Valtion virastojen ja laitosten tulee lähettää talousarvioehdotuksensa perusteluineen asianomaiselle ministeriölle.

Kukin ministeriö laatii 1 momentissa tarkoitettujen ehdotusten perusteella hallinnonalansa talousarvioehdotuksen ja toimittaa ehdotuksen perusteluineen valtiovarainministeriölle sen asettamassa määräajassa eduskunnalle annettavan talousarvioesityksen valmistamista varten.

Talousarvioehdotukset perusteluineen on laadittava talousarviota koskevien säännösten sekä valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön antamien määräysten mukaisesti.

Mitä tässä asetuksessa säädetään ministeriöstä, koskee myös valtioneuvoston kansliaa.

Jos hyväksytyn talousarvion muuttamiseen on hallitusmuodon 69 §:ssä edellytetyn mukaisesti välttämätöntä tarvetta, tulee asianomaisen ministeriön toimittaa valtiovarainministeriölle ehdotuksensa lisäyksistä ja muutoksista talousarvioon perusteluineen eduskunnalle annettavan lisätalousarvioesityksen valmistamista varten.

Mitä tässä asetuksessa säädetään talousarviosta, koskee soveltuvin osin myös lisätalousarviota.

Tulot ryhmitellään talousarviossa laatunsa mukaan osastoihin seuraavasti:

Verot ja veronluonteiset tulot

Maksullisen toiminnan tulot ja muut sekalaiset tulot

Korkotulot ja voiton tuloutukset

Lainat

Menot jaetaan talousarviossa momentteihin tehtävän tai menojen laadun mukaan.

Tehtävän mukaan budjetoitu määräraha on tarkoitettu käytettäväksi kaikkiin kyseisestä toiminnasta säännönmukaisesti aiheutuviin menoihin, jollei talousarviosta muuta johdu.

Sellainen valtiolle liikaa perityn tulon palautus, johon saajalla on oikeus, saadaan ottaa huomioon talousarviossa tulon vähennyksenä palautuksen suoritusvuonna, jollei talousarvioon ole otettu määrärahaa palautussuorituksia varten.

Valtion liikelaitoksista annetun lain 10 §:n 1 ja 3-5 kohdan mukaan eduskunnan hyväksyttäviin kuuluvat asiat otetaan talousarvioesitykseen asianomaista liikelaitosta koskevaan lukuun.

Monivuotinen toiminta- ja taloussuunnittelu sisältää valtionhallinnon toiminnan ja talouden suunnittelun lisäksi hallinnonalojen sekä virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnittelun.

Toiminta- ja taloussuunnittelun tuloksena virasto ja laitos laatii toiminta- ja taloussuunnitelmansa, jonka se toimittaa asianomaiselle ministeriölle sen mukaan kuin ministeriö määrää.

Ministeriö laatii vuosittain hallinnonalansa toiminta- ja taloussuunnitelman ottaen huomioon 2 momentin mukaiset virastojen ja laitosten suunnitelmat ja toimittaa toiminta- ja taloussuunnitelmansa valtiovarainministeriölle.

Toiminta- ja taloussuunnitelmat on laadittava valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön antamien määräysten mukaisesti.

Talousarvion toimeenpanoa varten laaditaan vuosittain talousarvion tilijaottelu sekä hyväksytään hallinnonalan ja sen virastojen ja laitosten tulostavoitteet.

Ministeriö voi sisällyttää tilijaotteluun myös muita talousarvion toimeenpanoa koskevia jaotteluja ja määräyksiä.

Tilijaotteluun merkitään myös, minkä tiliviraston kirjanpitoon tuloarviot ja määrärahat tai niiden osat otetaan sekä hallinnonaloittain tai virastoittain ja laitoksittain jakamattomien määrärahojen käytöstä päättävät viranomaiset.

Eduskunnan julkaistua valtion talousarvion asianomaisen ministeriön tulee viipymättä vahvistaa talousarvion tilijaottelu sekä hyväksyä ja julkaista 11 §:ssä tarkoitetut tulostavoitteet. Tilijaottelun julkaisee valtiokonttori.

Milloin ministeriön tarkoituksena on vahvistaa tilijaottelu valtion talousarviosta annetun lain (423/88) 9 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrärahan käyttösuunnitelman kohtiin talousarviossa merkityistä markkamääristä poiketen, on tilijaottelun vahvistaminen saatettava tältä osin valtiovarainministeriön raha-asiainkäsittelyyn. Jos ministeriö ei tyydy tässä käsittelyssä annettuun lausuntoon eikä katso voivansa luopua esityksestä, asia on saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi.

Tilivirasto voi asianomaisen ministeriön määräämässä laajuudessa hyväksyä tilijaotteluun muutoksia 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulta osin.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske Tasavallan Presidentin pääluokkaa.

Ministeriöiden vahvistamat talousarvion tilijaottelut ja tulostavoitteet sekä niihin tehdyt muutokset on toimitettava viipymättä tiedoksi valtiovarainministeriölle, valtiontilintarkastajille ja valtiontalouden tarkastusvirastolle sekä tilijaottelut myös valtiokonttorille.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa 11 §:ssä tarkoitettuja tulostavoitteita koskevia tarkempia määräyksiä ja valtiovarainministeriö tarkempia määräyksiä tilijaottelun laadinnasta.

Talousarvioon ehdollisena otettua määrärahaa ei saa käyttää ennen kuin määräraha on vahvistettu tai eduskunta on vahvistamatta jättämisen jälkeen lopullisesti päättänyt määrärahan sisällyttämisestä talousarvioon.

Valtiovarainministeriön tulee ilmoittaa ministeriöille, mitkä talousarvioon sisältyvät eduskunnan ehdolliset päätökset on vahvistettu tai jätetty vahvistamatta, sekä eduskunnan päätöksestä, jolla talousarvioon otettu ehdollinen päätös on hyväksytty.

Luvan arviomäärärahan ylittämiseen antaa asianomainen ministeriö.

Lupaa arviomäärärahan ylittämiseen on pyydettävä, mikäli mahdollista, varainhoitovuoden marraskuun loppuun mennessä, kuitenkin hyvissä ajoin ennen tilinpäätöksen valmistumista. Kun lupa on myönnetty, tulee ministeriön viivytyksettä ilmoittaa siitä valtiokonttorille.

Valtion talousarviosta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitetun henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamisen edellytyksenä on, ettei järjestelyllä aiheuteta määrärahojen ylitys- tai muuta lisätarvetta.

Viraston ja laitoksen toimintaan tarkoitetuista määrärahoista on henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamiseksi siirrettävä henkilöstön palkkaus- ja muiden menojen maksamiseksi tarvittavat varat sen viraston tai laitoksen asianomaisella momentilla, jolta menot on maksettu, varainhoitovuoden talousarvion tilijaottelua muuttamalla sen viraston käytettäväksi, johon voimavarat kohdennetaan. Vastaavat käyttöoikeuden muutokset on tehtävä siirrettäviin määrärahoihin liittyviin asianomaiselle hallinnonalalle sekä virastolle ja laitokselle mahdollisesti vahvistettuihin henkilöstön käyttöä koskeviin enimmäismääriin.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun muutoksen tilijaotteluun vahvistaa se ministeriö, jonka hallinnonalan määrärahoin henkilöstöjärjestely tehdään.

Talonrakennushankkeeseen, joka ylittää talousarvion perusteluissa esitetyn laajuus- tai kustannusarvion, saadaan sitoutua vain asianomaisen ministeriön luvalla.

Valtion talousarviosta annetun lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu hakemus menorästin pitämiseksi edelleen tileissä tulee toimittaa asianomaiselle ministeriölle varainhoitovuotta seuraavan tammikuun kuluessa.

Asianomaisten ministeriöiden ja valtiovarainministeriön tulee seurata talousarvion toteutumista.

Ministeriöiden tulee valtiovarainministeriön määräysten mukaisesti laatia hallinnonalallaan valtion kassamenoja ja kassatuloja koskevia laskelmia sekä muita valtiovarainministeriön tarpeellisiksi katsomia valtion taloutta koskevia selvityksiä.

Virastojen ja laitosten tulee järjestää toimialoillaan valtion talousarviosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettujen ja muiden vastaavien lakiin perustuvien, talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnettyjen valtuuksien sekä niiden käytön ja käytöstä aiheutuvien menojen seuranta. Valtiokonttori antaa tarkempia määräyksiä seurannasta. Valtuuksista ja niiden käytöstä tulee ilmoittaa valtiokonttorille siten kuin se määrää.

Valtion keskuskirjanpitoa hoitaa valtiokonttori. Valtion maksuliikkeestä ja kirjanpidosta vastaavat tilivirastot sekä 25 §:n 1 momentissa ja 51 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myös maksupisteet.

Valtiokonttori määrää asianomaisen ministeriön esityksestä, mitkä virastot ja laitokset toimivat tasavallan presidentin kanslian sekä ministeriöiden lisäksi tilivirastoina. Asianomaisen ministeriön tulee tarvittaessa tehdä valtiokonttorille esitys tilivirastoksi määräämisen muuttamisesta.

Tilivirasto voi hajauttaa maksuliikkeensä hoidon alaisina toimiville maksupisteille.

Tilivirasto voi, mikäli sitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, tilitystä vastaan siirtää joidenkin menojen maksamisen tai tulojen perimisen muun kuin tiliviraston itsensä suoritettavaksi. Edellä tarkoitettua tilityksen tekijää nimitetään tilintekijäksi.

Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä tilintekijöistä sekä niiden maksuliikkeestä ja kirjanpidosta.

Taloussäännössä voidaan lisäksi antaa muita tiliviraston toimintaan liittyviä määräyksiä. Taloussäännössä voidaan määrätä, että joistakin tämän asetuksen mukaan taloussääntöön kuuluvista asioista annetaan taloussäännön sijasta määräyksiä viraston tai laitoksen päättämässä materiaaliohjesäännössä, sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä tai muussa ohjesäännössä.

Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä tilivirastojen taloussäännön sisällöstä ja laatimisesta. Taloussääntö sekä 2 momentissa tarkoitetut muut ohjesäännöt on toimitettava tiedoksi valtiokonttorille ja valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Tilivirasto vastaa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, toimialaansa kuuluvien tulojen perimisestä ja menojen maksamisesta.

Valtion maksuliike tulee hoitaa postisiirron välityksellä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Valtiovarainministeriön luvalla voidaan maksuliikkeen hoitamisessa erityisestä syystä käyttää muutakin välitystapaa.

Tilivirastolla tulee olla maksuliikettään varten erikseen postisiirtotulotili ja postisiirtomenotili. Tilivirastolla voi olla useampia postisiirtotulotilejä samoin kuin useampia postisiirtomenotilejä edellyttäen, että ne katetaan päivittäin tiliviraston yleiseltä postisiirtomenotililtä.

Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili tyhjennetään päivittäin valtion yleiselle postisiirtotulotilille. Jos tilivirastolla on useita postisiirtotulotilejä, on nekin päivittäin tyhjennettävä edellä tarkoitetulle tiliviraston yleiselle postisiirtotulotilille, jollei valtiokonttori joidenkin tilien osalta toisin määrää.

Tiliviraston yleiselle postisiirtomenotilille siirretään päivittäin kate valtion yleiseltä postisiirtomenotililtä. Tilien tyhjentämisestä ja katteen siirtämisestä antaa valtiokonttori tarvittaessa tarkemmat määräykset. Valtion yleinen postisiirtotulotili ja valtion yleinen postisiirtomenotili ovat valtiokonttorin hoidossa.

Tiliviraston on avattava postisiirtotulotilit ja postisiirtomenotilit asianomaisen viraston tai laitoksen nimiin taikka erityisestä syystä viranomaisen nimiin. Tilivirasto hyväksyy tilinkäyttäjät.

Valtion shekkitiliä pidetään Suomen Pankissa ja sitä hoitaa ja käyttää valtiokonttori.

Otot valtion shekkitililtä tehdään nimetylle henkilölle asetettuja kahden henkilön allekirjoittamia shekkejä tai maksumääräyksiä käyttäen.

Tulojen perimistä sekä vähäisten menojen maksamista varten tilivirastolla voi olla käteiskassa.

Tiliviraston tulee huolehtia, ettei sen valvonnassa olevassa kassassa säilytetä enempää varoja kuin kassasta suoritettavia vähäisiä maksuja varten on tarpeen.

Jollei toisin ole säädetty, tilivirasto voi tehdä sopimuksen maksukortin käytöstä viraston tai laitoksen maksullisen toiminnan tulojen perinnässä. Maksu saadaan ilman katevarausta hyväksyä maksukortilla tapahtuvaksi enintään sen määräisenä, mistä raha- ja luottolaitokset ovat yleisesti sitoutuneet vastaamaan. Tarkemmat määräykset maksukorttien hyväksymisestä ja käytöstä on sisällytettävä tiliviraston taloussääntöön.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa tilivirastoille määräyksiä valtion menojen suorittamisen ajankohdasta, milloin se on harkinnanvarainen.

Valtion omia varoja sekä muita valtion hallussa olevia varoja saa, jollei toisin ole säädetty, tallettaa rahalaitokseen ainoastaan valtiovarainministeriön luvalla.

Jos valtion shekkitilille tai valtion yleiselle postisiirtotulotilille kertyy varoja enemmän kuin valtion maksuliikkeen hoitamista varten on tarpeen, valtiovarainministeriö päättää näiden varojen tallettamisesta tai muusta sijoittamisesta korkoa tuottavalla tavalla. Valtiovarainministeriö päättää myös ulkomaisesta lainasta saatujen valuuttavarojen sijoittamisesta. Valtiovarainministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa edellä tarkoitetun sijoitustoiminnan kokonaan tai osaksi valtiokonttorin tehtäväksi.

Valtion hoidossa olevien rahastojen varat on kirjanpidossa erotettava toisistaan ja muista varoista.

Rahastojen maksuliike hoidetaan asianomaisen tiliviraston postisiirtotilin tai kassan välityksellä.

Lahjoitettujen ja säätiönluonteisten rahastojen varat voidaan, mikäli varojen sijoittamisesta on erikseen niin säädetty tai varoja valtiolle luovutettaessa on siten määrätty, sijoittaa pankkitalletuksiin, obligaatioihin tai muihin arvopapereihin.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske Helsingin yliopistolle lahjoitettuja tai testamentattuja varoja.

Postisiirron koontiluettelo tai kuitti taikka valtiokonttorin hyväksymä muu tosite on todistuksena suorituksesta, kun maksaminen on tapahtunut postisiirron välityksellä.

Kun kassaan suoritetaan varoja, on maksusta laadittava suorituspäivää osoittavalla merkinnällä varustettu tulotosite sekä annettava maksajalle kuitti tai muu todistus maksun suorittamisesta.

Virastossa ja laitoksessa maksettavista palkoista, palkkioista ja eläkkeistä on laadittava luettelo. Palkat, palkkiot ja eläkkeet maksetaan postisiirron välityksellä saajan määräämään rahalaitokseen, jollei muuhun menettelyyn ole aihetta. Palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta antaa valtiokonttori tarvittaessa tarkempia määräyksiä.

Ennen kuin virasto tai laitos tekee tilauksen tai muulla tavoin sitoutuu menon maksamiseen, on menon laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä valtuuden ja määrärahan riittävyys varmistettava.

Laskelma, lasku tai muu asiakirja, johon meno perustuu, on tarkastettava. Tarkastuksessa on varmistuttava siitä, että asiakirjan sisältö on sekä asiallisesti että numerollisesti oikea.

Ennen menon maksamista on taloussäännössä tai sen nojalla tähän tehtävään määrätyn henkilön hyväksyttävä meno. Hyväksyjän on varmistuttava siitä, että meno on laillisen menoperusteen tai laillisesti syntyneen päätöksen mukainen. Hyväksyminen on päivättävä ja allekirjoitettava, minkä lisäksi hyväksymismerkinnästä tulee käydä ilmi tili, jolle meno kirjataan.

Maksu voidaan suorittaa vain maksumääräyksen nojalla. Maksumääräyksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu.

Maksumääräyksen antajan tulee tarkistaa, että määräraha on riittävä ja että tili, jolle meno kirjataan, on oikea. Maksumääräystä ei saa antaa, ellei menoa ole asianmukaisesti hyväksytty.

Tiliviraston taloussäännössä voidaan määrätä maksumääräyksen antamismenettelystä. Taloussäännössä voidaan lisäksi erityisestä syystä määrätä, että 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista voidaan tietyissä tapauksissa poiketa.

Valtiokonttori antaa tarkemmat määräykset valtion maksuliikkeen hoitamisesta, jollei tästä asetuksesta muuta johdu. Valtiokonttori valvoo valtion maksuliikkeen hoitamista.

Virastojen ja laitosten maksuliike ja palkanlaskenta on hoidettava riittävän yhtenäisten ja tarvittavat tiedot antavien järjestelmien mukaisesti. Valtiokonttori antaa tarvittaessa asiasta tarkempia määräyksiä.

Kirjanpidon ja muun laskentatoimen on annettava oikeat ja riittävät tiedot viraston ja laitoksen sekä talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston toiminnasta ja taloudesta ja niiden kehityksestä.

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään kirjanpidosta, on sellaisten valtiovarainministeriön määräämien virastojen ja laitosten, jotka harjoittavat liiketoimintaa, pidettävä liiketoiminnastaan liikekirjanpitoa, jossa seurataan viraston ja laitoksen liiketoiminnan kannattavuutta sekä varojen ja velkojen muutoksia.

Valtion kirjanpitoa on pidettävä kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteita noudattaen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Tiliviraston tilitapahtumat on kirjanpidossa kirjattava aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) päiväkirjaan ja asiajärjestyksessä (pääkirjanpito) pääkirjaan.

Kirjanpitoa on pidettävä mahdollisuuksien mukaan päivän tasalla.

Kultakin tilikaudelta tulee olla käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo.

Kirjausten tulee perustua päivättyyn, numeroituun ja hyväksyttyyn tositteeseen, joka todentaa kirjanpitotapahtuman.

Kirjaukset on tehtävä siten, että niiden yhteys tilinpäätökseen voidaan vaikeuksitta todeta.

Kirjanpidon tosite on varustettava leimalla tai lipukkeella, johon merkitään veloitettavat ja hyvitettävät tilit, jollei muutoin ole selvää, mille tilille meno tai tulo on kirjattu. Leimaan tai lipukkeeseen merkitään myös kullekin tilille kirjattava määrä, tarkastukset ja menon hyväksyminen.

Tulo- ja menotositteesta on käytävä selville, mistä meno tai tulo on aiheutunut.

Valtiontalouden tarkastusvirasto voi myöntää tilivirastolle luvan siihen, että kirjaukset perustuvat koneellisilla tietovälineillä oleviin tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettaviin tositetietoihin.

Tositteet on säilytettävä siten, että kukin tosite on tarvittaessa helposti löydettävissä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto voi myöntää tilivirastolle luvan säilyttää tositteet mikrotulosteena tai muulla teknisen laitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla.

Valtion tiliasiakirjojen säilytysajoista ja hävittämisestä on säädetty erikseen.

Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi. Kirjanpitomerkintää ei saa poistaa eikä tehdä epäselväksi.

Kirjanpidon virhe on korjattava siten, että voidaan selvästi todeta, mikä on korjattava tosite, mitä on korjattu ja miten korjaus on tehty. Korjaustosite on asianmukaisesti hyväksyttävä.

Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.

Valtiontalouden tarkastusvirasto voi myöntää luvan tehdä merkinnät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon erittelyt koneellisille tietovälineille, joiden sisältämät tiedot ovat tarvittaessa saatettavissa selväkieliseen kirjalliseen muotoon.

Koneellisin menetelmin pidetyssä kirjanpidossa kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys tilinpäätökseen on voitava vaikeuksitta todeta konetta käyttämättä.

Koneellisin menetelmin pidetystä kirjanpidosta on laadittava menetelmäkuvaus valtiontalouden tarkastusviraston antamien määräysten mukaisesti. Menetelmäkuvaus on varustettava käyttöaikaa koskevilla merkinnöillä ja säilytettävä siten järjestettynä, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta.

Kirjanpitoaineistossa tulee joko tositteen tai sen perusteella tehtyjen kirjanpitomerkintöjen olla aina selväkielisessä kirjallisessa muodossa.

Virastojen ja laitosten kirjanpito on hoidettava riittävän yhtenäisten ja tarvittavat tiedot antavien järjestelmien mukaisesti. Valtiokonttori antaa tarvittaessa asiasta tarkempia määräyksiä. Jollei tästä asetuksesta muuta johdu, valtiokonttori antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet valtion kirjanpidosta myös muulta osin.

Valtion hallinnollinen kirjanpito käsittää talousarviotilit, tasetilit sekä rahastokirjanpidon tilit.

Talousarviotilien ja niiden sisällön tulee vastata talousarviota ja sen tilijaottelua. Talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston tilit on järjestettävä siten, että niiden avulla voidaan seurata rahaston tuloja ja menoja sekä varoja, velkoja ja omaa pääomaa.

Keskuskirjanpito on järjestettävä siten, että sen perusteella voidaan laatia valtion pääkirja ja valtion tilinpäätös sekä valtion talousarviotaloutta, rahastotaloutta ja tase-eriä koskevia selvityksiä ja tilastoja.

Valtion pääkirja laaditaan tilivirastojen hallinnollisen kirjanpidon tilitietojen perusteella. Valtion pääkirjan tilit on muodostettava siten, että ne sisältävät talousarviotilien osalta tilijaottelun mukaiset tilit ja muut tilit 48 §:n nojalla annettujen määräysten mukaisesti.

Jos tiliviraston hallinnollinen kirjanpito on hajautettu maksupisteisiin, tiliviraston päiväkirja ja pääkirja muodostuvat maksupisteiden päiväkirjoista ja pääkirjoista. Maksupisteiden pääkirjoista on kuukausittain laadittava koko tiliviraston käsittävä yhdistelmä.

Jos tiliviraston kirjanpito hoidetaan koneellisin menetelmin, on päiväkirja ja pääkirja kirjoitettava listalle vähintään kuukausittain. Listat on viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä sidottava, nidottava tai muutoin luotettavalla tavalla järjestettävä ja niiden sivut numeroitava niin, että jälkeenpäin voidaan todeta tilikirjojen kokonaisuudessaan olevan tallella.

Tiliviraston pääkirjan tulee sisältää talousarvion osalta vähintään tilijaottelun erittelyjen mukaiset tilit sekä tasetilien ja rahastokirjanpidon tilien osalta 48 §:n nojalla annettujen määräysten mukaiset tilit.

Tiliviraston tilitiedot ja niihin perustuva tili-ilmoitus on toimitettava valtiokonttorille keskuskirjanpitoa varten kultakin kalenterikuukaudelta valtiokonttorin määräämässä muodossa ja ajankohtana.

Tili-ilmoitus, joka sisältää ainakin tiliviraston talousarviotilien ja tasetilien käyttöluvut asianomaiselta kuukaudelta, on asianmukaisesti allekirjoitettava. Valtiokonttorin erikseen määräämien talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen osalta on valtiokonttorille lisäksi toimitettava erillinen tili-ilmoitus.

Tili-ilmoitukseen on liitettävä valtiokonttorin määräämät muut keskuskirjanpidon hoitoa varten tarvittavat tiedot.

Tilivirasto määrää, ottaen huomioon tilintekijän toiminnan laadun ja laajuuden, millaista kirjanpitoa tilintekijän on pidettävä.

Tilintekijän tulee toimittaa tilivirastolle sen määräämässä muodossa ja ajankohtana kultakin kalenterikuukaudelta tilitapahtumistaan allekirjoitettu tilitys tarvittavine tositteineen. Jos tilintekijän maksuliike on vähäistä, voi tilitys tiliviraston luvalla tapahtua pidemmältäkin tilityskaudelta, kuitenkin enintään varainhoitovuodelta. Tiliviraston on tarkastettava tilitys.

Valtiovarainministeriö voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä antaa tilivirastolle luvan poiketa hallinnollista kirjanpitoa koskevista tämän asetuksen säännöksistä.

Jokaisen kassan osalta on pidettävä kassakirjaa, johon merkitään kaikki vastaanotetut ja suoritetut maksut. Kassakirja päätetään päivittäin, jollei tilivirasto toisin määrää.

Tilivirasto voi määrätä, jos kassassa käytetään kassapäätettä tai muuta siihen verrattavaa laitetta tai jos maksuliike on vähäistä, ettei kassakirjan pitäminen jonkin kassan osalta ole tarpeen.

Viraston ja laitoksen on pidettävä valtion talousarviosta annetun lain 22 §:n 2 momentissa ja 23 §:ssä tarkoitetuista varastoistaan varastokirjanpitoa, jollei valtiokonttori joltain osin toisin määrää.

Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä varastokirjanpidon piiriin kuuluvista varastoista, varastokirjanpidosta, varastojen arvostamisesta ja materiaalitoimintojen järjestämisestä.

Viraston ja laitoksen on pidettävä hallussaan olevasta muusta kuin 58 ja 59 §:ssä tarkoitetusta irtaimesta omaisuudesta rekisteriä, jollei valtiokonttori joltain osin toisin määrää. Valtiokonttori voi myös muutoin antaa määräyksiä irtaimen omaisuuden rekisteröinnistä.

Valtion kiinteistöistä pitää rekisteriä rakennushallitus siten kuin siitä erikseen säädetään. Sellaisista valtion kiinteistöistä, jotka eivät sisälly rakennushallituksen pitämään rekisteriin, pitää rekisteriä tai luetteloa se virasto tai laitos, jonka hallinnassa kiinteistö on.

Jollei omaisuuden käyttötarkoituksesta muuta johdu, käytetään valtion investointilaskelmissa ja muussa pääomien käytön arvioinnissa tuottovaatimuksena valtiokonttorin laskemaa arvioinnin suorittamista edeltäneen varainhoitovuoden markkamääräisen pitkäaikaisen lainanoton efektiivistä korkokustannusta valtiolle.

Viraston ja laitoksen on järjestettävä valtion talousarviosta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettu muu laskentatoimensa samoin kuin muu seurantajärjestelmänsä siten, että ne tuottavat sisäisen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät tiedot tuotettujen suoritteiden määrästä, laadusta ja kustannuksista ja maksullisen toiminnan kannattavuudesta sekä niiden kehityksestä.

Valtiokonttori voi antaa edellä tarkoitettua laskentatointa ja sen järjestämistä koskevia määräyksiä.

Tiliviraston tilit on päätettävä vuosittain varainhoitovuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on asianmukaisesti allekirjoitettava.

Talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston osalta on lisäksi tehtävä erikseen varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä rahastokirjanpitoon perustuva tilinpäätös, joka on asianmukaisesti allekirjoitettava.

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tilivirastojen sekä talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen tilinpäätöksestä.

Jollei erikseen toisin säädetä, tilivirastojen ja ministeriön määräämien hallinnonalansa muiden virastojen ja laitosten samoin kuin talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen on tehtävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edelliseltä varainhoitovuodelta toimintakertomus.

Valtion tilinpäätökseen kuuluvat valtion talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten tilinpäätökset. Valtiokonttori laatii valtion pääkirjan perusteella valtion tilinpäätökseen otettavat talousarviotilit vertailuineen ja valtion taseen sekä allekirjoittaa ne. Valtiokonttori kokoaa valtion tilinpäätökseen rahastojen ja liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet sekä muutoinkin tilinpäätösasiakirjan.

Valtion tase sisältää valtion pääkirjan tasetilit ryhmiteltyinä ainakin rahatileihin, saatavien tileihin, varastotileihin, velkojen tileihin, virastojen välisiin ja sisäisiin tileihin, siirtyvien erien tileihin ja muihin tasetileihin.

Kun tilivirastojen kaikki varainhoitovuoden tilitiedot on viety valtion pääkirjaan, päätetään valtion pääkirja siten, että talousarviotilien saldot siirretään tulojen ja menojen tilille, joka taas päätetään hyvittämällä hyvitysten ja veloittamalla veloitusten yhteismäärällä ylijäämien ja vajausten tiliä. Muut tilit sekä ylijäämien ja vajausten tili päätetään siten, että saldot siirretään valtion taseeseen.

Valtion tilinpäätösasiakirjan laatimista varten tiliviraston on toimitettava valtiokonttorille sen määräämään ajankohtaan mennessä tiliviraston tilinpäätökseen perustuvat, valtiokonttorin määräämät selvitykset.

Valtiokonttorin on julkaistava painettuna valtion tilinpäätösasiakirja.

Tiliviraston johdon on huolehdittava siitä, että taloudenhoidon sisäinen valvonta on tilivirastossa asianmukaisesti järjestetty.

Yksityiskohtaiset määräykset sisäisen valvonnan järjestämisestä annetaan 26 §:ssä tarkoitetussa taloussäännössä.

Taloussääntöön sisällytetään määräykset kirjanpidon, maksuliikkeen ja varallisuuden hoidon sisäisistä varmistus- ja tarkkailujärjestelmistä sekä sisäisestä tarkastuksesta eli mainittujen järjestelmien valvonnasta, kassojen, varastojen, irtaimiston ja mahdollisen muun varallisuuden tarkastamisesta, muusta tiliviraston johdon tarpeelliseksi harkitsemasta taloudenhoidon valvonnasta sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksesta. Taloussääntöön sisällytetään määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksesta kuitenkin vain milloin tilivirastossa on sisäistä tarkastusta päätoimisesti suorittavia henkilöitä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa tarvittaessa tilivirastolle tarkempia ohjeita sisäisen valvonnan järjestämisestä ja suorittamisesta ja osallistuu tilivirastojen sisäisen tarkastuksen kehittämiseen.

Valtion arvopaperien luovutusta on valtion talousarviosta annetun lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pidettävä merkitykseltään vähäisenä, milloin:

Jollei erikseen toisin säädetä, tämän asetuksen 3-9 luvun säännöksiä ei sovelleta liikelaitoksiin, vaan niiden osalta on voimassa, mitä valtion liikelaitoksista annetussa laissa on säädetty.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annettu asetus (424/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Valtion varainhoitovuoden 1992 talousarvion toimeenpanoon, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sekä varainhoitovuoden 1993 talousarvion rakenteeseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita 75 §:n 2 momentissa tarkoitetun kumottavan asetuksen säännöksiä.

Siihen asti kunnes tämän asetuksen nojalla toisin määrätään, sovelletaan edelleen 75 §:n 2 momentissa mainitun kumottavan asetuksen nojalla annettuja tarkempia määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.

Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitetun kumottavan asetuksen säännösten nojalla annetut, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet luvat jäävät voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa.

Tiliviraston on vahvistettava 26 §:ssä tarkoitettu taloussääntö viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 1993. Siihen asti sovelletaan edelleen 75 §:n 2 momentissa mainitun kumottavan asetuksen nojalla vahvistettua tiliohjesääntöä ja muita ohjesääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.