Tiloihin kuuluvan yhteismetsän hallinnosta ja käytöstä säädetään tässä laissa.

Yhteismetsä on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi.

Yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan tilaan kuuluu osuus yhteismetsään. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.

Maatilalain (188/77) ja maaseutuelinkeinolain (1295/90) nojalla muodostetun tilan omistaja on yhteismetsän osakas, vaikka tilaa ei ole merkitty tilana kiinteistörekisteriin.

Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon merkitään osakkaat ja heidän tilojensa yhteismetsäosuudet.

Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.

Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.

Yhteismetsän alue on pysytettävä vähentymättömänä. Alue, joka soveltuu paremmin muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, saadaan kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön luvalla ja sen määräämillä ehdoilla täyttä vastiketta vastaan luovuttaa yhteismetsästä erotettavaksi.

Aluetta, joka soveltuu paremmin muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, saadaan käyttää sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla myös yhteismetsän yhteydessä, mikäli siitä aiheutuva haitta osakaskunnan harjoittamalle metsätaloudelle on vähäinen.

Maa- ja metsätalousministeriö voi, milloin olosuhteiden olennainen muuttuminen tai muu erityinen syy niin vaatii, osakaskunnan hakemuksesta myöntää luvan yhteismetsän jakamiseen niiden tilojen kesken, joihin kuuluu osuus yhteismetsään. Jos yhteismetsästä ei jakamalla voitaisi muodostaa osakastiloille soveliaita metsäpalstoja tai jos jakaminen muuten ei ole tarkoituksenmukaista, lupa voidaan myöntää yhteismetsän myymiseen osakkaiden hyväksi.

Yhteismetsä, jonka hallinto ja käyttö yhtenä kokonaisuutena on ilmeisen epätarkoituksenmukaista, voidaan osakaskunnan hakemuksesta maa- ja metsätalousministeriön luvalla jakaa kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi.

Osakaskunta saa maaseutupiirin luvalla hankkia yhteismetsään liitettäväksi lisämaata. Lupa on myönnettävä, mikäli maa on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän yhteydessä ja mikäli maa ei ole sopivammin käytettävissä maaseutuelinkeinolain mukaan tilakoon suurentamiseen eikä sitä voida maatilatalouden kehittämisrahaston vuotuisessa käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen osoitetuin varoin lunastaa valtiolle. Luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, ettei liitettävää maata seuraa yksityinen erityinen etuus, osuus yhteiseen erityiseen etuuteen eikä muuhun yhteiseen alueeseen kuin osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteismetsään. Jos lupa koskee kokonaista tilaa, maaseutupiirin tulee ennen luvan myöntämistä pyytää maanmittauskonttorin lausunto siitä, onko tilalla sanottuja etuuksia, osuuksia etuuksiin tai osuuksia yhteisiin alueisiin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lupa-asian käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/78) 4§:ssä, 5§:n 1 momentin ensimmäisessä ja neljännessä virkkeessä, 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä sekä 3 momentissa, 6 ja 7§:ssä, 8§:n 1 ja 3 momentissa, 10 ja 11§:ssä, 12§:n 1 momentissa ja 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä sekä 14-16§:ssä säädetään. Sanotun 6§:n mukaista lunastusoikeutta ja -velvollisuutta sovelletaan kuitenkin vain silloin, kun lupa on evätty sillä perusteella, että maa on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla käytettävissä tilakoon suurentamiseen ja lunastettavissa valtiolle. Jos lupa on evätty muulla perusteella, on hankittu maa myytävä 53§:ssä säädetyllä tavalla.

Osakaskunta saa ilman 1 momentissa tarkoitettua lupaa hankkia maata, jota tarvitaan yhteismetsän tarkoituksenmukaista käyttöä ja hoitamista varten.

Osakaskunnan hankkiman maan yhteismetsään liittämisen edellytyksistä säädetään 41-43§:ssä.

Tilaan kuuluva alue, joka on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän yhteydessä, voidaan tilan omistajan ja yhteismetsän osakaskunnan sopimuksesta liittää yhteismetsään tilalle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan. Liittämisen edellytyksistä säädetään 40§:ssä.

Siitä, milloin 6§:n 1 momentissa tarkoitettu lisämaa tai 7§:ssä tarkoitettu alue on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän yhteydessä, säädetään tarkemmin asetuksella.

Tilan osuutta yhteismetsään (yhteismetsäosuus) ei saa erikseen luovuttaa tai siirtää eikä pidättää, ellei jäljempänä toisin säädetä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa yhteismetsäosuuden hankkimiseen on saatava maaseutupiirin lupa.

Kun tila, johon kuuluu yhteismetsäosuus, lohotaan, yhteismetsäosuus jää kantatilaan, jolleivät asianosaiset toisin sovi.

Kun tila, johon kuuluu yhteismetsäosuus, halotaan, saavat muodostettavat tilat osalukunsa mukaisen osuuden yhteismetsään, jolleivät asianosaiset toisin sovi tai toimitusmiehet toisin päätä.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu sopimus on pätevä, jos se on otettu luovutuskirjaan taikka jos se on otettu toimituspöytäkirjaan ja toimitusmiehet ovat vahvistaneet sen noudatettavaksi.

Maanmittauskonttorin on ilmoitettava osakaskunnalle lohkomisen ja halkomisen merkitsemisestä kiinteistörekisteriin.

Osakaskunnan on laadittava toimintaansa varten ohjesääntö. Ohjesäännön vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

Maa- ja metsätalousministeriö saa ennen ohjesäännön vahvistamista tehdä siihen tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia. Jos maa- ja metsätalousministeriö pitää tarpeellisena tehdä ohjesääntöön olennaisen muutoksen tai täydennyksen, on osakaskunnalle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.

Tarkemmat säännökset ensimmäisen ohjesäännön laatimisesta sekä siitä, miten yhteismetsän hallintoa on hoidettava ennen kuin ohjesäännön mukainen hoitokunta on valittu, annetaan asetuksella.

Edellä 1 momentin 10 tai 11 kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä.

Osakaskunnan varsinaisesta kokouksesta ja siinä käsiteltävistä asioista määrätään ohjesäännössä.

Osakaskunnan ylimääräinen kokous on pidettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai osakkaat, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa osakasten koko äänimäärästä, ilmoitettua osakaskunnan käsiteltävää asiaa varten sitä kirjallisesti vaativat. Kutsu osakkaiden vaatimaan kokoukseen on annettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen tekemisestä.

Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla on äänioikeus osakasluetteloon merkityn yhteismetsäosuuden mukaan. Kukaan ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin kymmenesosalla kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä.

Osakkaan, jota ei ole merkitty osakasluetteloon tai jonka osuuden suuruus on muuttunut, on voidakseen käyttää äänivaltaa osakaskunnan kokouksessa esitettävä selvitys osakkuudestaan ja osuutensa suuruudesta osakasluetteloon merkitsemistä varten.

Kun useat omistavat tilan, johon kuuluu osuus yhteismetsään, saa saapuville tullut yhteisomistaja käyttää tilan yhteismetsäosuuden mukaista äänioikeutta. Jos useita yhteisomistajia on saapuvilla, he saavat käyttää äänioikeutta vain yhteisesti.

Äänioikeuden käyttöä valtuutetun välityksellä voidaan ohjesääntöön otetulla määräyksellä rajoittaa.

Kokouksessa osakas ei saa osallistua sellaisen asian ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa osakaskunnan edun kanssa.

Kokouksen päätökseksi katsotaan 15§:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota pääluvun mukaan useimmat ovat kannattaneet. Jos äänet myös siten laskettuina menevät tasan, tulee äänestyksen tulokseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, mikäli hän on osakas, mutta muussa tapauksessa asian ratkaisee arpa.

Ohjesäännössä voidaan antaa tarkempia määräyksiä päätöksentekomenettelystä.

Kokouksessa ei saa päättää muista asioista kuin niistä, jotka lain tai ohjesäännön mukaan on siinä käsiteltävä tai jotka kokouskutsussa on erikseen mainittu.

Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

Osakaskunnan kokouksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan kokouksen päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa vastaan kanne 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Tuomioistuin saa ennen asian lopullista ratkaisemista kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Jollei se, jonka tehtävänä on kutsun antaminen, kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka lain, ohjesäännön tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä, lääninhallituksen tulee oikeuttaa osakas tai hoitokunnan jäsen hakemuksesta toimittamaan kutsu osakaskunnan kustannuksella.

Hoitokuntaan kuuluu, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään kolme ja enintään viisitoista varsinaista jäsentä. Varajäseniä on sama määrä kuin varsinaisia jäseniä.

Ohjesäännössä voidaan määrätä, että hoitokunta saa antaa yhdelle tai useammalle hoitokunnan jäsenelle tai osakaskunnan toimihenkilölle oikeuden toimia osakaskunnan puolesta hoitokunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa ja tällöin kirjoittaa osakaskunnan nimen. Osakaskunnan juoksevien asioiden hoitoa koskevasta valtuutuksesta hoitokunta voi päättää ilman ohjesäännössä olevaa määräystä.

Hoitokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hoitokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi hoitokunnan jäsentä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti sitä vaatii.

Hoitokunnan kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Hoitokunnan jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

Hoitokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Haaste ja muu ilmoitus katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekin hoitokunnan jäsenelle tai osakaskunnan toimihenkilölle.

Mitä 21§:n 2 momentissa säädetään, koskee vastaavasti hoitokunnan kokousta.

Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja vuosikertomuksen.

Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen sitä varsinaista osakaskunnan kokousta, jossa tilinpäätös on vahvistettava.

Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä tili- ja vastuuvapaus myöntää sen jälkeen, kun tilintarkastajain kirjallinen lausunto on esitetty osakaskunnan kokoukselle.

Osakaskunnalla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa. Yhden tilintarkastajista valitsee metsälautakunta.

Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä vahvistetun metsätaloussuunnitelman mukaan. Metsätaloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kestävän metsätalouden harjoittamisen asettamat vaatimukset.

Jos osakaskunta ei laadi metsätaloussuunnitelmaa, on metsälautakunnan huolehdittava suunnitelman laatimisesta osakaskunnan kustannuksella.

Metsätaloussuunnitelman vahvistaa metsälautakunta. Vahvistamispäätöksestä saa valittaa maa- ja metsätalousministeriöön siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Maa- ja metsätalousministeriön asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Ennen kuin metsätaloussuunnitelma on vahvistettu, metsälautakunta voi myöntää luvan puiden ja muiden hyödykkeiden luovuttamiseen yhteismetsästä, milloin siihen on pätevä syy.

Yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta ja metsätaloussuunnitelmassa edellytetyistä metsänhoidollisista toimenpiteistä samoin kuin osakaskunnan omaisuuden kunnossapidosta sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot on suoritettava tai niiden suorittamista varten varattava varat ennen ylijäämän jakamista osakkaille tai käyttämistä muuhun yhteismetsän tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen.

Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistamansa tilan yhteismetsäosuutta vastaavan osan.

Yhteismetsästä 4§:n 1 momentin mukaan luovutettu alue muodostetaan tilaksi lohkomalla. Tilalle määrätään manttaali noudattaen, mitä jakoasetuksen (407/52) 42§:ssä säädetään. Tila vapautuu yhteismetsän osakastilojen rasituksista. Lohkomisen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin maanmittauskonttorin on lähetettävä siitä ilmoitus asianomaisen alioikeuden kansliaan vapautumisen merkitsemiseksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Edellä 5§:n 1 momentin mukaan myyty yhteismetsä muodostetaan tilaksi lohkomalla. Tilalle määrätään manttaali noudattaen, mitä jakoasetuksen 42§:ssä säädetään. Lohkomiseen ei tarvita osakastilaan kohdistuvan panttioikeuden haltijan suostumusta.

Kun yhteismetsän jakamiseen on myönnetty 5§:ssä tarkoitettu lupa, osakaskunnan on haettava asianomaiselta maanmittaustoimistolta jaon suorittamista. Jaossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä jakolaissa (604/51) säädetään erillisen yhteisen alueen jaosta ja yhteismetsän jaosta.

Edellä 7§:ssä tarkoitettu tilaan kuuluva alue liitetään yhteismetsään maanmittaustoimituksessa.

Toimituksen suorittamisen edellytyksenä on, ettei tilaan määräalan erottamisoikeuden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys eikä rekisteröity vuokrasopimus tai vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys koske liitettävää aluetta ja että muun 42§:n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija on antanut liittämiseen suostumuksensa.

Toimituksessa tilalle annettava yhteismetsäosuus määrätään liitettävän alueen jyvitysarvon ja sillä lisätyn yhteismetsän jyvitysarvon mukaisessa suhteessa kaikista yhteismetsäosuuksista. Siltä osin kuin puuston arvoa, erikoisarvoa tai muuta omaisuusarvoa ei ole otettu huomioon liitettävän alueen tai yhteismetsän jyvitysarvossa, siitä suoritetaan käyvän hinnan mukainen tilikorvaus. Muutoin toimituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä jakolaissa säädetään vapaaehtoisesta tilusvaihdosta. Toimituskustannukset maksaa kuitenkin yhteismetsän osakaskunta.

Edellä 6§:n 1 momentissa tarkoitettu lisämaa tai sellainen osakaskunnan hankkima tila, johon kuuluu vain osuus yhteismetsään, liitetään yhteismetsään osakaskunnan hakemuksesta annettavalla maanmittauskonttorin päätöksellä yhteismetsän osakastilojen manttaaleita muuttamatta.

Jos liitettävä maa on tila, liittämisen edellytyksenä on sen lisäksi, mitä 42§:n 1 momentissa säädetään, että osakaskunta on saanut tilaan lainhuudon ja että tilalla ei ole yksityistä erityistä etuutta, osuutta yhteiseen erityiseen etuuteen eikä osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteismetsään.

Jos liitettävä maa on määräala, liittämisen edellytyksenä on, että määräala on osakaskunnan hakemuksesta lohottu tilaksi, jonka vapauttamiseen 42§:n 1 momentissa tarkoitetusta vastuusta oikeuden haltija on antanut suostumuksensa ja jolla ei ole yksityistä erityistä etuutta, osuutta yhteiseen erityiseen etuuteen eikä osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteismetsään sekä, että osakaskunta on saanut tilaan lainhuudon.

Jos yhteismetsään 41§:n nojalla liitettävää tilaa rasittaa tai määräalasta muodostettavaa tilaa tulisi rasittamaan kiinnitys tai rekisteröity vuokrasopimus tai jos kiinnitystä tai vuokrasopimuksen rekisteröimistä koskeva hakemus on vireillä taikka tila on vastuussa muusta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitystä oikeudesta tai maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien säännösten nojalla saamisesta tai eläkkeestä, ei päätöstä liittämisestä saa tehdä eikä määräalaa lohkoa, ellei oikeuden haltija ole kirjallisesti suostunut siihen, että liitettävä tila tai määräalasta muodostettava tila vapautuu rasituksista.

Yhteismetsään liitetty tila vapautuu rasituksista, kun liittäminen merkitään kiinteistörekisteriin. Tästä merkitsemisestä on maanmittauskonttorin lähetettävä asianomaisen alioikeuden kansliaan ilmoitus vapautumisen merkitsemiseksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Jos maanmittauskonttori 41§:ssä tarkoitettua liittämistä käsitellessään havaitsee, että yhteismetsään liitettävään tilaan kuuluu yksityinen erityinen etuus, osuus yhteiseen erityiseen etuuteen tai osuus muuhun yhteiseen alueeseen kuin osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteismetsään, sen on ennen kuin se tekee päätöksen liittämisestä varattava osakaskunnalle tilaisuus panna kahden kuukauden kuluessa vireille maanmittaustoimitus, jossa etuudet, osuudet niihin tai osuudet yhteisiin alueisiin asianosaisten sopimuksesta siirretään luovuttajan omistamaan muuhun tilaan tai lohotaan luovuttajalle eri tilaksi. Jollei sopimusta luovuttajan kanssa aikaansaada, osakaskunnalla on oikeus luovuttaa sanotut osuudet tai etuudet muullekin henkilölle. Toimituksessa noudatetaan, mitä jakolaissa säädetään yhteiseen alueeseen olevan osuuden ja erityisen etuuden siirrosta tai erottamisesta.

Maanmittauskonttorin on viivytyksettä lähetettävä 41§:n 1 momentissa tarkoitetusta liittämishakemuksesta ja maanmittaustoimiston 41§:n 3 momentissa tarkoitetusta lohkomishakemuksesta ilmoitus asianomaisen alioikeuden kansliaan merkinnän tekemiseksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun merkinnän tekemisen jälkeen vireille pannusta hakemuksesta ei liitettävään tilaan saa vahvistaa kiinnitystä eikä tilasta tehtyä vuokrasopimusta rekisteröidä.

Jos tila oli liitettäessä vastuussa muusta kuin 42§:n 1 momentissa tarkoitetusta suorituksesta taikka jos se on tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun merkinnän tekemisen jälkeen joutunut vastuuseen sellaisesta 42§:ssä mainitusta suorituksesta, joka on kiinnittämättä voimassa, vastaa suorituksesta osakaskunta, mikäli sitä ei saada perityksi velalliselta.

Osakaskunnan hankkima yhteismetsäosuus siirretään yhteismetsän osakkaiden tiloihin niiden yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa.

Jos yhteismetsäosuus on hankittu 10§:n 1 momentin 1 kohdan nojalla tai se on seurannut osakaskunnan 6§:n 3 momentin nojalla hankkimaa tilaa, osuus siirretään osakaskunnan hakemassa maanmittaustoimituksessa. Menettelystä toimituksessa on soveltuvin osin voimassa, mitä jakolaissa säädetään yhteiseen alueeseen olevan osuuden siirrosta. Mikäli yhteismetsäosuus on seurannut osakaskunnan 6§:n 3 momentin nojalla hankkimaa määräalaa, osuus siirretään kuitenkin osakaskunnan hakeman määräalan erottamista koskevan lohkomistoimituksen yhteydessä. Yhteismetsäosuuden siirtämisen edellytyksenä on, mitä 47§:ssä säädetään. Niiden tilojen manttaaleja, joiden kesken siirtäminen toimitetaan, ei siirron vuoksi muuteta.

Jos 41§:n mukaan yhteismetsään liitettävään tilaan kuuluu osuus sanottuun yhteismetsään, siirtyy tämä osuus samalla, kun tila liitetään yhteismetsään, osakkaiden tiloihin niiden yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa.

Yhteismetsäosuus siirretään 10§:n 1 momentin 3 tai 4 kohdan nojalla tilasta toiseen noudattaen, mitä jakolaissa säädetään yhteiseen alueeseen olevan osuuden siirrosta. Tilojen ei kuitenkaan tarvitse kuulua samaan kuntaan eikä siihen kuntaan, jossa yhteismetsä on. Siirtoon on saatava 47§:ssä tarkoitettu suostumus ja 10§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa lisäksi 10§:n 2 momentissa säädetty lupa. Tilojen manttaaleja ei siirron johdosta muuteta.

Tilasta, jota rasittaa maksamattoman kauppahinnan panttioikeus tai lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitty panttioikeus, saadaan yhteismetsäosuus luovuttaa osakaskunnalle tai siirtää toiseen tilaan vain, jos panttioikeuden haltija on antanut kirjallisen suostumuksensa siihen, että yhteismetsäosuus vapautuu sanotusta rasituksesta.

Maanmittauskonttorin on ilmoitettava metsälautakunnalle 41§:ssä tarkoitetun liittämisen sekä 40 tai 45§:ssä tarkoitetun toimituksen rekisteröimisestä. Samoin on ilmoitettava liittämisen tai toimituksen raukeamisesta.

Tämän lain noudattamista valvovat metsälautakunnat. Toimivaltainen on se metsälautakunta, jonka toimialueella yhteismetsä tai suurin osa siitä sijaitsee.

Metsälautakunnan tulee erityisesti valvoa, että metsätaloussuunnitelmaa noudatetaan. Metsälautakunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa metsätaloussuunnitelmasta.

Jos yhteismetsän käytössä on ilman metsälautakunnan lupaa poikettu olennaisella tavalla metsätaloussuunnitelmasta, noudatetaan, vaikka käyttäminen ei ole ollut metsän hävittämistä, mitä yksityismetsälaissa (412/67) säädetään metsän hävittämisen seuraamuksista. Osakaskunnasta on tällöin voimassa, mitä yksityismetsälaissa säädetään maanomistajasta.

Osakaskunnan velasta voidaan yhteismetsästä metsälautakunnan osoituksen mukaan ulosmitata ja myydä puita noudattaen, mitä ulosottolaissa säädetään irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta ja myymisestä.

Antaessaan 1 momentissa tarkoitetun osoituksen ulosmitattavista puista metsälautakunta ei ole sidottu metsätaloussuunnitelmaan.

Osakaskunnan on viivytyksettä ilmoitettava metsälautakunnalle 6§:n 1 tai 3 momentissa taikka 7§:ssä tarkoitetun maan sekä 10§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteismetsäosuuden hankkimisesta.

Jos 1 momentissa tarkoitettua maata ei ole liitetty yhteismetsään taikka osakaskunnan hankkimaa yhteismetsäosuutta ei ole siirretty osakkaiden tiloihin kolmen vuoden kuluessa siitä, kun maa tai yhteismetsäosuus on hankittu, eikä liittämistä koskevaa hakemusta ole tehty tai siirtämistä koskevaa toimitusta pantu vireille, on hankittu maa tai yhteismetsäosuus myytävä.

Jollei osakaskunta myy 1 momentissa tarkoitettua maata tai yhteismetsäosuutta kuuden kuukauden kuluessa siitä lukien, kun 2 momentissa tarkoitettu määräaika on päättynyt taikka hakemus tai toimitus rauennut, on metsälautakunnan ilmoitettava siitä lääninhallitukselle. Lääninhallituksen tulee määrätä maa tai yhteismetsäosuus myytäväksi julkisella huutokaupalla. Määräys on voimassa, vaikka maa tai yhteismetsäosuus olisi mainitun kuuden kuukauden määräajan päättymisen jälkeen luovutettu toiselle.

Jos metsälautakunta havaitsee, että osakaskunta on 6§:n 3 momentin nojalla hankkinut maata, jota se ei tarvitse sanotussa momentissa säädettyyn tarkoitukseen, metsälautakunnan tulee kehottaa osakaskuntaa myymään maa. Mikäli osakaskunta ei myy maata kuuden kuukauden kuluessa kehotuksesta tiedon saatuaan, on asiasta ilmoitettava lääninhallitukselle. Lääninhallituksen tulee määrätä maa myytäväksi julkisella huutokaupalla.

Kun asianomaiseen alioikeuden kansliaan on toimitettu selvitys siitä, että 6§:n 1 momentissa tarkoitettu maa, josta on tehty 44§:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus, on liitetty yhteismetsään tai siirtynyt pois osakaskunnan omistuksesta, tehdään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkintä siitä, että 44§:n 2 momentissa tarkoitettu kielto on rauennut.

Metsälautakunnan on pidettävä yhteismetsien osakaskunnista rekisteriä.

Mitä 1 momentissa mainittuun rekisteriin on merkitty, katsotaan tulleen sivullisen tietoon.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annettu yhteismetsälaki (485/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille pantuun maanmittaustoimitukseen sekä ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn maan tai yhteismetsäosuuden hankkimista koskevan lupahakemuksen käsittelyyn sovelletaan aikaisemman lain säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa muodostetun yhteismetsän osakaskunnalle on laadittava tämän lain mukainen ohjesääntö. Se on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Mitä tässä laissa säädetään merkinnästä kiinteistörekisteriin tai lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin taikka niihin tehtäviä merkintöjä koskevista ilmoituksista, koskee vastaavasti merkintää maarekisteriin ja merkintää kiinnitysasiainpöytäkirjaan tai kiinnitysrekisteriin sekä ilmoituksia niihin tehtävistä merkinnöistä.