Kun ratkaistaan dosentiksi hakevan taiteellista tai tieteellistä pätevyyttä, annetaan lausunto lehtorin viran hakijan esitysnäytteestä ja kun arvostellaan opinnäytteitä ja opintosuorituksia, päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtaja, hallintoelimen jäseninä olevat 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt sekä vastaavan taiteellisen tai tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opinnäytteen tai opintosuorituksen suorittaneet jäsenet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Hallitus määrää opetus- ja tutkimusneuvostoon sen esityksestä kolme 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua henkilökuntaa edustavaa lisäjäsentä, kultakin osastolta, solistiselta osastolta kuitenkin kultakin koulutuslinjalta, tekemään virkaehdotusta asianomaisen osaston ja koulutuslinjan professorin tai apulaisprofessorin viran täyttämiseksi taikka esitystä professorin viran täyttämiseksi kutsusta. Lisäjäsenillä on oikeus osallistua asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään muilta osin erikseen.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus. Hallitus ottaa myös dosentin.

Lehtorin viran hakijan tulee antaa opetustaitonsa osoittamiseksi opetusnäyte sekä tarvittaessa julkinen näyte musiikin esitystaidostaan.

Osastoneuvosto määrää näytteiden sisällön ja ajankohdan sekä antaa näytteistä lausunnon. Solistisen osaston virkojen osalta lausunnon antaa kuitenkin hallituksen määräämä lautakunta.

Osastoneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Korkeakoulun hallitus määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Osaston johtaja päättää opintojen hyväksi lukemisesta kunkin opiskelijan osalta erikseen.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla korkeakoulun rehtori toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen korkeakoulun rehtori voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä säädetään erikseen.

Korkeakoulun hallitus päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.