Kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa on kasvinsuojeluosasto, maatalouskemian osasto ja siementarkastusosasto sekä hallintoyksikkö. Tarkastuskeskuksessa voi olla myös muita toimintayksiköitä. Osastoissa ja muissa toimintayksiköissä voi olla vastuualueita sen mukaan kuin työjärjestyksessä tai sen nojalla määrätään.

Tarkastuskeskuksen eräiden sisäiseen hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksessa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Tarkastuskeskus voi asettaa osastolleen neuvoa-antavana elimenä toimivan neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille maksetaan matkakustannusten korvausta, päivärahaa ja kokouspalkkioita samojen perusteiden mukaan kuin valtion komiteoiden jäsenille.

Kasvinsuojeluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat kasvintuhoojien leviämisen estämistä ja niiden torjuntatoimenpiteitä, torjunta-aineiden ennakkotarkastusta, rekisteröintiä, valvontaa ja torjunta-ainelautakunnan avustamista sekä taimiaineiston laadun valvontaa.

Maatalouskemian osasto käsittelee rehuja ja lannoitteita koskevat asiat sekä suorittaa torjunta-aineiden ja niiden jäämien tutkimuksia ja tarkastuksia.

Siementarkastusosasto käsittelee siementen ja muun vastaavan lisäysaineiston tuotannon ja kaupan ohjaamista, kehittämistä ja valvontaa koskevat asiat, ja luonnonmukaisen viljelyn ja kasvisten laadun valvontaa sekä hukkakauran torjuntaa koskevat asiat. Lisäksi osasto suorittaa siementavaran tutkimuksia ja tarkastuksia.

Hallintoyksikkö käsittelee tarkastuskeskuksen yleistä hallintoa koskevat asiat.

Tarkastuskeskuksen päällikkönä on ylijohtaja.

Osaston päällikkönä on johtaja. Hallintoyksikön päällikkönä on ylijohtajan määräämä virkamies.

Ylijohtaja johtaa tarkastuskeskuksen toimintaa ja vastaa siitä, että sen tehtävät hoidetaan taloudellisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. Ylijohtajan tulee seurata tarkastuskeskuksen toimialan kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisten uudistusten ja parannusten toteuttamiseksi.

Ylijohtajan apuna on johtoryhmä, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.

Tarkastuskeskuksen esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle, vastuualueelle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Asiat ratkaistaan esittelystä tai ilman esittelyä sen mukaan kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Ylijohtaja ratkaisee asiat, joita ei työjärjestyksessä tai sen nojalla ole siirretty jonkun muun ratkaistavaksi.

Osaston johtaja voi siirtää hänen ratkaistavakseen työjärjestyksessä määrätyt asiat alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Ylijohtaja tai johtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Johtajan nimittää ylijohtaja johtoryhmää kuultuaan.

Tarkastuskeskuksen muun henkilöstön nimittää tai ottaa ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä tai sen nojalla toisin määrätä.

Sivutoimiluvan myöntää ylijohtajalle maa- ja metsätalousministeriö. Muulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Virkavapautta myöntää ylijohtajalle maa- ja metsätalousministeriö. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin ylijohtajalle valtioneuvosto. Muulle tarkastuskeskuksen virkamiehelle virkavapauden myöntää ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä tai sen nojalla toisin määrätä.

Viran hoidosta virkavapauden aikana tai viran ollessa avoinna päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapautta, jollei työjärjestyksessä tai sen nojalla toisin määrätä.

Ylijohtajan sijaisen määrää maa- ja metsätalousministeriö. Johtajan sijaisen määrää ylijohtaja.

Ylijohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa. Muuta tarkastuskeskuksen virkamiestä syytetään asianomaisessa alioikeudessa.

Tarkastuskeskuksen virkamies ei saa olla tarkastuskeskuksen toimialaan kuuluvien tuotteiden kauppaa käyvän tai niitä valmistavan liikkeen omistajana, vaikutusvaltaisena osakkaana tai jäsenenä eikä kuulua tällaisen liikkeen johtoelimeen. Hän ei myöskään saa olla tällaisen liikkeen palveluksessa eikä avustaa sitä palkattuna asiantuntijana.

Tarkastuskeskuksen virkamies ei saa ilmaista sivulliselle eikä käyttää ansiotarkoituksessa hyödykseen mitään tarkastuskeskuksen toiminnan yhteydessä tietoonsa tullutta valmistus- tai liikesalaisuudeksi katsottavaa seikkaa.

Tarkemmat määräykset tarkastuskeskuksen organisaatiosta, toimintayksiköiden ja vastuualueiden sekä henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelystä tarkastuskeskuksessa annetaan työjärjestyksessä tai sen nojalla tarvittaessa annettavissa toimintayksiköiden ja vastuualueiden työjärjestyksissä. Työjärjestyksessä määrätään tarpeen mukaan myös toimintayksiköiden ja vastuualueiden velvollisuudesta avustaa toisiaan. Erityisistä syistä voidaan työjärjestyksessä poiketa 2 §:ssä tarkoitetusta tehtäväjaosta.

Tarkastuskeskuksen työjärjestyksen vahvistaa ylijohtaja. Toimintayksikön ja vastuualueen työjärjestyksen vahvistaa asianomaisen yksikön tai vastuualueen päällikkö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Maatilahallituksen lakkautettavan viran haltija voidaan siirtää tai nimittää hänelle soveltuvaan virkaan kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään virkojen kelpoisuusvaatimuksista, sekä virat täyttää niitä haettaviksi julistamatta ja johtoryhmää kuulematta.

Ne maatilahallituksen virkamiehet, joilla on tämän asetuksen voimaan tullessa professorin arvonimi ja jotka siirretään tämän asetuksen mukaiseen virkaan, säilyttävät sanotun arvonimen niin kauan kuin he ovat tässä virassa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.