1991

206/1991 Asetus sisäasiainministeriöstä

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22), asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) sekä 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) nojalla:

 Ministeriön toiminta-ajatus
1§

Sisäasiainministeriön tehtävä on:

 1)

edistää omatoimista ja tasapainoista alueellista ja hallinnollista kehitystä vahvistamalla itsehallintoon perustuvia kuntia, tukemalla alueiden kehittämistoimintaa sekä huolehtimalla palvelukykyisestä valtion alue- ja paikallishallinnosta;

 2)

ylläpitää ja parantaa väestön turvallisuutta, yleistä järjestystä sekä omaisuuden ja ympäristön suojaa; sekä

 3)

huolehtia järjestelyistä, jotka koskevat maahan saapumista ja maasta lähtöä, sekä ulkomaalaisten maassa oleskelua ja Suomen kansalaisuutta.
Ministeriön organisaatio
2§

Ministeriössä on hallinto-osasto, kunta- ja aluekehitysosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, rajavartio-osasto ja ulkomaalaiskeskus.
3§

Osastoissa ja ulkomaalaiskeskuksessa voi olla toimintayksiköitä siten kuin osaston tai ulkomaalaiskeskuksen työjärjestyksessä määrätään.
Ministeriön alaiset virastot ja laitokset
4§

Ministeriön alaisia ovat lääninhallitukset, väestörekisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto, poliisikoulu, poliisikoiralaitos, poliisivarikko, pelastushallinnon koulutuskeskus sekä rajavartiolaitos.
Hallinto-osasto
5§

Hallinto-osasto huolehtii hallinnonalan ja ministeriön yleisistä toimintaedellytyksistä ja yleisestä kehittämisestä, valtion alue- ja paikallishallinnon järjestelmän, lääninhallinnon ja rekisterihallinnon kehittämisestä sekä niistä tehtävistä, jotka eivät kuulu ministeriön muille osastoille eivätkä ulkomaalaiskeskukselle.
Kunta- ja aluekehitysosasto
6§

Kunta- ja aluekehitysosasto käsittelee kunnallishallintoa, kunnallistaloutta ja kuntajakoa koskevat asiat, edistää eri alueiden kehittymistä, huolehtii kuntien ja valtion kustannustenjaon järjestelmästä, sovittaa yhteen kunnallishallintoon ja -talouteen sekä aluekehitykseen vaikuttavia valtion toimenpiteitä sekä sovittaa yhteen saamelaisia koskevia asioita.

Lisäksi osastolle kuuluvat kunnallista työmarkkinalaitosta ja kunnallista eläkelaitosta koskevat asiat.
Poliisiosasto
7§

Poliisiosasto toimii poliisin ylijohtona, jonka asemasta ja tehtävistä säädetään erikseen.

Poliisiosasto huolehtii poliisin johtamisesta sekä poliisihallinnon toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä.
8§

Poliisiosastolle kuuluvat 7§:n 2 momentissa mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat passintarkastusta, Suomen kansalaisen oikeutta matkustaa maasta, rikoksentekijöiden luovuttamista, eräiden erikseen säänneltyjen elinkeinojen harjoittamisen valvontaa, arpajaislaissa (491/65) säädettyjä toimintoja ja rahankeräyksiä, ampuma-aseita ja -tarvikkeita, löytötavaraa, menetetyksi tuomitun omaisuuden ottamista valtion käyttöön ja ampuma-aseiden lunastamista valtiolle sekä ulkomaalaisten sotilaiden hautoja.
Pelastusosasto
9§

Pelastusosasto huolehtii palo- ja pelastustoimen, siihen liittyvän pelastuspalvelun sekä väestönsuojelun johtamisesta, toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä.

Lisäksi osasto käsittelee valmiussuunnittelua koskevat asiat.
Rajavartio-osasto
10§

Rajavartio-osastona toimii rajavartiolaitoksen esikunta, jonka tehtävistä, järjestysmuodosta, viroista, virkamiesten tehtävistä sekä asioiden ratkaisemisesta säädetään tai määrätään erikseen.
Ulkomaalaiskeskus
11§

Ulkomaalaiskeskus huolehtii Suomen kansalaisuutta, ulkomaalaisten maahantuloa, maassa oleskelua ja työntekoa sekä pakolaisia ja turvapaikkaa koskevista asioista.
Ministeriön virkamiehet
12§

Ministeriössä on kansliapäällikkö.

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö, poliisiosaston päällikkönä kuitenkin poliisiylijohtaja osastopäällikkönä ja pelastusosaston päällikkönä pelastusylijohtaja osastopäällikkönä. Ulkomaalaiskeskuksen päällikkönä on johtaja.

Ministeriössä on osastoihin sijoittamattomia neuvottelevia virkamiehiä.

Ministeriössä on lisäksi seuraavan nimisiä virkoja: poliisiylitarkastaja, aluekehitysneuvos, talousjohtaja, tekninen johtaja, hallitusneuvos toimistopäällikkönä, hallitusneuvos, lainsäädäntöneuvos, neuvotteleva virkamies, toimistopäällikkö sekä tietohallintopäällikkö.

Ministeriössä on myös muita vakinaisia virkamiehiä ja voi olla muuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
13§

Poliisiosaston liikenteestä vastaavan toimintayksikön päällikkö toimii liikkuvan poliisin päällikkönä ja yksi toimintayksikön ylitarkastajista liikkuvan poliisin apulaispäällikkönä.
14§

Ministeriön yhteisten virkojen sekä tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja ulkomaalaiskeskukseen sekä valtion virkamieslain 8§:ssä tarkoitetusta viran siirtämisestä ministeriössä määrää kansliapäällikkö.

Hallinto-osaston osastopäällikkö päättää kuitenkin 1 momentissa tarkoitetuista asioista silloin, kun asianomaisen palkkaus on enintään A 20 tai S 20 palkkausluokan mukainen.
15§

Hallinto-osaston sekä kunta- ja aluekehitysosaston osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.

Teknisellä johtajalla ja pelastusosaston teknisen toimintayksikön päälliköllä on yli-insinöörin arvonimi.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
16§

Kelpoisuusvaatimuksena on:

 1)

kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys ministeriön toimialaan;

 2)

poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys poliisitoimeen;

 3)

pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä, osastopäälliköllä ja ulkomaalaiskeskuksen johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys asianomaisen yksikön toimialaan;

 4)

osastoihin sijoittamattomalla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;

 5)

poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;

 6)

aluekehitysneuvoksella, talousjohtajalla, teknisellä johtajalla, tietohallintopäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja toimistopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;

 7)

lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelutyössä tarvittavaa tutkimus- ja suunnittelutaitoa;

 8)

hallitusneuvoksella toimistopäällikkönä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;

 9)

ulkomaalaiskeskuksen apulaisjohtajalla ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;

 10)

ylitarkastajalla, joka on poliisiasetuksen 36§:ssä tarkoitettu poliisimies, tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka varanotaarin tutkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä

 11)

tarkastajalla, joka on poliisiasetuksen 36§:ssä tarkoitettu poliisimies, korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka varanotaarin tutkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin.

Ylikomisarion ja komisarion kelpoisuusvaatimuksesta säädetään erikseen.
Virkojen täyttäminen
17§

Kansliapäällikön, poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, osastoihin sijoittamattoman neuvottelevan virkamiehen, ulkomaalaiskeskuksen johtajan, poliisiylitarkastajan, aluekehitysneuvoksen, talousjohtajan, teknisen johtajan, hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, hallitusneuvoksen, toimistopäällikön ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Kansliapäällikön, poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, osastoihin sijoittamattoman neuvottelevan virkamiehen ja ulkomaalaiskeskuksen johtajan virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta.
18§

Muun kuin 17§:ssä tarkoitetun neuvottelevan virkamiehen, tietohallintopäällikön, lainsäädäntöneuvoksen ja ulkomaalaiskeskuksen apulaisjohtajan nimittää valtioneuvosto.
19§

Muun kuin 17 tai 18§:ssä tarkoitetun virkamiehen nimittää tai ottaa ministeriö.
20§

Ministeri nimittää tai ottaa sellaisen 19§:ssä tarkoitetun virkamiehen, jonka palkkaus on vähintään A 24 tai S 24 palkkausluokan mukainen.

Kansliapäällikkö nimittää tai ottaa sellaisen virkamiehen, jonka palkkaus on vähintään A 21 tai S 21 palkkausluokan mukainen.

Muun virkamiehen nimittää tai ottaa asianomaisen osaston päällikkö ja ulkomaalaiskeskuksessa sen johtaja.
Virkavapaus
21§

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä enintään neljätoista päivää kestävän muun virkavapauden myöntää asianomaisen osaston päällikkö ja ulkomaalaiskeskuksessa sen johtaja.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

 1)

tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi kansliapäällikkö ja yli vuodeksi valtioneuvosto;

 2)

valtioneuvoston ja ministerin nimittämälle virkamiehelle kansliapäällikkö; sekä

 3)

muulle virkamiehelle asianomaisen osaston päällikkö ja ulkomaalaiskeskuksessa sen johtaja.

Osaston päällikön ja ulkomaalaiskeskuksen johtajan ohella ratkaisevat 1 momentissa tarkoitettuja asioita ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti osastojen ja ulkomaalaiskeskuksen hallinnosta vastaavien toimintayksiköiden päälliköt, neuvotteleva virkamies, ylitarkastajat ja tarkastaja.
22§

Viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaa:

 1)

virkaan, johon tasavallan presidentti nimittää, enintään vuodeksi ministeri ja yli vuodeksi valtioneuvosto;

 2)

virkaan, johon valtioneuvosto nimittää, enintään vuodeksi kansliapäällikkö ja yli vuodeksi ministeri;

 3)

virkaan, johon ministeri nimittää, enintään vuodeksi asianomaisen osaston päällikkö ja ulkomaalaiskeskuksessa sen johtaja sekä yli vuodeksi kansliapäällikkö; sekä

 4)

muuhun virkaan asianomaisen osaston päällikkö ja ulkomaalaiskeskuksessa sen johtaja.
Työsopimussuhteinen henkilöstö
23§

Mitä 19-22§:ssä säädetään virasta ja virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan.
Virkamiesten tehtävät
24§

Kansliapäällikön tulee ministerin lähimpänä apuna:

 1)

johtaa ministeriön toimintaa;

 2)

sovittaa yhteen ja valvoa ministeriön yksikköjen toimintoja;

 3)

seurata ministeriön alaisten virastojen ja laitosten toimintaa;

 4)

osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan; sekä

 5)

käsitellä asiat, jotka ministeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltäväkseen.

Lisäksi kansliapäällikön tulee suorittaa tehtävät, joista valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
25§

Osaston päällikön ja ulkomaalaiskeskuksen johtajan tulee ministerin apuna johtaa yksikkönsä toimintaa, huolehtia, että yksikölle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, seurata ja arvioida kehitystä yksikön toimialalla sekä tehdä aloitteita uudistuksiksi.

Toimintayksikön päällikön tehtävistä on johtamansa yksikön osalta voimassa, mitä 1 momentissa osaston päällikön tehtävistä säädetään.
26§

Osastoihin sijoittamattomista neuvottelevista virkamiehistä toisen tehtävänä on osallistua aluekehitystä koskevien tärkeiden hankkeiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan sekä sovittaa yhteen aluekehitykseen hallinnon eri tasoilla vaikuttavia hallinnonalojen toimenpiteitä.

Toisen neuvottelevan virkamiehen tehtävänä on osallistua kunnallishallinnon kehittämiseen, seurata sen kansainvälistä kehitystä ja valmistella alan erityiskysymyksiä.

Neuvottelevien virkamiesten tulee lisäksi tarvittaessa hoitaa muita ministeriön määräämiä erityistehtäviä.
Työjärjestykset
27§

Osastojen ja ulkomaalaiskeskuksen tehtävistä sekä asioiden käsittelystä ministeriössä määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä, jonka ministeri vahvistaa.

Osastojen ja ulkomaalaiskeskuksen jakamisesta toimintayksiköihin, toimintayksiköiden tehtävistä sekä asioiden käsittelystä osastoilla ja keskuksessa määrätään tarvittaessa osaston tai keskuksen työjärjestyksessä, jonka asianomaisen osaston päällikkö ja ulkomaalaiskeskuksessa sen johtaja vahvistaa.
Sijaisuudet
28§

Kansliapäällikön, osaston päällikön, osastoihin sijoittamattoman neuvottelevan virkamiehen ja ulkomaalaiskeskuksen johtajan sijaisista virkamiehen ollessa estynyt määrätään ministeriön työjärjestyksessä.

Muiden virkamiesten sijaisista määrätään tarvittaessa osaston tai ulkomaalaiskeskuksen työjärjestyksessä.
Yhteistoiminta
29§

Yhteistoiminnasta ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.
Asioiden ratkaiseminen
30§

Milloin asia, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka milloin siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto, ratkaisee asian ministeri.

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osaston päälliköllä ja ulkomaalaiskeskuksen johtajalla asiassa, jonka ratkaiseminen on annettu hänen alaiselleen virkamiehelle.
31§

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä.

Ministeriön työjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että virkamiehet ratkaisevat 21§:n 3 momentissa, 33§:ssä, 34§:ssä, 35§:n 2 momentissa, 36§:n 2 momentissa, 37§:n 2 momentissa, 38§:n 2 momentissa ja 39§:n 2 momentissa tarkoitetut asiat ilman esittelyä.
32§

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston toimialaan;

 2)

osastopäälliköiden, osastoihin sijoittamattomien neuvottelevien virkamiesten, ulkomaalaiskeskuksen johtajan ja heidän sijaistensa vuosilomia;

 3)

ulkomaille tehtäviä virkamatkoja koskevien määräysten antamista osastopäälliköille, osastoihin sijoittamattomille neuvotteleville virkamiehille ja ulkomaalaiskeskuksen johtajalle;

 4)

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen; sekä

 5)

ulkomaalaisen maasta karkottamista.

Kansliapäällikön ohella ratkaisee 1 momentissa tarkoitettuja asioita kansliapäällikön sijaisena toimiva osastopäällikkö ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti.
33§

Osaston päällikkö ja ulkomaalaiskeskuksen johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

yksikön toimialaan kuuluvien määräysten ja ohjeiden antamista;

 2)

yksikön toimialaa koskevaa tiedottamista;

 3)

lausunnon antamista yksikön toimialaan kuuluvissa asioissa;

 4)

yksikön käytettäväksi tai sen toimialalle osoitettujen määrärahojen käyttämistä;

 5)

virkamatkamääräysten antamista yksikön virkamiehille;

 6)

lupaa yksikön henkilöstölle käyttää omaa autoa virkamatkoilla;

 7)

yksikön virkamiesten ja muun henkilöstön vuosilomia;

 8)

sivutoimilupia 20§:n 3 momentissa tarkoitetuille virkamiehille;

 9)

todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä 20§:n 3 momentissa tarkoitetuille virkamiehille;

 10)

yksikön toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia; sekä

 11)

yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 8§:ssä tarkoitettua ratkaisua ja 20§:ssä tarkoitetua lupaa.

Lisäksi osaston päällikkö ratkaisee, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ne ministeriössä päätettävät asiat, jotka koskevat alaisen viraston tai laitoksen henkilöstöä ja hallintoa.
34§

Osaston päällikön ja ulkomaalaiskeskuksen johtajan ohella ratkaisevat 33§:ssä tarkoitettuja asioita ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti:

 1)

hallinto-osastossa toimintayksiköiden päälliköt, tiedotuspäällikkö, ylitarkastajat, kehityspäällikkö, tarkastaja ja kansainvälisten asioiden sihteeri;

 2)

kunta- ja aluekehitysosastossa toimintayksiköiden päälliköt ja hallinnosta vastaavan toimintayksikön neuvotteleva virkamies;

 3)

poliisiosastossa toimintayksiköiden päälliköt, tietohallintopäällikkö, neuvotteleva virkamies, ylitarkastajat, yli-insinööri, koulutuspäällikkö, ylikomisariot ja toimistoinsinöörit;

 4)

pelastusosastossa toimintayksiköiden päälliköt ja hallinnosta vastaavan toimintayksikön ylitarkastaja; sekä

 5)

ulkomaalaiskeskuksessa toimintayksiköiden päälliköt ja tarkastaja.
35§

Hallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee 33§:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistaviin;

 2)

henkilöstön kehittämistä;

 3)

osaston toimialaan kuuluvaa tietohallintoa;

 4)

valtion virkamieslain (755/86) 30§:n 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemistä ministeriön virkamiesten kanssa;

 5)

sivutoimilupia muille kuin 20§:n 3 momentissa tarkoitetuille virkamiehille;

 6)

todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä muille kuin 20§:n 3 momentissa tarkoitetuille virkamiehille;

 7)

ministeriön virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle myönnettäviä ikälisiä tai palvelusvuosilisiä, vuosilomakorvauksia sekä muita virka- ja työehtosopimuksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita;

 8)

asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia sekä ministeriön lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen vahvistamista;

 9)

ministeriön kiinteistöjä, toimitiloja ja materiaalihallintoa;

 10)

ministeriön yleisiin kulutusmenoihin sekä kaluston ja laitteiden hankintaan osoitettujen määrärahojen jakamista ja käyttämistä;

 11)

ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

 12)

sairausvakuutuslaista (364/63) ministeriölle aiheutuvia tehtäviä;

 13)

tileistä poistoa ministeriön kirjanpidosta;

 14)

menorästin edelleen tileissä pitämistä; sekä

 15)

aikaisempaan vuoteen kohdistuvan menon maksamista kulumassa olevan varainhoitovuoden määrärahasta.

Osastopäällikön ohella ratkaisevat 1 momentin 2-15 kohdassa tarkoitettuja asioita ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti toimintayksiköiden päälliköt, tiedotuspäällikkö, ylitarkastajat, kehityspäällikkö, kamreeri, tarkastaja ja kansainvälisten asioiden sihteeri.
36§

Kunta- ja aluekehitysosaston osastopäällikkö ratkaisee 33§:ssä säädetyn lisäksi ne ministeriössä päätettävät asiat, jotka koskevat kunnallista työmarkkinalaitosta ja kunnallista eläkelaitosta.

Osastopäällikön ohella ratkaisee 1 momentissa tarkoitettuja asioita ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti kunta-asioista vastaavan toimintayksikön päällikkö.
37§

Poliisiylijohtaja osastopäällikkönä ratkaisee 33§:ssä säädetyn lisäksi osastolle poliisin ylijohtona kuuluvat asiat sekä asiat, jotka koskevat:

 1)

poliisin henkilöstön koulutusta;

 2)

poliisin kansainvälistä yhteistyötä;

 3)

poliisivaltuuksien myöntämistä;

 4)

poliisin tunnuskuvan käyttämistä;

 5)

rikoksentekijän luovuttamista;

 6)

lupaa ampuma-aseiden tai ampumatarvikkeiden maahantuontiin;

 7)

poliisin lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen vahvistamista;

 8)

menetetyksi tuomitun omaisuuden ottamista valtion käyttöön ja ampuma-aseiden lunastamista valtiolle;

 9)

ulkomaisten sotilaiden hautoja;

 10)

työsuojelua;

 11)

kanteluja;

 12)

poliisin kiinteistöjä, huonetiloja ja materiaalihallintoa;

 13)

poliisin tietohallintoa;

 14)

poliisiurheilua;

 15)

suunnittelua ja tutkimusta;

 16)

virka- ja työehtosopimuksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita;

 17)

lupaa poliisin viran täyttämiseen;

 18)

ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun asetuksen (34/33) 46§:n 2 momenttiin perustuvia poikkeuslupia; sekä

 19)

poliisin asiakirjojen arkistointia.

Poliisiylijohtajan ohella ratkaisevat 1 momentissa tarkoitettuja sekä poliisivarikkoa koskevia asioita ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti toimintayksiköiden päälliköt, tietohallintopäällikkö, neuvotteleva virkamies, ylitarkastajat, yli-insinööri, koulutuspäällikkö, ylikomisariot ja toimistoinsinöörit.
38§

Pelastusylijohtaja osastopäällikkönä ratkaisee 33§:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

valtionosuuksia ja -avustuksia sekä muihin tarkoituksiin myönnettyjen määrärahojen käyttämistä käyttösuunnitelman rajoissa;

 2)

koulutuksen yleisjärjestelyjä sekä niiden ja koulutusohjelmien toteuttamista;

 3)

palo- ja pelastustoimen, pelastuspalvelun ja väestönsuojelun toiminnan järjestämistä, ohjaamista ja suunnittelua sekä pelastustoiminnan johtajan määräämistä palo- ja pelastustoimesta annetun lain 29§:n mukaisesti;

 4)

valistusta ja neuvontaa;

 5)

palonehkäisyä;

 6)

kaluston, laitteiden ja välineistön hyväksymistä, laatu- ja tyyppivaatimuksia sekä materiaalien varastointia ja käyttöä;

 7)

valvonta- ja hälytysjärjestelmiä ja suojautumista;

 8)

vähäisten muutosten tekemistä pelastushallinnon aluejakoihin;

 9)

hälytys- ja viestitoiminnan teknillistä toteuttamista;

 10)

väestönsuojia ja muita suojarakenteita sekä niiden laitteita;

 11)

poikkeuksia ja helpotuksia väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta ja teknillisistä määräyksistä;

 12)

elokuvanäytännöistä annetun asetuksen (809/78) 14§:ään perustuvia poikkeuslupia; sekä

 13)

työsuojelua.

Pelastusylijohtajan ohella ratkaisevat 1 momentissa tarkoitettuja asioita ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti toimintayksiköiden päälliköt, ylitarkastajat ja yli-insinööri.
39§

Ulkomaalaiskeskuksen johtaja ratkaisee 33§:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

ulkomaalaislain 32§:ssä tarkoitetun oikaisun hakemista poliisin tai passintarkastajan päätökseen;

 2)

ulkomaalaisen rajalta käännyttämistä;

 3)

muukalaispasseja ja pakolaisen matkustusasiakirjoja;

 4)

ulkomaalaisen maastapoistumiskieltoa;

 5)

ulkomaalaisen maahantuloa ja maasta lähtöä sekä oleskelua ja työntekoa maassa; sekä

 6)

kansalaisuusilmoituksia.

Ulkomaalaiskeskuksen johtajan ohella ratkaisevat 1 momentissa tarkoitettuja asioita ministeriön työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti apulaisjohtaja, toimintayksiköiden päälliköt, ylitarkastajat ja tarkastajat.
Erinäisiä säännöksiä
40§

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osaston päälliköllä ja ulkomaalaiskeskuksen johtajalla asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
41§

Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
42§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä 29 päivänä huhtikuuta 1988 annettu asetus (369/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.
43§

Tämän asetuksen voimaan tullessa siirtyvät sisäasiainministeriön eri osastoissa vireillä olevat asiat sille osastolle, jonka käsiteltäväksi ne tämän asetuksen mukaan kuuluvat.
44§

Tämän asetuksen voimaan tullessa liikkuvan poliisin johto siirtyy sisäasiainministeriön poliisiosastoon.
45§

Poliisiosaston liikenteestä vastaavan toimintayksikön päälliköksi määrätyn poliisiylitarkastajan viran ensimmäisellä haltijalla on poliisineuvoksen arvonimi.

Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen