1992

1291/1992 Asetus työvoiman liikkuvuuden tukemisesta

Työministerin esittelystä säädetään 2 päivänä kesäkuuta 1959 annetun työnvälityslain (246/59) 3 a ja 19 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä on 3 a § 11 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1290/92):
1 § Matkakustannusten korvaukset

Työnvälityslain 3 a §:ssä tarkoitettuja matkakustannuksia ovat ne edestakaisen matkan kustannukset, jotka aiheutuvat matkasta työhön tutustumiseksi tai työsopimuksesta neuvottelemiseksi, sekä menomatkasta uuteen työpaikkaan aiheutuvat kustannukset. Kustannukset korvataan valtion virkamiesten matkustussäännön toisen matkaluokan korvausten mukaan.
2 § Korvauksen saannin edellytykset

Matkakustannusten korvauksen myöntämisen edellytyksenä on:

 1)

että hakija on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon;

 2)

että työpaikka sijaitsee Suomessa hakijan asuinpaikkakunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella;

 3)

että työvoimatoimisto on antanut hakijalle osoituksen kysymyksessä olevaan työpaikkaan; sekä

 4)

että työaika uudessa työpaikassa on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa ja työ kestää vähintään kaksi viikkoa.
3 § Viranomaiset

Matkakustannusten korvauksen myöntää työnhakijan asuinpaikkakunnan työvoimatoimisto. Korvausta on haettava pääsääntöisesti ennen työnvälityslain 3 a §:n 1 momentissa mainittua matkaa. Korvauksen maksaa työvoimapiirin toimisto.

Työvoimatoimiston 1 momentissa mainittuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla työvoimapiirin toimistoon. Työvoimapiirin toimiston päätöksestä voidaan valittaa työministeriöön.
4 § Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Työministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
5 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan työvoiman kotimaisen liikkuvuuden tukemisesta 20 päivänä joulukuuta 1991 annettu asetus (1646/91).

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Työministeri Ilkka Kanerva