Maan hankkimisen, hakemisen ja käyttämisen, lainojen ja avustusten antamisen, luotto- ja avustusehtojen, valtion toimesta tehtävien töiden samoin kuin mainittuihin toimenpiteisiin liittyvien oikeussuhteiden ja muiden seikkojen osalta on kolttalakia (611/84) täytäntöönpantaessa, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, noudatettava soveltuvin osin, mitä luontaiselinkeinoasetuksessa (492/91) on vastaavien seikkojen osalta säädetty.

Maanosto- ja sisarosuuslainaa kolttatilan tai siihen verrattavan tilan hankkimista varten voidaan myöntää kahdelle tai useammalle koltalle yhteisesti vain, mikäli kaikki yhteisomistajat täyttävät kolttalain 3 ja 4§:ssä säädetyt edellytykset.

Jos 1 momentissa tarkoitetun tilan yhteisomistajista ainakin yksi täyttää sanotussa momentissa säädetyt edellytykset sekä omistaa tilasta vähintään kolmasosan, voidaan heille yhteisesti myöntää muuta kuin sanotussa momentissa mainittua kolttalain mukaista etuutta.

Edellä 2 momentissa mainitut edellytykset täyttävälle henkilölle tai edellytykset täyttäville henkilöille voidaan myöntää yksinäänkin muuta kolttalain mukaista etuutta kuin maanosto- tai sisarosuuslainaa, jos tilan muut yhteisomistajat antavat siihen suostumuksensa. Milloin kysymys on valtion toimesta suoritettavasta tienteko- tai vesihuoltotyöstä, tulee suostumuksen käsittää myös kiinteistön saattamisen panttivastuuseen syntyvästä lainasta tai valtion saamisesta.

Kolttatilaa ei saa, kolttalain 14§:ssä tarkoitettua tapausta lukuun ottamatta, muodostaa eikä maanosto- tai sisarosuuslainaa kolttatilan tai siihen verrattavan tilan hankkimista tai laajentamista varten myöntää sellaiselle henkilölle, joka itse tai jonka puoliso maansaantihakemuksen tekemisajankohtana tai, kun kysymys on mainitusta lainasta, asiaa ratkaistaessa on täyttänyt 50 vuotta. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin mainitusta ikärajasta poiketa, ei kuitenkaan, jos henkilö on 55 vuotta täyttänyt.

Muita kuin 1 momentissa mainittuja etuuksia ei saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle. Sanotun estämättä saadaan kuitenkin asunto-, vesihuolto- ja sähköistämislainaa sekä rakennusavustusta asuinrakennustyötä varten ja vesihuoltoavustusta myöntää myös 65 vuotta täyttäneelle. Asuntolainaa ja rakennusavustusta ei kuitenkaan saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle uuden asuinrakennuksen rakentamista varten.

Kolttatila tai koltan ennestään omistama tila ei kolttalain 6§:n toisessa virkkeessä tarkoitettuine alueineen saa muodostua viittä hehtaaria suuremmaksi. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin muodostaa edellä sanottua jonkin verran suurempikin tila.

Edellytyksenä rakentamislainan ja rakennusavustuksen myöntämiseen tuotanto- ja lomarakennusta sekä kalanviljelylammikkoa koskevaa hanketta varten sekä irtaimistolainan ja -avustuksen myöntämiseen ammatissa tarvittavan irtaimiston hankkimista varten kolttatilan tai sellaiseen verrattavan tilan omistajalle on, että tämä on perehtynyt ja kykenevä harjoittamaan asianomaista ammattia.

Kolttalaissa tarkoitettuja avustuksia saadaan myöntää koltalle enintään 60 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä tai irtaimiston hankintahinnasta.

Jos kolttatilan tai siihen verrattavan tilan, jonka kuntoonpanoa varten avustus on myönnetty, omistaja vaihtuu töiden aloittamisen jälkeen, maaseutupiiri voi siirtää oikeuden maksamatta olevaan avustukseen uudelle omistajalle edellyttäen, että hän täyttää avustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset ja että kolttalain 12§:ssä tarkoitettu lupa tai luontaiselinkeinolain 38§:n 1 momentin mukainen hyväksyminen, milloin se on tarpeen, on annettu.

Kolttalain 12§:ssä tarkoitettua lupaa ja rajoituksista vapauttamista koskeva hakemus, johon on liitettävä luovutuskirja, on toimitettava Inarin kunnan maatalouslautakunnalle. Sen on lähetettävä hakemus oman lausuntonsa seuraamana maaseutupiirille. Edellä sanottu koskee myös luontaiselinkeinolain 38§:n 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen hakemista kolttatilaan verrattavaa tilaa tai sen osaa toiselle luovutettaessa. Mikäli asian ratkaiseminen kuuluu maatilahallitukselle, toimittaa maaseutupiiri hakemukset lausuntoineen maatilahallitukselle.

Kun tila tai alue, jota rasittaa kolttalaissa tarkoitettu myyntihintasaaminen tai laina, kokonaan tai osaksi luovutetaan toiselle eikä myyntihintasaamista tai lainaa määrätä maksettavaksi takaisin, maaseutupiiri voi hakemuksesta siirtää myyntihintasaamisen kokonaan tai osaksi luovutuksensaajan vastattavaksi sekä luottolaitos maaseutuelinkeinolain 31§:n 2 momentin mukaisessa lainatarkastuksessa annetun ratkaisun perusteella lainan osaksi tai kokonaan luovutuksensaajan vastattavaksi. Sanottu koskee myös lainaa, joka on annettu muuta kuin kiinnitysvakuutta vastaan.

Siirtoa koskevasta hakemusmenettelystä on valtion saamisen osalta voimassa, mitä 1 momentin ensimmäisessä ja toisessa virkkeessä säädetään. Lainan siirtämistä koskeva hakemus jätetään lainan myöntäneelle luottolaitokselle, jonka on ennen asiakirjojen lainatarkastukseen lähettämistä hankittava asiassa maatalouslautakunnan ja maaseutupiirin lausunto. Hakemukseen liitettävään luovutuskirjaan tulee sisältyä luovutuksensaajan sitoumus siitä, että hän ottaa saamisen vastattavakseen.

Maanmittauskonttorin on tehtävä maaseutupiirin ilmoituksesta kiinteistörekisteriin asianomaisen tilan kohdalle merkintä siitä, että kolttalain nojalla muodostettu tila on sanotun lain 12§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rajoitusten alainen ja että, mikäli tila on muodostettu liittämällä aluetta eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain (273/55) 3§:n mukaisten rajoitusten alaiseen tilaan, samalla lakkaavat viimeksi mainitut rajoitukset.

Milloin maaseutupiiri tai maatilahallitus on kolttalain 12§:n 2 momentin nojalla vapauttanut tilan tai sen osan sanotun lain mukaisista rajoituksista, on maaseutupiirin ilmoitettava siitä edelleen maanmittauskonttorille kyseisiä rajoituksia koskevan merkinnän poistamiseksi maarekisteristä tai merkinnän tekemiseksi tilan vapautumisesta rajoituksista. Viimeksi mainittu on voimassa myös, milloin maaseutupiiri tai maatilahallitus on valtiolle takaisin tulleen tilan tai sen osan kohdalta päättänyt, että se käytetään muihin kuin kolttalain tai luontaiselinkeinolain tarkoituksiin.

Kiinteistörekisteriin 1 ja 2 momentin mukaisesti tehdystä merkinnästä maanmittauskonttorin tulee lähettää ilmoitus asianomaiselle lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäjälle, jonka tulee tehdä vastaava merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Sanotusta ilmoituksesta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä sekä saantorekisteristä annetun asetuksen (306/88) 26§:ssä säädetään maanmittauskonttorin ilmoituksista asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle.

Kolttalain 13§:n 1 momentin 3, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun metsähallintoviranomaisen luvan antaa metsähallinnon Inarin hoitoalue.

Milloin kolttalain 16§:ssä tarkoitettu omaisuus, joka on eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain 3§:ssä tai porotilalain 26§:ssä säädettyjen rajoitusten alainen, vapautuu näiden säännösten mukaisesta käyttötarkoituksestaan, vapautuu se samalla myös sanotuista rajoituksista. Maanmittauskonttorin on maaseutupiirin ilmoituksesta tehtävä asiasta merkintä kiinteistörekisteriin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäjän maanmittauskonttorin ilmoituksesta kyseiseen rekisteriin vastaavalla tavalla kuin edellä 10§:ssä säädetään.

Tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa sekä tarvittavat kauppa- ja velkakirjakaavat samoin kuin muut tarpeelliset kaavat vahvistaa maatilahallitus.

Koltta-alueen Nitsijärvellä jää valtion omistukseen edelleenkin tonttialue rakennuksineen huoltotarkoituksia ja tilapäistä majoitusta varten.