Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa esineen muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä toteutuvaa teknistä ratkaisua, jota voidaan käyttää teollisesti.

Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada keksintöön, jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen vastaista.

Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä.

Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksi käyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen, patenttihakemuksen ja mallioikeushakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus tämän lain 18§:n, patenttilain 22§:n tai mallioikeuslain 19§:n säännösten mukaisesti tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee selvästi erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää, ei tällöin sovelleta.

Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

Mitä patenttilain 4 ja 5§:ssä on säädetty keksinnön ammattimaisesta hyväksikäytöstä tai hyväksikäytöstä ulkomaisessa aluksessa, ilma-aluksessa tai muussa kulkuneuvossa niiden tarpeisiin, koskee soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettua keksintöä.

Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jonka tarkoittama keksintö on hakemispäivää edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai hyödyllisyysmallin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 36/70 ja 43/75) liittyneessä toisessa valtiossa tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuksessa, on katsottava 2§:n 1 ja 2 momenttia sekä 4§:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan saada myös sellaisesta aikaisemmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita yleissopimukseen liittynyttä valtiota, jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen yleissopimuksen kanssa.

Asetuksella säädetään tai asetuksen nojalla annettavalla rekisteriviranomaisen päätöksellä määrätään, miten etuoikeutta koskeva pyyntö on esitettävä ja mitkä asiakirjat on annettava pyynnön tueksi.

Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jäljempänä hyödyllisyysmallihakemus, tehdään kirjallisesti patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimii rekisteriviranomaisena.

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä hyödyllisyysmallioikeudella halutaan suojata (suojavaatimus). Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.

Keksinnön selitys ja suojavaatimus on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassa olevan kielilainsäädännön mukaan. Milloin suojavaatimus on laadittu vain toisella kotimaisella kielellä, rekisteriviranomaisen on huolehdittava suojavaatimuksen kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hyödyllisyysmalli rekisteröidään. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaalainen, keksinnön selitys on laadittava suomeksi ja suojavaatimus suomeksi ja ruotsiksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus laatia keksinnön selitys ja suojavaatimus sekä suomeksi että ruotsiksi.

Hakijan on suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta kun maksu on suoritettu.

Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva vireillä oleva patenttihakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus. Muuntamista ei kuitenkaan voida tehdä enää sen jälkeen, kun kahdeksan vuotta on kulunut siitä päivästä, jona patenttihakemus katsotaan tehdyksi. Tällaista hyödyllisyysmallihakemusta tehtäessä on muutoin noudatettava mitä hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisestä on säädetty.

Samassa hakemuksessa ei saa hakea hyödyllisyysmallioikeutta kahteen tai useampaan keksintöön.

Hyödyllisyysmallioikeuden hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä kaikissa hakemusta ja rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevissa asioissa.

Hyödyllisyysmallihakemusta ei saa muuttaa siten, että hyödyllisyysmallioikeus tulisi koskemaan jotakin, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta.

Rekisteriviranomainen tarkastaa, että hakemus täyttää 1§:n 2 ja 3 momentin sekä 6-11§:n vaatimukset.

Rekisteriviranomainen luokittelee hakemuksen.

Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai viranomainen havaitsee olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.

Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.

Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain kerran.

Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hyödyllisyysmallin rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

Jos joku väittää rekisteriviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jätetään huomioon ottamatta.

Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta keksintöön, hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla hänen on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.

Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä, hyväksyä eikä peruuttaa.

Jos hakemus täyttää 1§:n 2 ja 3 momentin sekä 6-11§:n vaatimukset, hyödyllisyysmalli merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava rekisteröintitodistus.

Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia rekisteröintipäivästä lukien.

Jos keksintö, jota hyödyllisyysmallioikeus koskee, tai hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus ei täytä 1§:n 2 tai 3 momentissa, 2§:ssä, 6§:n 2 momentissa taikka 8, 9 tai 11§:ssä säädettyjä vaatimuksia, kuka tahansa voi esittää vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta kokonaan tai osittain mitättömäksi.

Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän on suoritettava vahvistettu maksu. Jollei maksua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi.

Vaatimusta rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi ei saa käsitellä, jos riita rekisteröinnin siirtämisestä on vireillä.

Rekisteriviranomaisen on tiedotettava 19§:n nojalla tehdystä vaatimuksesta hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa lausumansa määräajan kuluessa. Jos on kysymys rekisteröinnin osittaisesta mitätöimisestä, tulee haltijan esittää viranomaiselle uudelleen muotoiltu suojavaatimus saman määräajan kuluessa. Jos hän ei annetun määräajan kuluessa vastusta vaatimusta, rekisteröinti julistetaan kokonaan mitättömäksi.

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija vastustaa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on tutkittava esitetty vaatimus.

Jos rekisteriviranomainen vaatimuksen johdosta toteaa, että keksintö jota hyödyllisyysmallioikeus koskee, tai hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus ei täytä lain 1§:n 2 tai 3 momentissa, 2§:ssä, 6§:n 2 momentissa taikka 8, 9 tai 11§:ssä säädettyjä vaatimuksia, hyödyllisyysmallin rekisteröinti on julistettava kokonaan tai osittain mitättömäksi.

Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, on päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoiman.

Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä tai mitättömäksijulistamisvaatimusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija tai hyödyllisyysmallioikeuden haltija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle kielteinen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.

Päätökseen, jolla 13§:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 16§:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty, vaatimuksen tekijä voi hakea muutosta.

Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valitusosastoon 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi. Saman ajan kuluessa valittajan on suoritettava vahvistettu valitusmaksu uhalla, ettei valitusta oteta tutkittavaksi.

Muutosta valitusosaston päätökseen haetaan valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi.

Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä ja se voidaan hakemuksesta uudistaa kerran neljäksi vuodeksi.

Rekisteröinnin uudistamista haetaan kirjallisesti rekisteriviranomaiselta aikaisintaan vuotta ennen rekisteröintikauden päättymistä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisen jälkeen. Saman ajan kuluessa on suoritettava vahvistettu uudistamismaksu.

Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.

Hyödyllisyysmallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.

Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölupa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan jos siitä on sovittu.

Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.

Milloin hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt toiselle tai sen käyttölupa on luovutettu, siitä on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin. Sama koskee hyödyllisyysmallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava rekisteristä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32§:n 1 momentissa tarkoitettuun oikeuteen.

Hyödyllisyysmallia koskevissa riita- ja muissa asioissa katsotaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty hyödyllisyysmallirekisteriin.

Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt hänelle tai että hän on saanut hyödyllisyysmalliin käyttöluvan tai panttioikeuden ja jos hän silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei hyödyllisyysmallioikeuden tai hyödyllisyysmallia koskevan muun oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä hyödyllisyysmallirekisteriin.

Milloin kaksi vuotta on kulunut hyödyllisyysmallin rekisteröinnistä, eikä keksintöä käytetä tässä maassa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa täällä käyttää keksintöä, saada siihen pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä.

Mitä patenttilain 46-50§:ssä on säädetty pakkoluvasta patentilla suojatun keksinnön hyväksikäyttöön, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

Jos hyödyllisyysmalli on rekisteröity muulle kuin 1§:n mukaan siihen oikeutetulle, tuomioistuimen on hyödyllisyysmalliin oikeutetun kanteesta siirrettävä se hänelle.

Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun hyödyllisyysmalli rekisteröitiin tai se siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta hyödyllisyysmallin rekisteröinnin jälkeen.

Jos se, jolta rekisteröinti 31§:n mukaisesti siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä alkaessaan ammattimaisesti käyttää hyödyllisyysmallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa hyödyllisyysmallin hyväksikäyttöä tai aloittaa aiotun hyväksikäytön pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli tarkoitettu hyväksikäytettäväksi.

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä, rekisteriviranomaisen on poistettava hyödyllisyysmalli rekisteristä.

Jos hyödyllisyysmallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, hyödyllisyysmallia ei saa haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.

Kun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoimaisella tuomiolla siirretty toiselle, rekisteriviranomaisen on kuulutettava siitä.

Mitä patenttilain 56§:ssä on säädetty patenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksi käyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella.

Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksi käyttämisestä siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.

Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty.

Mitä patenttilain 59§:ssä on säädetty toimista jatketun loukkauksen estämiseksi, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmalleihin.

Joka loukkaa tahallaan hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta on tuomittava hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 35§:n mukaan on velvollinen, on tuomittava hyödyllisyysmallia koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon.

Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella päätöksellä julistettu mitättömäksi, ei 36-39§:ssä säädettyä korvausta, rangaistusta tai muuta seuraamusta tuomita.

Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevassa asiassa väitetään, että rekisteröinti on tämän lain vastainen, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta lykätä asian käsittelyn tai ratkaisemisen siihen saakka kunnes rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus on lopullisesti ratkaistu. Jollei vaatimusta ole esitetty rekisteriviranomaiselle, tuomioistuimen on jutun lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa tällainen vaatimus on esitettävä.

Sen joka aikoo nostaa kanteen hyödyllisyysmallioikeuden siirtämisestä tai pakkoluvan myöntämisestä, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle sekä annettava siitä tieto jokaiselle, jolla hyödyllisyysmallirekisterin mukaan on käyttölupa tai panttioikeus hyödyllisyysmallioikeuteen. Jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta, hänen on annettava siitä tieto hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi hyödyllisyysmallirekisteriin merkityllä osoitteella.

Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 momentin säännösten mukaisesti, on kantajalle varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos hän laiminlyö tämän ajan, kannetta ei oteta tutkittavaksi.

Käsiteltäessä 43§:ssä tarkoitettuja asioita noudatetaan vastaavasti patenttilain 66 ja 67§:n säännöksiä.

Tuomioistuimen on lähetettävä rekisteriviranomaiselle jäljennös 43§:ssä tarkoitetussa asiassa annetusta tuomiosta sekä samalla ilmoitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.

Tässä laissa tarkoitetut maksut vahvistetaan asetuksella.

Tarkemmat säännökset hyödyllisyysmallihakemuksesta, hyödyllisyysmallirekisteristä ja sen pitämisestä sekä rekisteriviranomaisesta annetaan asetuksella. Rekisteriviranomainen voi antaa yksityiskohtaisia määräyksiä hyödyllisyysmallihakemuksesta ja sen käsittelystä.

Mitä patenttilain 75§:ssä on säädetty keksintöä koskevan oikeuden luovuttamisvelvollisuudesta eräissä tapauksissa ja siitä suoritettavasta korvauksesta, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.

Ennen lain voimaantuloa tehty hakemus ei ole 5§:ssä tarkoitetun etuoikeuden perustana.

Patenttihakemusta, joka on tehty tai katsotaan tehdyksi ennen tämän lain voimaantuloa, ei voida 8§:n mukaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.