Valtiokonttorin päällikkönä on pääjohtaja.

Lisäksi valtiokonttorissa on ylijohtaja, finanssijohtajia, hallintojohtaja sekä muita vakinaisia virkamiehiä.

Valtiokonttoriin voidaan ottaa myös tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.

Valtiokonttorin toimintaorganisaatio muodostuu tulosyksiköistä, joista määrätään työjärjestyksessä.

Valtioneuvosto asettaa valtiokonttorin johtokunnan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Johtokunnassa on enintään kahdeksan jäsentä, joista yksi on valtiokonttorin pääjohtaja ja yksi henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Valtioneuvosto nimittää muut johtokunnan jäsenet, joista kahden tulee olla valtiovarainministeriön virkamiehiä sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Valtiovarainministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Ne asiat, joita ei ole tässä asetuksessa, työjärjestyksessä tai tiliohjesäännössä erikseen osoitettu jonkun ratkaistavaksi, ratkaisee sen tulosyksikön johtaja, jonka toimialaa käsiteltävänä oleva asia kokonaan tai pääasiallisesti koskee taikka hänen määräämänsä muu virkamies.

Johtokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja neljän muun jäsenen ollessa läsnä.

Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Johtokunta määrää tarkemmin asioiden käsittelymenettelystä johtokunnassa.

Pääjohtajan tulee johtaa, valvoa ja kehittää valtiokonttorin toimintaa ja vastata tavoitteiden saavuttamisesta.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat työjärjestystä, tiliohjesääntöä, yhteistoimintasopimusta, henkilöstöpoliittista ohjelmaa, virkamieslautakuntaa, tarkentavia virkaehtosopimuksia sekä sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmia ja tarkastuksesta aiheutuvia toimenpiteitä.

Tulosyksikön johtaja vastaa yksikölleen asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Valtiokonttorissa on eläketurvalautakunta, joka käsittelee valmistavasti sellaisia eläkeasioita, jotka ovat periaatteellista laatua tai joissa tehtävillä ratkaisuilla on erityistä merkitystä eläkesäännösten soveltamiselle muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tahi joissa on kysymys ylimääräisen eläkkeen myöntämisestä.

Eläketurvalautakuntaan kuuluvat valtiovarainministeriön henkilöstöosaston päällikkö puheenjohtajana sekä neljä muuta, eläkeasioita tuntevaa jäsentä, jotka valtiovarainministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtiovarainministeriö määrää yhden jäsenistä toimimaan varapuheenjohtajana.

Eläketurvalautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kahden muun jäsenen ollessa läsnä.

Valtiovarainministeriö vahvistaa eläketurvalautakunnan jäsenten palkkiot.

Pääjohtajan ja ylijohtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys valtiokonttorin toimialaan ja hyvä johtamistaito.

Finanssijohtajan, hallintojohtajan ja tulosyksikön johtajan sekä näitä vastaavia tehtäviä hoitavien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys asianomaiseen toimialaan.

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtajan, finanssijohtajan ja hallintojohtajan nimittää valtioneuvosto. Muut valtiokonttorin virat täyttää sekä tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa johtokunta, ellei se ole tätä oikeutta antanut pääjohtajalle, ylijohtajalle, hallintojohtajalle tai muulle virkamiehelle.

Pääjohtajan ja ylijohtajan virka täytetään haettavaksi julistamatta.

Määräyksen tulosyksikön johtajaksi antaa pääjohtaja.

Pääjohtajalle myöntää virkavapautta valtioneuvosto. Jos kysymys on enintään vuoden kestävästä taikka lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvasta virkavapaudesta, sen myöntää kuitenkin valtiovarainministeriö.

Ylijohtajalle, finanssijohtajalle ja hallintojohtajalle myöntää virkavapautta valtiovarainministeriö. Jos kysymys on enintään vuoden kestävästä taikka lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvasta virkavapaudesta, sen myöntää kuitenkin pääjohtaja.

Virkavapauden muille virkamiehille myöntää hallintojohtaja tai muu pääjohtajan määräämä virkamies.

Työsopimussuhteiselle henkilöstölle myönnetään virkavapautta vastaava vapautus työstä kuten virkamiehelle.

Viran hoidosta virkavapauden aikana päättää pääjohtajan, ylijohtajan, finanssijohtajan ja hallintojohtajan osalta sama viranomainen, joka on myöntänyt virkavapauden.

Johtokunnan nimitettävänä olevien virkojen osalta viran hoidosta virkavapauden aikana päättää pääjohtaja ja muiden virkojen osalta asianomaisen tulosyksikön johtaja.

Viran hoidosta viran ollessa avoimena päättää pääjohtajan, ylijohtajan, finanssijohtajan ja hallintojohtajan osalta valtiovarainministeriö. Jos kysymys on enintään vuoden kestävästä finanssijohtajan tai hallintojohtajan viran hoidosta, siitä päättää kuitenkin johtokunta. Johtokunnan nimitettävänä olevien virkojen osalta viran hoidosta viran ollessa avoimena päättää pääjohtaja ja muiden virkojen osalta asianomaisen tulosyksikön johtaja.

Pääjohtajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja. Pääjohtajan esityksestä valtiovarainministeriö voi määrätä hänelle myös muita sijaisia.

Ylijohtajan, finanssijohtajan, hallintojohtajan ja tulosyksikön johtajan sijaisen määrää pääjohtaja.

Valtiokonttori kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo valtion etua ja oikeutta kaikissa sen toimialaan kuuluvissa asioissa.

Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella valtiokonttorin virkamiehellä on oikeus eri valtuutuksetta tuomioistuimessa, virastoissa ja toimituksissa valvoa 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä valtiokonttoria.

Pääjohtajan määräämällä valtiokonttorin virkamiehellä on oikeus kiinnitysasioissa eri valtuutuksetta edustaa valtiokonttoria kiinnitysviranomaisessa.

Tarkemmat määräykset valtiokonttorin hallinnosta annetaan työjärjestyksessä, jonka pääjohtaja vahvistaa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Tällä asetuksella kumotaan valtiokonttorista 31 päivänä joulukuuta 1985 annettu asetus (1109/85) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.