksittäistapauksessa toisin määrää.

Ammattikurssin opetussuunnitelmassa määrätään yleiset opetusjärjestelyt, kurssin pituus ja opiskelijoiden valinta- ja arviointiperusteet ja opetustavoitteet sekä oppimäärien ja oppikurssien tavoitteet.

Oppilaitos laatii vuosittain toimintakertomuksen edellisen vuoden toiminnasta.

Oppilaitosten toiminnan suunnittelua varten on neuvottelukunta, jonka sisäasiainministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja korvauksista on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Oppilaitoksessa on rehtori. Oppilaitoksessa voi olla seuraavan nimisiä virkoja: apulaisrehtori, yliopettaja, vanhempi opettaja, opettaja, hallintopäällikkö ja kalustopäällikkö. Oppilaitoksessa voi lisäksi olla muuta virkasuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Rehtorilta, apulaisrehtorilta ja hallintopäälliköltä vaaditaan kelpoisuusehtona ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys asianomaiseen tehtävään. Yliopettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys asianomaiseen tehtäväalaan.

Rehtorin nimittää sisäasiainministeriö ja muun henkilöstön oppilaitoksen rehtori.

Sisäasiainministeriö päättää virkavapauden myöntämisestä rehtorille sekä viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta.

Rehtori johtaa oppilaitosta ja vastaa siitä, että oppilaitokselle asetetut tulostavoitteet saavutetaan.

Rehtori ratkaisee ilman esittelyä oppilaitoksen opetuksen järjestelyä sekä henkilöstö- ja taloushallintoa koskevat asiat, jollei erikseen muuta säädetä.

Oppilaitoksen tulosvastuualueista ja henkilökunnan työtehtävistä määrätään oppilaitoksen työjärjestyksessä, jonka rehtori vahvistaa. Työjärjestyksessä rehtori voi määrätä toimivaltaansa kuuluvan asian oppilaitoksen muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Opettajakuntaan kuuluvat oppilaitoksen rehtori, apulaisrehtori ja päätoimiset opettajat. Muut opettajat kuuluvat opettajakuntaan, siten kuin työjärjestyksessä määrätään.

Opettajakunnan koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, jos hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakokous tulee kutsua koolle myös, jos yksi kolmasosa opettajakunnasta sitä kirjallisesti pyytää määrätyn asian käsittelemiseksi. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, kurinpitoasioissa kuitenkin lievin kanta.

Oppilaitoksessa on oppilaskunta, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, järjestää harrastustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseksi.

Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki oppilaitoksen opiskelijat.

Opiskelija on velvollinen hankkimaan oppikirjat, muun oppimateriaalin ja oppilaspuvun sisäasiainministeriön määräämillä kursseilla.

Väestönsuojelukoulutukseen väestönsuojelulain 6 §:n 2 momentin nojalla määrätyille opiskelijoille suorittaa lääkäri tarvittaessa tulo- ja lähtötarkastuksen. Tulotarkastus on suoritettava, jos opiskelija ilmoittaa olevansa sairas tai muusta syystä haluaa lääkärintarkastukseen tai jos kurssin johtaja katsoo tarkastuksen tarpeelliseksi. Lähtötarkastus suoritetaan opiskelijalle, joka on sairastunut tai loukkaantunut koulutuksen aikana.

Jos väestönsuojelukoulutukseen määrätyn opiskelijan terveydentila todetaan lääkärintarkastuksessa sellaiseksi, ettei koulutusta katsota tarkoituksenmukaiseksi, voi oppilaitoksen rehtori keskeyttää koulutuksen. Päätöksestä ilmoitetaan asianomaiselle lääninhallitukselle.

Väestönsuojelukoulutukseen määrätyt ovat koulutuksen kestäessä oikeutettuja ilmaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon sekä lääkkeisiin, jos hoitoa vaativa sairaus on alkanut kurssin aikana.

Tutkintoon päättyvään koulutukseen osallistuvan opiskelijan rikkoessa oppilaitoksen järjestyssääntöjä voi oppilaitoksen rehtori antaa hänelle varoituksen. Jos rikkomus toistuu tai sitä on pidettävä törkeänä, voi opettajakunta erottaa oppilaan kurssilta joko määräajaksi, enintään kahdeksi kuukaudeksi, tai kokonaan.

Jos muuhun kuin tutkintoon päättyvään koulutukseen osallistuva opiskelija rikkoo järjestyssääntöjä, voi rehtori antaa hänelle varoituksen. Jos rikkomus toistuu tai sitä on pidettävä törkeänä, voi oppilaitoksen rehtori erottaa oppilaan kurssilta.

Ennen varoituksen antamista tai erottamista on opiskelijaa kuultava.

Erottamista koskeva päätös voidaan panna muutoksenhausta huolimatta täytäntöön. Jos erottamista koskeva päätös kumotaan, on opiskelijalla oikeus lukea siihen mennessä suorittamansa opinnot hyväkseen myöhemmällä vastaavalla kurssilla, jollei hänellä ole mahdollisuutta jatkaa kurssia, jota erottaminen koskee.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai kokonaan, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi opettajakunta pidättää hänet opiskelemasta, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava sisäasiainministeriölle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei sisäasiainministeriö sitä kiellä.

Opiskelijalta, joka ei noudata oppilasasuntolan järjestyssääntöjä, voi rehtori evätä määräajaksi, enintään kuukaudeksi, ja opettajakunta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai kokonaan, asumisen oppilasasuntolassa. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijalle ja asuntolanhoitajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Jos väestönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaiseen väestönsuojelukoulutukseen määrätty henkilö jää saapumatta koulutukseen, on asiasta ilmoitettava asianomaiselle lääninhallitukselle.

Päätökseen, joka koskee opiskelijan erottamista tai oppilasasuntolassa asumisen epäämistä yli kuukaudeksi, opiskelija saa hakea muutosta valittamalla sisäasiainministeriölle neljäntoista päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. Muista opettajakunnan tai rehtorin päätöksistä ei saa valittaa.

Sisäasiainministeriön päätökseen, jolla on ratkaistu opettajakunnan tai rehtorin päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sisäasiainministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Pelastushallinnon koulutuskeskuksen viranhaltija, joka on nimitetty virkaansa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen vastaavaan tai sitä lähinnä vastaavaan virkaan. Hän voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla siirretyksi Valtion pelastusopiston tai Valtion pelastuskoulun virkaan.

Poiketen siitä, mitä 4 §:n 3 momentissa säädetään henkilöstön nimittämisestä, pelastushallinnon koulutuskeskuksen viranhaltijoita Valtion pelastuskouluun tai Valtion pelastusopistoon siirrettäessä nimittävänä viranomaisena on sisäasiainministeriö.