Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat kansleri, hallitus, rehtori ja hallintovirasto.

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekunnassa voi olla laitoksia, joiden hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Yliopiston hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Yliopistossa on vaalikollegio, joka asettaa ehdokkaat kanslerin nimittämistä varten sekä valitsee rehtorin ja vararehtorit. Vaalikollegioon kuuluvat tiedekuntaneuvostojen jäsenet, tiedekuntien laitosten johtajat sekä erillisten laitosten johtajat. Tiedekuntaneuvoston jäsenen ollessa estynyt hänen tilalleen tulee hänen varajäsenensä ja laitoksen johtajan ollessa estynyt hänen tilalleen tulee hänen sijaisensa. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin kollegioon kuuluva yliopiston vakinainen professori.

Kansleriehdokkaita valittaessa kukin vaalikollegion jäsen äänestää enintään kolmea ehdokasta. Ehdokkaiden saamat äänet lasketaan kuten 34 §:n 3 momentissa säädetään.

Rehtorin ja vararehtorin vaalit toimitetaan siten kuin 9 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu kaksi harjoittelukoulua, joista toinen käsittää peruskoulun ala-asteen ja toinen peruskoulun ala-asteen ja yläasteen sekä lukion. Harjoittelukouluista on voimassa, mitä opettajankoulutusyksikköön kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään. Harjoittelukoulun asemasta ja hallinnosta voidaan määrätä tarkemmin johtosäännössä.

Yliopistossa on kansleri, jonka tehtävänä on toimia yliopiston kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kansleri käsittelee ne asiat, joista säädetään tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa.

Kanslerin tulee olla tieteellisesti ansioitunut, korkeakouluopetukseen perehtynyt ja korkeakouluhallintoa tunteva henkilö. Kansleri ei saa olla Turun yliopiston tai muun korkeakoulun vakinainen virkamies.

Kanslerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan kolmesta yliopiston vaalikollegion asettamasta ehdokkaasta.

Jos kanslerin tehtävä tulee avoimeksi aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen toimikauden päättymistä, nimitetään uusi kansleri toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Kanslerin ollessa estynyt tai kanslerin tehtävän ollessa avoinna hoitaa kanslerin tehtäviä rehtori.

Kansleri ottaa itselleen sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Kansleri tekee päätöksensä sihteerin esittelystä.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit sekä tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaan joko tiedekunnan dekaani tai varadekaani. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kymmenen muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Yliopiston henkilökuntaan kuuluvat vakinaisia professoreita ja apulaisprofessoreita lukuunottamatta valitsevat keskuudestaan viisi jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenet on valittava siten, että ainakin kaksi heistä on opettajia tai tutkijoita ja ainakin kaksi muuhun henkilökuntaan kuuluvaa.

Yliopiston opiskelijat valitsevat keskuudestaan viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

Hallituksen jäsenenä olevan dekaanin varajäsenenä on varadekaani ja jäsenenä olevan varadekaanin varajäsenenä dekaani.

Hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian, joka ei ole laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, rehtorin tai hallintoviraston ratkaistavaksi.

Vaalikollegio valitsee rehtorin sekä ensimmäisen ja toisen vararehtorin kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Rehtorin vaali toimitetaan umpilipuin. Jos ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ei saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Ensimmäinen ja toinen vararehtori valitaan yhdessä suhteellisella vaalilla, joka toimitetaan umpilipuin. Jos äänet menevät tasan, vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Rehtorin tulee olla yliopiston vakinainen professori ja vararehtorien yliopiston vakinaisia professoreita tai apulaisprofessoreita. Rehtorin ja vararehtorien tulee olla perehtyneitä opetuksen ja tutkimuksen hallintoon.

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset kolme vuotta, on oikeus kieltäytyä rehtorin tai vararehtorin tehtävästä. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, sen hyväksyminen riippuu vaalikollegion harkinnasta.

Rehtori voi saattaa hallituksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapaa virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi vapauttaa vararehtorin osasta hänen virkaansa kuuluvaa opetusvelvollisuutta. Vapautus on enintään puolet opetusvelvollisuudesta.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia yliopistolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin säädetä tai määrätä. Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille asetuksella säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi virastolle kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintojohtajan tehtävänä on lisäksi toimia rehtorin lähimpänä apuna. Hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston hallituksen kokouksessa.

Hallintovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hallintojohtajan tai hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistava.

Hallintovirastoon kuuluu yliopiston hallinto- ja huoltohenkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä.

Hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvostoon kuuluu hallituksen päätöksen mukaan 9, 12 tai 15 jäsentä. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on kolme vuotta.

Tiedekuntaan kuuluvien laitosten laitosneuvostojen jäsenet valitsevat tiedekuntaneuvoston jäsenet sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen siten, että kolmanneksen jäsenistä ja varajäsenistä valitsevat professorit ja apulaisprofessorit tiedekunnan vakinaisista professoreista ja apulaisprofessoreista, kolmanneksen muuhun henkilökuntaan kuuluvat tiedekunnan muista opettajista ja tutkijoista ja kolmanneksen opiskelijat tiedekunnan opiskelijoista.

Tiedekuntaneuvoston kokoonpanon on oltava sellainen, että kutakin tiedekunnan laitosta edustaa vähintään yksi jäsen joko professorien ja apulaisprofessorien ryhmässä tai muiden opettajien ja tutkijoiden ryhmässä.

Jos tiedekunnassa ei ole laitoksia, valitaan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä noudattaen, mitä laitosneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaalista säädetään ja määrätään.

Tiedekuntaneuvosto voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian, joka ei ole laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä dekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen dekaanin ja varadekaanin neuvostoon kuuluvien vakinaisten professoreiden ja apulaisprofessoreiden joukosta.

Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Dekaanin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään varadekaani.

Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitosjaosta päättää yliopiston hallitus tiedekuntaneuvoston esityksestä.

Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja.

Laitosneuvostoon valitaan vaaleilla kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen päätöksen mukaan kolme, kuusi tai yhdeksän jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenistä ja varajäsenistä valitsevat keskuudestaan laitoksen vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit kolmanneksen, muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta kolmanneksen ja opiskelijat kolmanneksen. Muiden opettajien ja tutkijoiden sekä muun henkilökunnan ryhmästä on jäsenet ja varajäsenet valittava siten, että heistä vähintään puolet on opettajia ja tutkijoita.

Mikäli laitokseen ei kuulu riittävästi vakinaisia professoreita ja apulaisprofessoreita, voidaan heidän sijastaan laitosneuvostoon valita virkaa toimittavia professoreita tai apulaisprofessoreita. Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluvan laitoksen laitosneuvostoon voidaan tällöin valita myös muita vakinaisia opettajia ja tutkijoita.

Tarkemmat määräykset laitosten hallinnosta ja toiminnasta annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä määrätään myös laitoksen johtajan ja hänen sijaisensa valitsemisesta sekä heidän toimikaudestaan.

Yliopiston erillisiä laitoksia ovat kirjasto, kielikeskus, täydennyskoulutuskeskus, biotekniikan keskus ja merenkulkualan koulutuskeskus. Yliopistoon voidaan hallituksen päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.

Merenkulkualan koulutuskeskuksen toiminnasta ja hallinnosta säädetään erikseen. Muun erillisen laitoksen toiminnasta ja hallinnosta määrätään johtosäännössä.

Erillisen laitoksen johtajaksi määrätään yliopiston virkamies, jos johtajan tehtävät eivät muuten kuulu kenenkään virkatehtäviin.

Hallituksen vaaleilla valittavat jäsenet ja heidän varajäsenensä sekä laitosneuvostojen jäsenet ja heidän varajäsenensä valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta säädetään 17 §:ssä.

Opiskelijaksi katsotaan vaaleissa henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota sitä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalissa vaalioikeutetut jakautuvat kahteen ryhmään siten kuin 7 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään sekä laitosneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaalissa kolmeen ryhmään siten kuin 22 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Hallitus voi erityisestä syystä myöntää hallituksen tai laitosneuvoston vaaleilla valitulle jäsenelle tai varajäsenelle sekä tiedekuntaneuvoston jäsenelle tai varajäsenelle tämän omasta pyynnöstä eron hallintoelimen jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.

Hallituksen tai laitosneuvoston vaaleilla valittu jäsen tai varajäsen sekä tiedekuntaneuvoston jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänelle on myönnetty ero, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu yliopiston tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, yliopiston hallitus määrää uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus asettaa 26 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vaaleja varten vaalilautakunnan, joka huolehtii vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkemmat määräykset vaaleista ja vaalilautakunnasta sekä tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä määrätään myös perusteet, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan ja laitokseen määräytyy sekä asianomaisen ryhmän kuulemisesta ennen kuin hallitus määrää uuden varajäsenen 30 §:n 2 momentin nojalla.

Monijäseninen hallintoelin sekä rehtori, dekaani ja päätösvaltaa käyttävä muu virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa eikä dekaania ja varadekaania valittaessa. Johtosäännössä voidaan määrätä esittelymenettelystä laitosneuvostossa.

Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljännes jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään muut kuin 2 momentissa tarkoitetut asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä viran täyttämistä tai opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta noudatetaan kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jos vähintään viidennes läsnäolevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Suhteellisessa vaalissa kukin valitsija antaa äänensä niin monelle ehdokkaalle kuin vaalissa on valittavia. Valitsijan ensimmäiseksi asettama saa yhden äänen ja muut järjestyssijaansa vastaavan osan yhdestä äänestä.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei hallitus erityisestä syystä toisin päätä.

Kun tehdään virkaehdotus professorin tai apulaisprofessorin virkaan tai esitys professorin viran täyttämisestä kutsusta, kaikki vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit siitä laitoksesta tai hallituksen määräämästä laitosryhmästä, johon virka kuuluu, saavat osallistua päätöksentekoon tiedekuntaneuvostossa.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Kansleri nimittää apulaisprofessorin. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Lehtorin, harjoittelukoulun rehtorin ja yliassistentin nimittää kansleri tiedekuntaneuvoston esityksestä. Kansleri ottaa myös dosentin.

Apulaisopettajan, apulaisosastonhammaslääkärin ja assistentin nimittää tiedekuntaneuvosto, joka myös ottaa päätoimisen tuntiopettajan.

Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus, joka myös ottaa pysyvän työsopimussuhteisen henkilökunnan, jolta vaaditaan korkeakoulututkinto.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto, jollei 44 §:stä muuta johdu tai johtosäännössä toisin määrätä.

Yliassistentin, apulaisopettajan, apulaisosastonhammaslääkärin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Virkojen täyttämisestä määrätään johtosäännössä.

Biotekniikan keskuksen johtajan virka täytetään määräajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi kerrallaan tai toistaiseksi.

Hallintovirasto julistaa hakemuksen perusteella täytettävät virat haettaviksi.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte. Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan ottaa hakemuksesta henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Tiedekuntaneuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä ansioista. Asiantuntijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.

Dosentiksi hakevan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän säädetyt vaatimukset ja hänen kiinnittämisensä yliopistoon opetuksen ja tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaiseksi, neuvoston on tehtävä esitys kanslerille hakijan ottamisesta dosentiksi.

Virkavapauden sekä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Virkavapauden tiedekuntaneuvoston nimitettävälle tai otettavalle virkamiehelle myöntää kuitenkin dekaani, joka myös päättää tällaisen viran hoitamisesta virkavapauden aikana ja avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta.

Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Asianosainen saa hakea muutosta yliopiston muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa taikka muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty, kansleriehdokkaat on asetettu tai rehtori, vararehtori, dekaani, varadekaani, tiedekunnan laitoksen johtaja tai hänen sijaisensa on valittu eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentin ottamista tai apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Asianosainen voi tehdä kanslerille kirjallisen muistutuksen assistentin tai apulaisopettajan virkaa koskevasta nimityspäätöksestä 14 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Muistutuksen johdosta kansleri voi palauttaa asian tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Tarkempia määräyksiä muistutuksen tekemisestä ja käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut varat pidetään erillään valtion muista varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Sen estämättä, mitä toimikaudesta säädetään, kokoontuvat tiedekuntaneuvostot viimeistään viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan dekaanin ja varadekaanin. Kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä tiedekuntaneuvoston jäsen.

Yliopiston kansleria, professoria, apulaisprofessoria ja hallintojohtajaa syytetään virkavirheestä Turun hovioikeudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan Turun yliopistosta 29 päivänä joulukuuta 1984 annettu asetus (805/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumotun asetuksen säännökset muutoksenhakulautakunnasta ja sen tehtävistä siltä osin kuin on kysymys muutoksenhausta professorin tai apulaisprofessorin virkaa koskevaan virkaehdotukseen tai yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston, hallituksen tai taloustoimikunnan päätökseen, jäävät kuitenkin voimaan 31 päivään heinäkuuta 1995.

Aikaisempien säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Kansleri, joka on nimitetty kumotun asetuksen mukaan, jatkaa tehtävässään toimikautensa loppuun, samoin kumotun asetuksen mukaan valittu rehtori ja vararehtori.

Kumotun asetuksen mukaisesti asetettujen valtuuston, hallituksen, tiedekuntaneuvostojen ja laitosneuvostojen toimikausi jatkuu 31 päivään heinäkuuta 1993.

Yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1993 ja päättyy 31 päivänä tammikuuta 1996.

Laitosneuvostojen jäsenet valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1993 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1995.

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut vastaavat yleiset määräykset voidaan hyväksyä ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan myös ryhtyä muihin sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Jos asian käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.