Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pääliikkönä on johtaja. Lisäksi oikeusturvakeskuksessa on apulaisjohtajia sekä muuta toiminnan edellyttämää virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Johtaja johtaa terveydenhuollon oikeusturvakeskusta ja vastaa siitä, että terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.

Apulaisjohtajan tulee avustaa johtajaa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen johtamisessa työjärjestyksessä määrättävällä tavalla.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunta, kastroimisasioiden lautakunta ja oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee lautakunta, johtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu. Asiat ratkaistaan esittelystä.

Johtaja ratkaisee ne asiat, joita ei ole säädetty lautakunnan päätettäviksi taikka anneta työjärjestyksessä muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Johtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen myös sellaisen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava.

Lautakunnassa ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa, raskauden keskeyttämistä, steriloimista, kastroimista ja oikeuspsykiatriaa koskevat asiat siten kuin jäljempänä säädetään.

Lautakunnat ovat päätösvaltaisia täysilukuisina.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen esityksestä lautakuntien jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenillä tulee olla yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lautakunnassa esittelee asian johtajan määräämä virkamies. Lautakunnassa sihteerinä toimii ylijohtajan määräämä henkilö.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen valvottavaksi säädetyn terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa lautakunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkamies, ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden tulee edustaa lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, minkä harjoittajaa koskeva asia kulloinkin on käsiteltävänä.

Raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevat hakemukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa lautakunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkamies, ja kolme muuta jäsentä. Yhden jäsenistä tulee edustaa oikeustieteellistä, yhden lääketieteellistä ja yhden sosiaalista asiantuntemusta. Lautakunnan on tarvittaessa kuultava psykiatrian, synnytysopin ja perinnöllisyyslääketieteen asiantuntijoita.

Kastroimisasioiden lautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan kastroimista koskevat hakemukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa lautakunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkamies, ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden tulee edustaa oikeuslääketieteellistä, yhden oikeustieteellistä, yhden psykiatrista ja yhden endokrinologista asiantuntemusta.

Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat rikoksesta syytetyn mielentilaa, rikoksesta syytetyn tai mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön määräämistä psykiatriseen sairaalahoitoon tai hoidettavaksi erityishuoltolaitoksessa sekä tällaisen hoidon jatkamista henkilön tahdosta riippumatta sekä näitä koskevia alistamis- ja muutoksenhakuasioita.

Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkamies, ja kaksi muuta jäsentä. Jäsenistä yhden tulee edustaa oikeustieteellistä ja yhden psykiatrista asiantuntemusta. Käsiteltäessä henkilön määräämistä hoidettavaksi erityishuoltolaitoksessa osallistuu asian käsittelyyn lisäksi kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain (1074/92) 3 §:ssä tarkoitettuun terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tallennetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetussa laissa sille säädettyjen valvontatehtävien hoitamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Näitä tietoja ovat terveydenhuollon ammattihenkilön henkilö- ja osoitetiedot, tiedot terveydenhuollon ammattillisesta koulutuksesta, tiedot ammatinharjoittamisoikeudesta sekä työpaikkatiedot.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus huolehtii edellä 1 momentissa tarkoitetun keskusrekisterin teknisestä ylläpitämisestä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella on oikeus maksutta käyttää keskusrekisteriin tallennettuja tietoja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain (1074/92) 6 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella on oikeus saada maksutta keskusrekisteristä sille terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetussa laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkoihin on virkaan soveltuva koulutus ja sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Johtajalta vaaditaan tehtävien edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Edellä olevan lisäksi vaaditaan, että johtaja tai apulaisjohtaja on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ja että johtaja tai apulaisjohtaja on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon.

Johtajan nimittää valtioneuvosto.

Johtaja nimittää tai ottaa muun henkilöstön.

Johtajalle myöntää virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriö. Apulaisjohtajalle virkavapauden myöntää johtaja. Virkavapauden myöntämisestä muille virkamiehille määrätään työjärjestyksessä.

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapauden.

Johtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii johtajan määräämä apulaisjohtaja.

Apulaisjohtajan sijaisena toimii johtajan määräämä virkamies, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi kutsua oikeusturvakeskuksen pysyviksi asiantuntijoiksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat oikeusturvakeskuksen kannalta merkityksellistä tieteellistä tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on velvollinen antamaan edustamaansa alaa koskevaa asiantuntija-apua oikeusturvakeskukselle ja lääninhallituksille.

Oikeusturvakeskuksen lautakuntien jäsenet sekä pysyvät asiantuntijat saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Tarkemmat määräykset oikeusturvakeskuksen sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä.

Työjärjestyksen vahvistaa johtaja.

Johtajaa ja apulaisjohtajaa sekä lautakunnan jäsentä ja esittelijää syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö nimittää ja siirtää asetuksen voimaantulosta lukien terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkamiehet. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ottaa viraston perustamisen yhteydessä ensimmäisellä kerralla viran väliaikaisen hoitajan, myöntää virkavapauden ja ottaa viransijaisen.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen 1 päivänä joulukuuta 1992 perustettavat virat saadaan täyttää ensimmäisellä kerralla niitä haettavaksi julistamatta.