Opintosuorituksia arvosteltaessa päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan opintosuorituksen suorittaneet hallintoelimen jäsenet tai varajäsenet. Hallintoelimen muilla jäsenillä tai varajäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään erikseen.

Tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin virkaan ja esityksen professorin viran täyttämiseksi kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilökunnan, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää tai ottaa hallitus.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

Lehtorin virka voidaan täyttää määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, tai toistaiseksi.

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto. Virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan vuotta pitemmäksi ajaksi ottaa kuitenkin hallitus.

Lehtorin ja yliassistentin viran hakijan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Osastoneuvosto arvostelee opetusnäytteen.

Osastoneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Korkeakoulun hallitus määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Osastoneuvosto päättää opintojen hyväksi lukemisesta kunkin opiskelijan osalta erikseen.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla korkeakoulun hallitus toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen korkeakoulun hallitus voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä säädetään erikseen.

Korkeakoulun hallitus päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.

Muutoksenhausta korkeakoulun hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.