Hallitus voi siirtää päätösvaltaansa hallintojohtajalle asioissa, joiden merkitys on vähäinen.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston konsistorin ja valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksissa.

Rehtori voi saattaa korkeakoulun hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka korkeakoulun kannalta on laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtori voi siirtää hallintojohtajalle tai muulle korkeakoulun virkamiehelle toimivaltaansa kuuluvia asioita, jotka ovat päivittäisessä hallinnossa ratkaistavia.

Rehtori ja vararehtori valitaan kumpikin erikseen. Jos ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ei saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali niiden kahden välillä, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla.

Sillä, joka on ollut rehtorina vaalia edeltävän toimikauden, on oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, sen hyväksyminen riippuu hallituksen harkinnasta.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa vararehtori.

Rehtori on vapautettu opettajan virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Rehtorin lähin avustaja on hallintojohtaja. Hänen tehtävänään on erityisesti valvoa, että korkeakoulun hallintohenkilökunta hoitaa tehtävänsä.

Kullakin opintosuunnalla on opintoneuvosto, jonka tehtävänä on seurata opintosuunnan opiskeluolosuhteita ja tehdä hallitukselle toimenpide-ehdotuksia olosuhteiden kehittämiseksi.

Opintoneuvoston tulee antaa lausuntonsa ehdotuksesta opetusssuunnitelmaksi ja tutkintovaatimuksiksi sekä muista kysymyksistä, jotka koskevat opintojen suunnittelua ja kehittämistä.

Opintoneuvostoon kuuluvat opintosuunnan kaikki päätoimiset opettajat ja yhtä monta opiskelijaa sekä yksi valtiotieteellisen tiedekunnan opettaja, jonka tiedekuntaneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan.

Hallitus ratkaisee, mihin opintosuuntaan korkeakoulun opettaja kuuluu. Hallitus valitsee opiskelijajäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä vuodeksi kerrallaan. Ennen kuin opiskelijajäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan, opintosuunnan opiskelijoille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen asiassa.

Opintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla korkeakoulun opettaja.

Korkeakoululain 4 §:n 3 momentissa mainitut hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä valitaan vaalilla, joka toimitetaan vaalivuoden marraskuussa.

Jos vaalilla valittu hallituksen jäsen ei enää kuulu korkeakouluun, järjestyksessä ensimmäinen varajäsen tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäseniä ei enää ole, hallitus määrää uusia varajäseniä kyseistä ryhmää kuultuaan.

Vaalilla valittu hallituksen jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto valitsee korkeakoulun hallitukseen korkeakoululain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtiotieteellisen tiedekunnan edustajan, joka on korkeakoulun hallituksen jäsenenä, sekä hänen henkilökohtaisen varajäsenensä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Ketään ei voida vastoin tahtoaan valita hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi. Korkeakoulun virkamiehellä ei kuitenkaan ole oikeutta kieltäytyä jäsenyydestä, ellei hallitukseen muuten saada riittävästi jäseniä tai varajäseniä.

Hallituksen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulun hallitus asettaa vaalilautakunnan, joka hoitaa 8 §:ssä tarkoitettua vaalitoimitusta koskevat tehtävät.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta annetaan johtosäännöllä.

Vaalilautakunnan päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Hallitus sekä rehtori ja muu päätösvaltaa käyttävä virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta rehtorin eikä vararehtorin vaalissa.

Jos esittelijän mielipide poikkeaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada mielipiteensä merkityksi kokouksen pöytäkirjaan tai toimituskirjan taltiokappaleeseen.

Hallitus kokoontuu, milloin rehtori tai hänen estyneenä ollessaan vararehtori katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljä jäsentä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelemistä varten.

Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Hallitus voi läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Hallituksessa päätetään muut kuin 2 momentissa mainitut asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Kun äänestetään asioista, jotka koskevat virkojen täyttämistä tai opiskelijan kurinpitoa, noudatetaan kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan kuitenkin suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista jäsenistä sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Kun hallitus antaa lausunnon valtiotieteelliselle tiedekunnalle 20 §:n 1 momentissa mainituissa asioissa tai käsittelee yliopettajan virkojen täyttämistä koskevia asioita, kaikki korkeakoulun vakinaiset apulaisprofessorit ja yliopettajat saavat puheja äänivaltaisina lisäjäseninä osallistua hallituksen kokouksiin.

Myös opintoneuvostoihin sovelletaan, mitä 14 ja 15 §:ssä säädetään.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

Ennen kuin valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto tekee esityksen korkeakoululain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun viran virantäyttöselosteeksi tai mainitussa lainkohdassa tarkoitetun virkaehdotuksen, korkeakoulun hallitukselle tulee varata tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta.

Jos viran hakijalta tai dosentiksi hakevalta vaaditaan opetusnäyte, korkeakoulun hallitukselle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa opetusnäytteestä.

Rehtori nimittää tai ottaa korkeakoulun henkilökunnan, jollei korkeakoululaissa toisin säädetä tai jollei 24 §:n 2 momentista muuta johdu.

Assistentin virat täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Määräajasta määrätään johtosäännössä.

Rehtori julistaa haettavaksi virat, jotka täytetään hakemuksen perusteella. Korkeakoululain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettujen virkojen haettavaksi julistamisesta säädetään kuitenkin erikseen.

Rehtori myöntää virkavapauden ja vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle. Hallitus myöntää kuitenkin vuotta pitemmän virkavapauden apulaisprofessorille, yliopettajalle ja lehtorille sekä hallintojohtajalle.

Rehtori ottaa virkaatoimittavan virkamiehen. Hallitus päättää kuitenkin virkaatoimittavan apulaisprofessorin, yliopettajan ja lehtorin sekä hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi.

Korkeakoulun dosenttien nimittämisestä ja dosenttien antamasta opetuksesta säädetään Helsingin yliopistosta annetun asetuksen (1241/91) 43-45 §:ssä. Korkeakoulun hallitus hoitaa ne tehtävät, jotka mainitun asetuksen 45 §:n mukaan kuuluvat tiedekuntaneuvostolle.

Ennen kuin yliopettajan tai lehtorin virka täytetään, tulee jokaisen hakijan osoittaa opetustaitonsa korkeakoulun hallituksen tarkemmin määräämällä tavalla.

Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Opetusta annetaan opetussuunnitelmassa määrättyinä ajanjaksoina.

Kuulustelut järjestetään opetussuunnitelman määräysten mukaan. Johtosäännössä annetaan tarkemmat määräykset kuulusteluista.

Hallituksen tulee ennen toukokuun loppua hyväksyä opetussuunnitelmat seuraavaksi lukuvuodeksi. Opetus järjestetään niin, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.

Kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jolloin opetusta ei anneta.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajien tulee kuitenkin noudattaa opetussuunnitelmaa sekä opetuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Luento-opetus on julkista.

Kielten opetuksessa opetuskielenä saadaan käyttää muuta kieltä kuin ruotsia. Korkeakoulu voi erityisestä syystä päättää, että muuta kieltä kuin ruotsia saadaan käyttää opetuskielenä myös muussa opetuksessa.

Korkeakoulu voi oikeuttaa ulkomaalaisen opettajan ja opettajan, joka ei ole syntyperäinen Suomen kansalainen, käyttämään yksinomaisena opetuskielenään vierasta kieltä.

Korkeakoulu voi erityisistä syistä päättää, että opiskelija saa kuulusteluissa ja kokeissa käyttää muuta kieltä kuin ruotsia.

Opettaja voi määrätä, että suomen kieltä tai vierasta kieltä koskevassa kuulustelussa on käytettävä kyseistä kieltä.

Hallitus päättää yleisistä perusteista, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Rehtori päättää erikseen jokaisen opiskelijan osalta, kuinka 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

Sosionomin tutkintoon vaadittavista opintosuorituksista määrätään tutkintosäännössä, joka hyväksytään ja vahvistetaan niin kuin korkeakoululain 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään.

Ennen kuin kansleri vahvistaa tutkintosäännön, valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle tulee varata tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Korkeakoulun opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) mainitun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Henkilön, joka ei ole saanut koulusivistystään ruotsin kielellä, on korkeakoulun järjestämässä kuulustelussa osoitettava sellaista ruotsin kielen taitoa, että sen katsotaan riittävän opintojen harjoittamiseen tällä kielellä.

Rehtori päättää kielitaidosta, joka vaaditaan ulkomaalaiselta, joka hakee opiskeluoikeutta korkeakoulussa.

Opiskeluoikeutta korkeakoulussa haetaan kirjallisesti. Opiskeluoikeuden myöntää rehtori.

Opiskelijaksi hyväksytyn on kirjoittauduttava korkeakouluun rehtorin määräämässä ajassa. Opiskelijaksi hyväksytty, joka ei kirjoittaudu, menettää opiskeluoikeutensa.

Julkisen hallinnon sosionomin tutkinnon suorittaneella on oikeus jatkaa opintojaan valtiotieteen kandidaatin tutkintoa varten valtiotieteellisen tiedekunnan valtio-opin tai kansantaloustieteen koulutusohjelmassa, sosiaalityön sosionomin tutkinnon suorittaneella tiedekunnan sosiaalipoilitiikan koulutusohjelmassa ja lehdistöopin sosionomin tutkinnon suorittaneella tiedekunnan viestinnän koulutusohjelmassa.

Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto voi myöntää sosionomin tutkinnon suorittaneelle oikeuden jatkaa opintojaan valtiotieteen kandidaatin tutkintoa varten myös muissa koulutusohjelmissa.

Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää korkeakoulun hallituksen esityksestä niistä perusteista, joiden mukaan sosionomin tutkintoon sisältyvät opinnot luetaan hyväksi valtiotieteen kandidaatin tutkintoa varten.

Opiskelemaan pyrkivä, joka on tyytymätön opiskelijavalintaan, voi hakea siihen rehtorilta kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Kun valinnan tulos julkistetaan, on ilmoitettava, kuinka opiskelijaksi pyrkivä voi saada tiedon siitä, miten valintaperusteita on sovellettu hänen omiin suorituksiinsa ja kuinka valintaan voidaan hakea oikaisua.

Opiskelijavalinnan tulosta ei saada oikaisun johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Kirjalliset ja muulla tavalla tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kahden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Jos opiskelija tämän ajan kuluessa ilmoittaa, että hän haluaa nähdä opintosuorituksensa, hänelle on varattava siihen tilaisuus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.

Opiskelija, joka on tyytymätön kirjallisen tai muulla tavalla tallennetun opintosuorituksensa arvosteluun, voi suullisesti tai kirjallisesti pyytää oikaisua arvostelusta vastaavalta opettajalta. Opiskelija, joka on tyytymätön hänen muualla suorittamiensa opintojen hyväksilukemiseen, voi vastaavalla tavalla pyytää oikaisua rehtorilta. Johtosäännössä annetaan tarkempia määräyksiä oikaisumenettelystä.

Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen, voi seitsemän päivän kuluessa hakea kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta, josta säädetään 41 §:ssä.

Hallitus asettaa tutkintolautakunnan opintosuoritusten arvostelua koskevien oikaisuvaatimusten käsittelyä varten. Lautakunta voidaan asettaa yksittäistä asiaa varten tai toimikaudeksi, joka on enintään kaksi lukuvuotta.

Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla korkeakoulun vakinainen apulaisprofessori tai yliopettaja ja toisen jäsenistä ja hänen varajäsenensä tulee olla korkeakoulun opettaja.

Johtosäännössä annetaan tarkempia määräyksiä oikaisumenettelystä ja tutkintolautakunnasta.

Opiskelija, joka on tyytymätön tutkintolautakunnan päätökseen, voi hakea siihen oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa saatuaan tiedon tutkintolautakunnan päätöksestä.

Rehtori voi antaa muistutuksen opiskelijalle, joka on korkeakoulun piirissä syyllistynyt opetustai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, asia on saatettava hallituksen käsiteltäväksi.

Hallitus voi antaa syylliselle varoituksen tai erottaa hänet korkeakoulusta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijalle on ennen kurinpitoasian käsittelyä todisteellisesti ilmoitettava, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, ja hänelle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Korkeakoululain 11 §:ssä tarkoitetut lahjoitusja testamenttivarat pidetään erillään niistä varoista, jotka korkeakoulu saa valtion tulo- ja menoarvion nojalla. Lahjoitusja testamenttivarat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Lahjoitusja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä on muilta osin voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitusja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) määrätään.

Korkeakoulu toimii maksupisteenä yliopiston tiliorganisaatiossa.

Esitykset, jotka korkeakoulun hallitus korkeakoululain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan on tehnyt yliopiston konsistorille, on liitettävä sellaisinaan yliopiston suunnitelmiin ja ehdotuksiin.

Rehtoria, vararehtoria, apulaisprofessoria ja hallintojohtajaa syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Valittamalla ei saa hakea muutosta korkeakoulun päätökseen, jolla on hyväksytty johtosääntö tai muita vastaavia yleisiä määräyksiä taikka annettu opiskelijalle muistutus tai varoitus, eikä myöskään apurahaa tai avustusta koskevaan päätökseen.