Tullilaitoksessa on keskushallintoa varten tullihallitus sekä sen alaisina tullilaboratorio ja aluehallintoa varten tullipiirejä.

Tullihallituksessa on johtokunta sekä tullilautakunta.

Työjärjestyksessä määrätään tullihallituksen osastoista ja muista yksiköistä sekä niiden tehtävistä ja vastuualueista.

Johtokunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Johtokuntaan kuuluu tullilaitoksen pääjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä, joista yksi edustaa laitoksen henkilöstöä. Pääjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisensa toimii johtokunnan jäsenenä. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Valtiovarainministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Määrätessään tullilautakunnan jäsenet valtioneuvosto määrää yhden heistä varapuheenjohtajaksi.

Tullihallituksen yhteydessä olevan tulliasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Siinä on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 12 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varamies. Jäsenet edustavat viranomaisia, elinkeinoelämää, ammattiyhdistysliikettä ja kuluttajia.

Neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat valmistellaan tullihallituksessa.

Neuvottelukuntaan sovelletaan, mitä valtion komiteoista on määrätty, jollei valtioneuvosto toisin määrää.

Tullilaboratorion toimialueena on koko maa.

Laboratorio huolehtii tavaroiden viennin ja tuonnin valvontaan ja verotukseen sekä valmisteverotukseen liittyvästä ja muusta tullilaitoksen tai tullilaboratorion tehtäväksi säädetystä tai määrätystä tutkimuksesta.

Laboratorio ratkaisee päätöksellään maahan tuotavien elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden valvontaa koskevat asiat, jotka edellyttävät laboratoriotutkimusta.

Tullilaitoksen tehtävien alueellista hoitamista varten on tullipiirejä, joita kutakin johtaa piiritullikamari. Tullipiirissä voi olla lisäksi tullikamareita ja muita tullitoimipaikkoja.

Valtioneuvosto päättää tullipiirien lukumäärästä ja rajoista sekä valtakunnan maarajalla olevista tullitoimipaikoista. Muut tullitoimipaikat perustaa ja lakkauttaa tullihallitus. Työjärjestyksessä voidaan määrätä laitoksen tehtävien suorittamisesta usean tullipiirin alueella.

Tullilaitosta johtaa ja sen toiminnasta vastaa pääjohtaja. Hän huolehtii myös johtokunnan päätösten toimeenpanosta.

Tullihallituksen osaston päällikkönä on tullineuvos. Laitoksessa voi olla myös muita tullineuvoksia.

Tullilaboratorion päällikkönä on laboratorionjohtaja. Jos hänellä on dosentin pätevyys, hänellä on professorin arvonimi.

Tullipiirin päällikkönä on pääjohtajan määräämä tullineuvos, tullijohtaja tai johtaja.

Tullilaitoksessa on myös muuta virka- tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Tullilaitoksen virat sijoittaa laitoksen eri yksikköihin pääjohtaja, joka myös määrää niihin kuuluvista tehtävistä.

Tullilaboratorioon sijoitettujen virkojen osalta tehtävistä määrää kuitenkin laboratorionjohtaja ja tullipiiriin sijoitettujen virkojen osalta tullipiirin päällikkö.

Yksikköjen työjärjestyksessä valta määrätä tehtävistä voidaan antaa myös muulle virkamiehelle.

Laitoksen virkamies on pääjohtajan määräyksestä velvollinen suorittamaan sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät kuulu siihen yksikköön, johon hänen virkansa on sijoitettu.

Tullihallituksessa ja tullipiireissä on tulliasiamies, jonka pääjohtaja määrää tullilaitoksen virkamiehistä.

Tullineuvokset, laboratorionjohtaja, tullijohtajat ja johtajat avustavat pääjohtajaa laitoksen johtamisessa. Päällikön tehtävissä olevat vastaavat johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämisestä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai tullilautakunnassa tai joita ei ole työjärjestyksessä siirretty muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Tullilaboratoriolle kuuluvat asiat ratkaisee laboratorionjohtaja ja piiritullikamarille kuuluvat asiat tullipiirin päällikkö, jollei päätösvaltaa ole siirretty mainittujen yksikköjen työjärjestyksessä muulle virkamiehelle.

Johtokunnan käsiteltäviksi kuuluvat asiat ratkaistaan esittelystä. Muusta käsittelymenettelystä päätetään johtokunnassa.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään kaksi muuta jäsentä.

Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänestämällä. Johtokunnan päätökseksi tulee tällöin se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Tullilautakunta on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on läsnä puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä.

Lautakunnassa asiat ratkaistaan esittelystä.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena pääjohtajan, tullineuvoksen, laboratorionjohtajan, tullijohtajan ja johtajan virkoihin on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Pääjohtajalta vaaditaan myös johtamistaitoa sekä hallinnon ja talouselämän tuntemusta, muilta 1 momentissa mainituilta virkamiehiltä johtamistaitoa ja perehtyneisyyttä alaan kuuluviin tehtäviin.

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Virka täytetään haettavaksi julistamatta.

Tullineuvoksen nimittää valtioneuvosto johtokunnan annettua asiasta lausuntonsa.

Laboratorionjohtajan, tullijohtajan ja johtajan nimittää johtokunta.

Tullihallitukseen sijoitettuihin muihin virkoihin sekä apulaisjohtajan virkaan nimittää pääjohtaja, tullilaboratorioon sijoitettuihin virkoihin laboratorionjohtaja ja tullipiireihin sijoitettuihin muihin virkoihin piirin päällikkö, jollei päätösvaltaa ole mainittujen yksikköjen työjärjestyksessä siirretty muulle virkamiehelle.

Ennen tullilaboratorioon tai tullipiiriin sijoitetun viran julistamista haettavaksi viran täyttämiseen on saatava tullihallituksen lupa.

Tilapäisen virkamiehen ottaa se, joka nimittää vastaavan vakinaisen virkamiehen, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa tullihallitukseen pääjohtaja, tullipiiriin piirin päällikkö ja tullilaboratorioon laboratorionjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Virkavapauden myöntämisestä tullilaitoksen virkamiehelle, viran hoitamisen järjestämisestä virkavapauden aikana sekä viran väliaikaisesta hoitamisesta on voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (755/86) tai sen nojalla säädetään.

Valtiovarainministeriö määrää pääjohtajan sijaiseksi tullineuvoksen. Ministeriö voi määrätä hänelle muitakin sijaisia.

Tullineuvoksen, laboratorionjohtajan ja tullipiirin päällikön sijaisen määrää pääjohtaja.

Tullipiirin päällikön sijaiseksi on määrättävä tullijohtaja, johtaja tai apulaisjohtaja.

Pääjohtajaa ja tullineuvosta syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Tullihallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa tullilaitosta koskevissa asioissa.

Tullilaitoksen hallinnosta vastaavan osaston päälliköllä tai hänen sijaisellaan on oikeus joko itse tai tullihallituksen tulliasiamiehen taikka valtuuttamansa muun asiamiehen kautta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa valvoa tullilaitosta koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä laitosta.

Tullipiirin päällikkö tai piirin päätoiminen tulliasiamies on oikeutettu edustamaan valtiota tullipiiriä koskevissa asioissa, joissa tullihallituksen edustaja ei esiinny.

Pääjohtaja antaa tarkemmat määräykset tullilaitoksen sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä työjärjestyksessä. Pääjohtaja voi myös vahvistaa erityistä asiaa tai tehtävää koskevia sisäisiä ohjesääntöjä.

Tullipiirin päällikkö ja laboratorionjohtaja antavat johtamansa yksikön työjärjestyksen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Asetuksen 18§:n 1 momentin estämättä kelpoinen tullijohtajan ja johtajan virkaan on myös ennen asetuksen voimaantuloa virkaansa nimitetty tullijohtaja tai tullihallituksen toimistopäällikkö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.