Hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (563/78) 2§:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus toimia väliaikaisesti sanotun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa hammaslääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä on hammaslääketieteen opiskelijalla, joka on suorittanut hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (290/76) tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat yleisopinnot ja aineopintojen opintojaksot.

Ulkomailla hammaslääketiedettä opiskelevalla Suomen kansalaisella on 1 momentissa tarkoitettu oikeus, kun opiskelija on suorittanut hammaslääkärikoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Sen estämättä, mitä 2§:n 1 momentissa säädetään, sosiaali- ja terveyshallitus voi hyväksyä työskentelyn terveyskeskushammaslääkärinä taikka julkisyhteisön ylläpitämän laitoksen tai muun sosiaali- ja terveyshallituksen hyväksymän vastaavan laitoksen hammaslääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä korvaamaan 2§:n 1 momentissa tarkoitettua palvelua.

Erikoishammaslääkärin oikeus voidaan myöntää seuraavilla hammaslääketieteen aloilla: hampaiston oikomishoito, kliininen hammashoito, suukirurgia ja terveydenhuolto.

Hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6§:n 3 momentissa tarkoitetulta vieraan valtion kansalaiselta, joka on suorittanut hammaslääketieteellisen perustutkinnon ulkomaan korkeakoulussa, vaaditaan luvan saamiseksi sanotun lain 2 ja 3§:ssä tarkoitettuihin tehtäviin, että hän on suorittanut sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti erikseen määräämät palvelun ja opinnäytteet siten, että hänen pätevyytensä voidaan katsoa vastaavan Suomessa suoritettua vastaavaa tutkintoa, sekä että hän on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon.

Erikoishammaslääkärin oikeutta edellyttävään tehtävään vaaditaan vieraan valtion kansalaiselta lisäksi, että hän on suorittanut sosiaali- ja terveyshallituksen mahdollisesti erikseen määräämät koulutuksen ja opinnäytteet siten, että hänen pätevyytensä voidaan katsoa vastaavan Suomessa saavutettua erikoishammaslääkärin pätevyyttä.

Edellä 6§:ssä säädetystä poiketen sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä edellytyksin myöntää hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6§:n 3 momentissa tarkoitetun luvan vieraan valtion kansalaiselle, joka on suorittanut hammaslääketieteellisen perustutkinnon tai erikoishammaslääkärintutkinnon Suomessa ja jolla on riittävä kielitaito.

Ulkomaalaisen on ennen hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6§:n 3 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä osoitettava suullisesti ja kirjallisesti sosiaali- ja terveyshallitukselle, että hänellä on mainitussa momentissa edellytetty riittävä kielitaito. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kulloinkin kysymyksessä olevan luvan edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa sosiaali- ja terveyshallitus.