Tässä laissa säädetään kuntoutujan toimeentuloturvan järjestämisestä.

Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus jäljempänä säädetyin edellytyksin kuntoutusrahaan ajalta, jona hän on kuntoutuksen takia estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.

Suomessa asumisella tarkoitetaan, mitä siitä on sairausvakuutuslaissa (364/63) säädetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna omana työnä pidetään kuntoutujan omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä, ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suorittamaa työtä, itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätointa vastaavaa, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla.

Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta.

Tämän lain toimeenpanoa johtaa ja kehittää sosiaali- ja terveysministeriö. Etuudet myöntää ja maksaa kansaneläkelaitos.

Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tarkoituksena tulee olla kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös, jos sisällöltään 1 momentissa tarkoitettua toimintaa vastaava kuntoutus perustuu työterveyshuoltoon nimetyn lääkärin tai muun työpaikan olosuhteisiin perehtyneen erikoislääkärin määräykseen ja kuntoutuja saa maksamistaan kustannuksista sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös 1momentin 5 kohdassa tarkoitettua sopeutumisvalmennusta vastaavan, Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman, sopeutumisvalmennuksen ajalta.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös päihdehuoltolaissa tarkoitetun kuntoutuksen ajalta siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kuntoutujalla tarkoitetaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvaa omaista.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös muualla kuin Suomessa annettavan kuntoutuksen ajalta, jos kuntoutuksen antaminen ei Suomessa ole mahdollista tai sen antamiseen ulkomailla on muuten erittäin painava syy ja kysymyksessä on 5§:n 1 momentissa mainittuun säännökseen perustuva kuntoutustoiminta.

Kuntoutusrahaa ei makseta ajalta, jolta kuntoutujalla on oikeus täyteen korvaukseen ansionmenetyksestä pakollista tapaturmavakuutusta tai liikennevakuutusta koskevien lakien, sotilasvammalain (404/48) tai sotilastapaturmalain (1211/90) nojalla. Kuntoutusraha voidaan kuitenkin maksaa, jos tässä momentissa tarkoitetun korvauksen saaminen viivästyy kuntoutujasta riippumattomasta syystä. Tällöin kuntoutujan oikeus korvaukseen siirtyy maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta kansaneläkelaitokselle.

Kuntoutusrahaa maksetaan yleissivistävän peruskoulutuksen ajalta vain, jos peruskoulutuksen puuttuminen estää pääsyn ammatilliseen uudelleen- tai jatkokoulutukseen.

Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta jokaiselta arkipäivältä eli enintään kuudelta päivältä viikossa.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Tällöin kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna.

Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta, joka on kuntoutuksen alkamispäivä ja seitsemän sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää.

Jos kuntoutuja olisi työnsä laadun vuoksi ilman kuntoutukseen osallistumista joutunut säännönmukaisesti olemaan työssä sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, tämä päivä rinnastetaan omavastuuaikaa laskettaessa arkipäivään.

Jos kuntoutus jatkuu uudelleen 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin, kuntoutusrahaa maksetaan uuden kuntoutusjakson alkamispäivää seuraavasta päivästä.

Omavastuuaikaa ei sovelleta, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa.

Asetuksella säädetään, milloin kuntoutusrahaa voidaan maksaa kuntoutuksen alkamispäivää seuraavasta päivästä, kun se on kuntoutuksen onnistumisen kannalta tarpeellista.

Asetuksella säädetään, milloin jaksoissa annettu kuntoutus katsotaan samaksi kuntoutukseksi.

Kuntoutusrahaa maksetaan 30 päivän kuluttua kuntoutuksen alkamispäivästä, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä työntekijäin eläkelain 8§:n 4 momentissa mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen nojalla taikka vastaavaa kansaneläkelain mukaista eläkettä.

Kuntoutusraha on yhtä suuri kuin se kuntoutujalle myönnettävä sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, johon hänellä olisi oikeus, jos hän kuntoutuksen alkaessa olisi tullut työkyvyttömäksi.

Jos kuntoutusrahan perusteena olevat työtulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, kuntoutusraha määrätään hakemuksesta viimeksi vahvistettua verovuotta edeltäneen verovuoden työtulojen perusteella. Tässä momentissa tarkoitettujen työtulojen määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin kuntoutusrahan alkamisvuodelle vahvistettu työntekijäin eläkelain 9§:n mukainen palkkaindeksiluku poikkeaa viimeistä edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkaindeksiluvusta.

Jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista työttömyyspäivärahaa, kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen alkaessa vähintään sairausvakuutuslain 18 a§:ssä tarkoitettu markkamäärä lisättynä 10 prosentilla.

kuntoutusraha on päivää kohden kahdeskymmenesviidesosa kuukausittain maksettavien edellä tarkoitettujen eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun kansaneläkkeen määrästä otetaan huomioon pohjaosa, lisäosa ja lapsikorotus.

Ammatillisessa koulutuksessa olevan omassa taloudessaan asuvan tai huoltovelvollisen kuntoutusraha on 14 ja 15§:n säännösten estämättä vähintään 86 prosenttia työttömyysturvalain (602/84) mukaisen täysimääräisen peruspäivärahan määrästä lisättynä 10 prosentilla.

Ammatillisessa koulutuksessa olevan, omassa taloudessaan asuvan tai huoltovelvollisen vähimmäiskuntoutusraha määrätään hakemuksesta 14-16§:n sekä 1 momentin estämättä prosenttiosuutena kansaneläkelain mukaisen pohjaosan ja yksinäisen henkilön täysimääräisen lisäosan yhteismäärästä noudattaen soveltuvin osin sosiaalihuoltolain (710/82) 32§:n nojalla vahvistettuja toimeentulotuen yleisiä perusteita siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Jos kuntoutuja saa korvausta ansionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella, muuta kuin 16§:n tai 17§:n 2 momentin mukaan määräytyvää kuntoutusrahaa maksetaan samalta ajalta vain siltä osin kuin se on muuta etuutta suurempi.

Jos kuntoutujalle myönnetään korvausta ansionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella takautuvasti, maksetaan korvaus samalta ajalta suoritettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta kansaneläkelaitokselle, ottaen kuitenkin huomioon, mitä kansaneläkelain 39§:n 7 momentissa ja työntekijäin eläkelain 4 d§:n 6 momentissa säädetään.

Ammatillisen koulutuksen aikainen kuntoutusraha määritetään uudelleen, jos kuntoutujan olosuhteissa tapahtuu kuntoutusrahan määräytymisperusteihin vaikuttava sellainen muutos, jonka johdosta kuntoutusrahan määrä olennaisesti muuttuisi.

Tarkemmat säännökset kuntoutusrahan uudelleen määrittämisestä, siinä huomioon otettavista olosuhteiden ja kuntoutusrahan määrän olennaisista muutoksista sekä kuntoutusrahan saajan velvollisuudesta ilmoittaa olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista annetaan asetuksella.

Jos työnantaja on maksanut kuntoutujalle palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta samalta ajalta, jolta kuntoutujalla on oikeus kuntoutusrahaan, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle noudattaen soveltuvin osin mitä sairausvakuutuslain 28§:ssä säädetään päivärahan ja äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan maksamisesta työnantajalle. Jos kuntoutusrahan määrä ylittää mainitun palkan tai korvauksen määrän, ylimenevä osa maksetaan kuntoutujalle.

Jos kuntoutus tilapäisesti keskeytyy kuntoutujan tullessa työkyvyttömäksi tai muusta kuntoutujasta riippumattomasta syystä, kuntoutusrahaa maksetaan keskeytyksen estämättä yhdenjaksoisesti enintään 25 arkipäivältä. Erityisestä syystä kuntoutusrahaa voidaan maksaa 25 arkipäivää pitemmältä ajalta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kolmelta kuukaudelta.

Jos kuntoutus keskeytyy tai päättyy muusta kuin 22§:ssä mainitusta syystä taikka kuntoutusrahan maksamisen edellytykset eivät enää täyty, kuntoutusraha on lakkautettava.

Jos on perusteltua syytä olettaa, että kuntoutusraha olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, voidaan kuntoutusrahan tai sen osan maksaminen keskeyttää, kunnes asia on lopullisella päätöksellä ratkaistu.

Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta, jos tämä on kuntoutujan työllistymisen kannalta erityisen tarpeellista. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei makseta kuitenkaan ajalta, jolta henkilöllä on oikeus työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivärahaan.

Harkinnanvarainen kuntoutusavustus vastaa määrältään enintään sen saajalle kuudelta kuukaudelta laskettua kuntoutusrahaa. Avustus määritellään kertasuorituksena ja se maksetaan yhdessä tai useammassa erässä.

Kuntoutusrahaa ja harkinnanvaraista kuntoutusavustusta haetaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Kuntoutusrahaa haettaessa on esitettävä kuntoutuspäätös.

Kuntoutuspäätöksestä on käytävä ilmi suunnitelma kuntoutuksen toteuttamisesta, kuntoutuspäätöksen tekijä, kuntoutuksen tarkoitus sekä arvio kustannuksista ja ajoituksesta. Hakija voi esittää myös muun riittävän selvityksen.

Kuntoutusrahaa ei makseta ilman erityistä syytä pitemmältä kuin 12 kuukauden ajalta ennen sen hakemista.

Kuntoutusrahaa ja harkinnanvaraista kuntoutusavustusta koskevassa asiassa on annettava kirjallinen päätös. Päätös toimitetaan tiedoksi myös kuntoutuspäätöksen antajalle.

Ammatillista kuntoutusta koskevasta päätöksestä ja sen perusteella myönnettävästä kuntoutusrahasta kansaneläkelaitoksen on välittömästi ilmoitettava opintotukilaissa (28/72) tarkoitetulle valtion opintotukikeskukselle ja eläketurvakeskukselle siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kuntoutusraha maksetaan kuntoutusjakson jälkeen. Ammatillisen koulutuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan kuukausittain etukäteen. Tarkemmat määräykset maksamisessa noudatettavasta menettelystä sekä tarvittavista selvityksistä antaa kansaneläkelaitos.

Jos henkilölle kuntoutusrahana kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin 17§:n 1 momentin mukaan päivää kohti laskettava vähimmäismäärä, ei kuntoutusrahaa makseta.

Joka on tyytymätön kansaneläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon tai tarkastuslautakuntaan viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja sai tiedon eläkelaitoksen päätöksestä.

Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta 1 momentissa säädetyllä tavalla ja siinä säädetyssä ajassa päätöksestä tiedon saatuaan.

Kansaneläkelaitoksen ja vastaavasti tarkastuslautakunnan päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Jos tämän lain nojalla annettu lainvoimainen päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianomaisen hakemuksesta tai kansaneläkelaitoksen esityksestä ja asianomaista kuultuaan poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään edellä sanotun esityksen, kansaneläkelaitos voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää tämän lain mukaisen etuuden maksamisen tai maksaa sen esityksensä mukaisin määrin.

Jos kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, voi kansaneläkelaitos aikaisemman päätöksen estämättä käsitellä asian uudelleen.

Tarkastuslautakunnasta on voimassa, mitä siitä sairausvakuutuslaissa säädetään.

Tämän lain täytäntöönpanoon osallistuvat henkilöt eivät saa luvatta ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta tai yrityksen taloudellista asemaa koskevaa tietoa, josta he asemansa tai tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian ilmaisemista sille, jolla on viran puolesta oikeus saada asiasta tieto.

Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta ole muussa laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kuntoutusrahalain mukaisen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetun salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.

Jos kuntoutuja on saanut tämän lain mukaista etuutta enemmän kuin hänellä on ollut oikeus, aiheettomasti suoritettu etuus voidaan periä takaisin osittain tai kokonaan, jollei se ole kohtuutonta.

Perittävä määrä voidaan kuitata myöhemmin maksettavista tämän lain mukaisista etuuksista.

Tähän lakiin perustuvaa etuutta ei saa ulosmitata.

Kansaneläkelaitoksen on annettava asianomaisen viranomaisen pyynnöstä muun lain mukaisen etuuden ulosottoa varten tämän lain mukaisesta etuudesta tarpeelliset tiedot.

Kuntoutusrahaan, joka määräytyy 14 tai 15§:n mukaan, tehdään vuosittain indeksitarkistus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin eläkelain 9§:ssä on säädetty.

Tämän lain täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset maksetaan kansaneläkelaitoksen varoista.

Asetuksella voidaan säätää sellaisia poikkeuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtuvat vieraan valtion kanssa tehdystä vastavuoroisesta sopimuksesta.

Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö, työttömyyskassa, työpaikkakassa, sairaala ja muu sairaanhoitolaitos sekä työnantaja ovat velvolliset pyynnöstä antamaan kansaneläkelaitokselle tai tämän lain mukaiselle valitusviranomaiselle maksutta kaikki hallussaan olevat, näiden käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös lääkäriä. Hänellä on kuitenkin oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausunnoista kansaneläkelaitoksen vahvistaman taksan mukainen palkkio.

Oppilaitos, kuntoutuslaitos tai muu kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen toteuttaja on velvollinen antamaan kansaneläkelaitokselle sen tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi tarvitsemat tiedot ja niillä on oikeus saada kansaneläkelaitokselta kuntoutujan kuntoutusrahaa koskevia tietoja siltä osin kuin ne ovat tarpeen muun lainsäädännön perusteella kuntoutujalle annettavan edun vahvistamista tai suorittamista varten.

Jollei tässä laissa ole toisin säädetty, on kuntoutusraha-asioissa noudatettava soveltuvin osin, mitä virka-avusta, tietojen salassapidosta sekä lomakkeiden vahvistamisesta on sairausvakuutuslaissa tai sen nojalla säädetty.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.