Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, rehtori ja hallintovirasto, osaston hallintoa osastoneuvosto ja osaston johtaja, laitoksen hallintoa laitoksen johtaja sekä erillisen laitoksen hallintoa johtokunta ja johtaja.

Opiskelijaksi katsotaan hallintoelinten jäseniä valittaessa korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Henkilökuntaan 1 momentin mukaan kuuluva opiskelija katsotaan opiskelijaksi, jos hän opiskelee perustutkintoa varten ja henkilökuntaan kuuluvaksi, jos hän opiskelee jatkotutkintoa varten.

Korkeakoulun hallintoelimien jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtori. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kuusi muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Korkeakoulun vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat hallitukseen keskuudestaan kaksi jäsentä ja varajäsentä ja muu henkilökunta keskuudestaan kaksi jäsentä ja varajäsentä siten kuin johtosäännössä määrätään.

Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee hallitukseen opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja varajäsentä.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston käsiteltäväksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen professori ja vararehtorin korkeakoulun vakinainen professori tai apulaisprofessori.

Rehtorin ja vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja osastoneuvostojen jäsenet, hallintojohtaja, toimistopäälliköt ja erillisten laitosten johtajat. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja.

Rehtorin ja vararehtorin vaali toimitetaan umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi myöntää vararehtorille vapautusta opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee sille tässä asetuksessa säädetyt asiat sekä rehtorin sen käsiteltäväksi siirtämät asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Hallintoviraston toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää hallintoviraston toimivaltaan kuuluvan asian korkeakoulun muunkin virkamiehen käsiteltäväksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston ratkaistava.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat vararehtori ja osastonjohtajat. Heidän lisäkseen kukin osastoneuvosto valitsee kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan osaston opettajien ja tutkijoiden keskuudesta yhden jäsenen ja varajäsenen.

Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja varajäsentä.

Täytettäessä professorin tai apulaisprofessorin virkaa tulee opetus- ja tutkimusneuvostossa olla lisäjäseninä kolme vakinaista professoria tai apulaisprofessoria virkaa lähellä olevilta opetus- ja tutkimusaloilta. Rehtori määrää lisäjäsenet hyväksyessään korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun asetuksen (1581/91) 5 §:ssä tarkoitetun virantäyttöselosteen. Lisäjäsenillä on oikeus osallistua asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen.

Opetus- ja tutkimusneuvoston puheenjohtajana toimii vararehtori. Vararehtori ei kuitenkaan saa osallistua professorin tai apulaisprofessorin viran täyttöä koskevan asian käsittelyyn.

Neuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Korkeakoulussa on yhden tai useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostamia osastoja. Osastojaosta päättää hallitus.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen osastoon määräytyy.

Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen päätöksen mukaan kahdeksan tai kaksitoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Osaston vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan osastoneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä puolet ja osaston muu henkilökunta neljäsosan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee asianomaisen osaston opiskelijoiden keskuudesta jäsenistä ja varajäsenistä neljäsosan.

Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen osastonjohtajan ja varajohtajan.

Osastonjohtajan ja varajohtajan tulee olla vakinainen professori tai apulaisprofessori.

Osastossa voi olla laitoksia. Laitos voi kuulua yhteen tai useampaan osastoon. Laitosjaosta päättää hallitus.

Hallitus määrää laitokseen kuuluvan vakinaisen professorin tai apulaisprofessorin laitoksen johtajaksi. Laitoksen johtajan tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Korkeakoulussa voi olla erillisiä laitoksia, jotka korkeakoulun hallitus perustaa.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun virkamies. Hallitus määrää johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet. Enintään puolet johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta sekä johtokunnan ja johtajan tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, osastoneuvosto ja johtokunta sekä rehtori, hallintojohtaja ja hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä virkamies, osastonjohtaja ja erillisen laitoksen johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijän määrää hallintovirasto.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää.

Hallintoelin on päätösvaltainen kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpidollista rankaisemista koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Vaali toimitetaan enemmistövaalina, Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista sitä vaatii.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua vain samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei rehtori erityisestä syystä päätä toisin.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Korkeakoulun muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus, joka myös ottaa dosentin.

Tuntiopettajan ottamisesta määrätään johtosäännössä.

Muun kuin 30 §:ssä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään. Erikoistutkijan virka voidaan täyttää määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Hallintovirasto julistaa haettavaksi hakemuksesta täytettävän viran.

Ulkomaalaiselle tarkoitetun kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte. Viran täyttämistä koskevan esityksen tekevä hallintoelin voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta ottaa henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito.

Opetus- ja tutkimusneuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä ansioista.

Dosentiksi hakevan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Neuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän säädetyt vaatimukset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä hallitukselle esitys asianomaisen ottamisesta dosentiksi.

Virkavapauden ja sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Professorille, apulaisprofessorille ja hallintojohtajalle myöntää vuotta pitemmäksi ajaksi virkavapauden kuitenkin hallitus.

Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto. Virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi päättää kuitenkin hallitus.

Korkeakoulun hallintoelimen päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muu yleinen määräys on hyväksytty eikä päätöksestä, joka koskee dosentin ottamista tai apurahan taikka avustuksen myöntämistä. Valitusta ei myöskään saa tehdä päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sen estämättä, mitä toimikaudesta on säädetty, kokoontuvat osastoneuvostot korkeakoulun rehtorin kutsusta viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan osastonjohtajan ja varajohtajan. Kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä osastoneuvoston jäsen.

Hallintoelimeen valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu korkeakouluun, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen, valitsee uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi korkeakoulun hallitus ja opiskelijoiden osalta ylioppilaskunnan edustajisto.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 4 päivänä huhtikuuta 1986 annettu asetus (271/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Aikaisempien säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtori jatkavat tehtävässään toimikautensa loppuun.

Kumotun asetuksen mukaan asetettujen hallituksen ja osastoneuvostojen toimikaudet jatkuvat 31 päivään heinäkuuta 1993.

Korkeakoulun hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto ja osastoneuvostot valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1993 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1995.

Rehtori ja vararehtori valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran nelivuotiskaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1994.

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut yleiset määräykset voidaan hyväksyä ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Jos asian käsittely on kesken tämän asetuksen voimaantullessa, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.