Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetussa laissa tarkoitettuja suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen muutostyön rahoittamiseen annettavia luottoja noudattaen, mitä sanotussa laissa on säädetty ja tässä päätöksessä määrätään.

Luotot hyväksyy korkotukiluotoiksi kauppa- ja teollisuusministeriö.

Korkotukiluottoihin sovelletaan niitä kulloinkin voimassa olevia ehtoja, jotka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) on alustoimitusten rahoituksessa hyväksytty.

Jos hanketta varten on valtion varoista myönnetty avustusta taikka luottoa taikka luottoa, jolle valtio maksaa korkotukea, ei näiden ja tässä päätöksessä tarkoitetun korkotukiluoton yhteismäärä saa ylittää 80 prosenttia rakentamisen tai muutostyön hinnasta.

Suomen Vientiluotto Oy:n varainhankintakustannuksilla tarkoitetaan Suomen Vientiluotto Oy:n korkotukiluoton myöntämistä varten ottaman luoton efektiivisiä korkokustannuksia mukaan lukien valuutta- ja korkoriskeiltä suojautumisesta aiheutuvat kulut.

Jos Suomen Vientiluotto Oy on käyttänyt korkotukiluoton rahoittamiseen muita kuin sen rahoittamiseen hankittuja varoja, varainhankintakustannuksiksi katsotaan korkotukiluoton kutakin korkojaksoa vastaava kyseisen korkotukiluoton valuutan markkinakorko mukaan luettuna valuutta- ja kurssiriskiltä suojautumisesta aiheutuvat kulut.

Markkinakorkona pidetään kunkin valuutan osalta kyseisen valuutan määräisiin laivaluottoihin kohdistetun Suomen Vientiluotto Oy:n varainhankinnan keskikorkoa siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriö sen hyväksyy.

Korkotukiluottoa haetaan kirjallisesti Suomen Vientiluotto Oy:ltä.

Tehtyään myönteisen luottopäätöksen Suomen Vientiluotto Oy:n tulee toimittaa luottohakemus ja oma päätöksensä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Ministeriö lähettää hyväksymispäätöksensä Suomen Vientiluotto Oy:lle ja ilmoittaa päätöksestään myös valtiokonttorille.

Hyväksymispäätöksessä on mainittava luoton saaja, luoton käyttötarkoitus, luoton enimmäismäärä, enimmäisluottoaika, luoton saajalta perittävä vähimmäiskorko ja valtion tulo- ja menoarvion momentti, jolta korkotuki maksetaan, sekä ilmoitettava, että kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt luoton korkotukiluotoksi.

Jos kauppa- ja teollisuusministeriö ei katso voivansa hyväksyä luottoa korkotukiluotoksi, ministeriö ilmoittaa siitä Suomen Vientiluotto Oy:lle.

Suomen Vientiluotto Oy ilmoittaa luoton nostamisesta kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä valtiokonttorille.

Korkotukiluotto maksetaan luoton saajalle yhtenä tai useampana eränä sen jälkeen, kun alus tai aluksen runko taikka aluksen muutostyö on luovutettu tilaajalle.

Valtiokonttori maksaa korkotuen Suomen Vientiluotto Oy:lle koron erääntymispäivinä yhtiön esittämän laskelman perusteella. Korkotukea maksetaan korkotukiluoton ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkotukea suoriteta eräpäivän jälkeiseltä ajalta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ohella on Suomen Vientiluotto Oy:n valvottava, että luottovarat käytetään luoton hyväksymistä korkotukiluotoksi koskevassa päätöksessä määrättyyn tarkoitukseen.

Kotimainen korkotukiluoton saaja on velvollinen kehotuksesta antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Suomen Vientiluotto Oy:lle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Suomen Vientiluotto Oy:n on pyydettävä kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksyminen korkotukiluoton siirtymiselle uudelle luotonsaajalle.

Suomen Vientiluotto Oy:n on otettava korkotukiluoton luottoasiakirjoihin maininta siitä, että ellei kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksy edellä 1 momentissa tarkoitettua siirtoa korkotuen maksaminen lakkaa.

Kotimaista korkotukiluoton saajaa koskeviin luottoasiakirjoihin on otettava maininta siitä, että jos luoton saaja on käyttänyt luottovaroja muuhun tarkoitukseen, kuin mihin ne on myönnetty, tai luottoa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut luoton myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen luoton osalta sen jälkeen kun luoton saajan sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta korkotukea. Luottoasiakirjoihin on niin ikään otettava maininta siitä, että luoton saajan on tällöin suoritettava takaisin se korkotuki, jonka valtio on luotosta maksanut sen nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 prosenttia vuotuista sakkokorkoa korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien.

Kauppa- ja teollisuusministeriön on 10 ja 11§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen suorittaminen lakkaa, ja määrättävä 11§:ssä tarkoitetun korkotuen takaisin perimisestä luoton saajalta sekä sakkokoron maksamisesta. Suomen Vientiluotto Oy:n tehtävänä on periä mainittu korkotuki ja sakkokorko luoton saajalta sekä tilittää ne viipymättä valtiolle.

Suomen Vientiluotto Oy voi irtisanoa korkotukiluoton, jos se alus, aluksen runko tai aluksen muutostyö, jonka hankkimiseen luotto on myönnetty, luovutetaan toiselle, ja muulloinkin, mikäli luoton saaja rikkoo Suomen Vientiluotto Oy:n luottoehtoja.

Milloin korkotuen suorittaminen on 10 tai 11§:ssä mainituista syistä lakannut, on Suomen Vientiluotto Oy:llä oikeus katsoa luotto erääntyneeksi heti ilman irtisanomista.

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä helmikuuta 1991.

Päätöstä sovelletaan niihin tapauksiin, joissa aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluksen muutostyötä koskeva sopimus on tehty 1 päivänä lokakuuta 1990 tai sen jälkeen.

Tällä päätöksellä kumotaan 21 päivänä tammikuuta 1986 tehty kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (62/86) kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävien korkotukilainojen yleisistä ehdoista ja 31 päivänä tammikuuta 1990 tehty kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (93/90) alustoimitusten rahoitukseen myönnettävien korkotukilainojen yleisistä ehdoista. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa myönnettyihin korkotukiluottoihin sovelletaan kuitenkin korkotukipäätöksen antamishetkellä voimassa olleita yleisiä ehtoja.