Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 12§:ssä tarkoitettuja sopimuksia luonnonmukaisen maataloustuotannon harjoittamisesta voidaan vuonna 1991 tehdä kuusi, seitsemän tai kahdeksan vuotta kestäväksi sopimuskaudeksi. Sopimuskausi alkaa 15 päivänä huhtikuuta 1991.

Sopimuksen viljelijän kanssa tekee se maaseutupiiri, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee.

Sopimusta koskeva hakemus on toimitettava asianomaiselle maaseutupiirille maatilahallituksen määräämään ajankohtaan mennessä. Hakemus voidaan jättää myös vastaavasti kunnan maatalouslautakunnalle.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset sopimusten hakemista ja tekemistä koskevasta menettelystä.

Sopimus on tehtävä maatilan koko peltoalasta. Sopimus koskee myös maatilasta poisvuokrattuja peltoja sen jälkeen kun ne palautuvat viljelijän hallintaan samoin kuin peltoja, jotka viljelijä vuokraa sopimuksen solmimisen jälkeen itselleen. Sopimuksen ulkopuolelle voidaan kuitenkin jättää sellaiset maatilaan kuuluvat vähäiset peltoalueet, joilla niiden laadun tai sijainnin vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista harjoittaa luonnonmukaista viljelyä.

Sopimuksessa on määriteltävä peltoalueet, joita sopimus koskee. Sopimus tulee oikaista, mikäli peltoala edellä mainituista syistä muuttuu.

Sopimuksessa viljelijä sitoutuu siirtämään kaikki sopimuksessa tarkoitetut pellot luonnonmukaiseen viljelyyn enintään kolme vuotta peltolohkoa kohden kestävän siirtymävaiheen kautta ja viljelemään peltoja sen jälkeen luonnonmukaisen tuotantotavan mukaisesti sopimuskauden loppuun saakka. Viljelijän on sopimuskauden aikana noudatettava maatilahallituksen vahvistamia luonnonmukaisen maataloustuotannon ehtoja.

Viljelijän on siirrettävä sopimuksessa tarkoitettu peltoala sopimuksen mukaiseen tuotantoon:

1)yhdellä kertaa siten, että koko peltoala ensimmäisestä sopimusvuodesta alkaen muutetaan siirtymävaiheen pelloksi; tai

2)vaiheittain enintään kolmen ensimmäisen sopimusvuoden aikana peltolohko kerrallaan siten, että kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana muutetaan vuosittain vähintään kaksi hehtaaria peltoa siirtymävaiheen pelloiksi.

Sopimus voidaan tehdä myös sellaisen viljelijän kanssa, jonka maatilan peltoala on sopimuksen tekemistä välittömästi edeltävän kasvukauden ajan kokonaan tai osittain ollut luonnonmukaisessa viljelyssä tai siirtymävaiheessa luonnonmukaista viljelyä varten.

Jos maatilan 3§:n 1 momentissa tarkoitettu peltoala on kokonaisuudessaan ollut luonnonmukaisessa viljelyssä ennen sopimuksen tekemistä, viljelijän tulee sopimuksessa sitoutua sopimuskauden ajan harjoittamaan tässä päätöksessä tarkoitettua luonnonmukaista tuotantoa. Muissa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijän tulee sitoutua siirtämään maatilansa 3§:n 1 momentissa tarkoitettu peltoala 4§:ssä määrätyssä järjestyksessä luonnonmukaiseen viljelyyn siltäkin osin kuin se ei ole ennen sopimuksen tekemistä ollut luonnonmukaisessa viljelyssä ja harjoittamaan tässä päätöksessä tarkoitettua luonnonmukaista viljelyä sopimuskauden ajan.

Sopimusta ei voida tehdä, jos viljelijällä on sopimuskauden aikana voimassa tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) tai muun vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus.

Viljelijälle maksetaan sopimuksen perusteella vuosittain tasapainottamispalkkiota, jonka suuruus on koko maassa 2 800 markkaa peltohehtaaria kohden. Samasta peltoalueesta maksetaan kuitenkin palkkiota enintään kolmelta peräkkäiseltä sopimusvuodelta.

Palkkio maksetaan ensimmäisestä sopimusvuodesta alkaen kultakin vuodelta luonnonmukaiseen viljelyyn muutettavina siirtymävaiheen peltoina hoidettavien peltoalueiden pinta-alan perusteella. Jos maatilalla on sopimuskauden alkaessa luonnonmukaisessa viljelyssä olevia peltoja, palkkiota maksetaan myös luonnonmukaisesti viljellyistä pelloista ensimmäisestä sopimusvuodesta alkaen.

Palkkio maksetaan 20 prosentilla alennettuna pellosta, joka on avo-ojitettu taikka joka on laadultaan tai viljelykunnoltaan heikkoa. Jos pelto salaojitetaan sopimuskauden aikana, voidaan palkkio maksaa seuraavan sopimusvuoden alusta lukien täysimääräisenä edellyttäen, että pelto on hyväkuntoista.

Sopimuskauden pituus lasketaan täysinä vuosina maatilan viljelysuunnitelman perusteella siten, että sopimuskausi päättyy kolmen vuoden kuluttua viimeisen palkkioon oikeuttavan sopimusvuoden päättymisestä. Sopimuskaudesta on sovittava sopimusta tehtäessä.

Maaseutupiirin on purettava sopimus, jos sopimuksessa tarkoitettu peltoala on tasapainottamislain 19§:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kaksi hehtaaria. Sopimuksen voimassaolon ajalta maksetaan palkkiosta osuus, joka vastaa sopimuksen voimassaoloajan suhdetta koko sopimuskauteen. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos sopimuksen purkamisen peruste on syntynyt ennen kuin vuosi on kulunut sopimuskauden alkamisesta.

Jos sopimuksessa tarkoitettu peltoala on sopimuksen tekemisen jälkeen vähentynyt eikä sopimusta kuitenkaan tasapainottamislain 19§:n 1 momentin nojalla pureta, maksetaan vähentymisen jälkeiseltä sopimusajalta palkkio alennettuna vähentynyttä peltoalaa vastaavasti. Jos palkkio on kokonaisuudessaan jo maksettu, liikaa maksettu osa palkkiosta on perittävä takaisin valtiolle.

Jos viljelijä tasapainottamislain 18§:n mukaisesti luopuu sopimuksesta ensimmäisen sopimusvuoden aikana, sopimuksen perusteella ei makseta palkkiota ja mahdollisesti maksettu palkkio on perittävä takaisin valtiolle.

Jos viljelijä luopuu vähintään vuoden voimassa olleesta sopimuksesta, sopimuksen voimassaolon ajalta maksetaan palkkiosta osuus, joka vastaa sopimuksen voimassaoloajan suhdetta koko sopimuskauteen.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä tammikuuta 1991.