Metallirahoja ovat kymmenen, viiden ja yhden markan sekä viidenkymmenenja kymmenen pennin rahat.

Kymmenen markan rahan keskiosa, halkaisijaltaan 18 ± 0,5 millimetriä, on alumiinipronssia ja ympärillä oleva renkaan muotoinen osa nikkelikuparia. Viiden markan raha on alumiinipronssia. Yhden markan ja viidenkymmenen pennin rahat ovat nikkelikuparia. Kymmenen pennin raha on nikkelikuparia tai nikkelillä taikka nikkelin ja muun metallin seoksella päällystettyäterästä.

Alumiinipronssissa on 92 prosenttia painosta kuparia, 6 prosenttia alumiinia ja 2 prosenttia nikkeliä. Nikkelikuparissa on 75 prosenttia painosta kuparia ja 25 prosenttia nikkeliä.

Metallirahojen halkaisijat millimetreinä ja painot grammoina sekä sallitut mittapoikkeamat ovat seuraavat:

Keskimäärin 95 prosenttia kunkin arvoisista rahoista tulee olla mittapoikkeamien rajoissa.

Metallirahat ovat ympyrän muotoisia ja niissä on kulutusreuna. Niiden kirjaimet, numerot ja muut yksityiskohdat ovat kohokuvioita. Kuvat ja kirjoitukset on sijoitettu siten, että käännettäessä rahaa pystyhalkaisijan ympäri kumpikin puoli on oikein päin.

Kymmenen ja yhden markan sekä kymmenen pennin rahojen lieriöpinnat ovat sileät. Viiden markan rahan sileässä lieriöpinnassa on kahteen kertaan syvennyksenä teksti SUOMI FINLAND ja heraldinen ruusu. Viidenkymmenen pennin rahan lieriöpinta on uritettu.

Metallirahoissa voi olla rahapajan johtajan sukunimen alkukirjain.

Metallirahojen leimat ovat 6-10§:ssä olevien selitelmien ja piirrosten mukaiset.

Leimojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Suomen rahapajan hallussa olevista perusmalleista ja työpiirustuksista.

Kymmenen markan rahan tunnuspuolella on alumiinipronssisessa keskiosassa soitimella oleva ukkometso. Nikkelikuparisessa keskiosaa kiertävässä renkaassa on yläosassa vuosiluku ja renkaan alaosassa kehäkirjoituksena teksti SUOMI FINLAND. Arvopuolella on pihlajan lehtiä ja kaksi marjaterttua, jotka ovat osittain keskiosassa, osittain renkaassa. Keskiosassa on lisäksi ylhäällä, hieman oikealla numero 10 ja renkaassa alhaalta oikealle ylös kehäkirjoituksena teksti MARKKAA MARK.

Viiden markan rahan tunnuspuolella on keskellä kivellä lepäävä Saimaan norppa ja sen alla vuosiluku. Ylhäällä on kehäkirjoituksena teksti SUOMI ja alhaalla kehäkirjoituksena teksti FINLAND. Arvopuolellaon ylhäällä numero 5, vasemmalla ja keskellä kolme lumpeenlehteä, joista ylimmän päällä sudenkorento. Alhaalta oikealle ylös on kehäkirjoituksena teksti MARKKAA MARK.

Yhden markan rahan tunnuspuolella on epäkeskeisellä ympyränmuotoisella pohjalla Suomen leijona. Epäkeskeinen reunakehä on jaettu kolmeen osaan, jossa alhaalla on vuosiluku ja ylhäältä oikealle alas kehäkirjoituksena teksti SUOMI FINLAND. Arvopuolella on epäkeskeisellä ympyränmuotoisella pohjalla isokokoinen numero 1 ja sen molemmilla puolilla neliön muodossa koristekuviot. Epäkeskeinen reunakehä on jaettu neljään osaan, joista oikeanpuoleisissa on ylhäältä alas kehäkirjoituksena teksti MARKKA MARK.

Viidenkymmenen pennin rahan tunnuspuolella on allekkain karhun kuva, tekstit SUOMI ja FINLAND sekä vuosiluku. Arvopuolella on ylhäällä, hieman oikealla numero 50, sen alla oikealla allekkain tekstit PENNIÄ ja PENNI sekä vasemmalla ja alhaalla karhunsammalkuvioita.

Kymmenen pennin rahan tunnuspuolella on vasemmalla kaksi kielon lehteä ja kukintoa. Oikealla on allekkain tekstit SUOMI ja FINLAND sekä vuosiluku. Arvopuolella on oikealla allekkain numero 10, tekstit PENNIÄ ja PENNI sekä vasemmalla mehiläiskennokuvio.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annettu metalliraha-asetus (1026/79) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Metalliraha-asetuksen alkuperäisten säännösten sekä metalliraha-asetuksen muuttamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1982 annetun asetuksen (494/82) säännösten mukaiset metallirahat säilyvät edelleen laillisina maksuvälineinä.

Tämän asetuksen säännösten mukaisia viiden markan rahoja voidaan laskea liikkeeseen jo vuonna 1992.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.