Verohallintoon kuuluvat verohallitus, lääninverovirastot ja verotoimistot.

Verohallitus johtaa valtiovarainministeriön alaisena asiantuntijaviranomaisena verotuslaissa (482/58) tarkoitettujen verojen ja maksujen, sairausvakuutusmaksun, työnantajan sosiaaliturvamaksun, perintö- ja lahjaveron, korkotulon lähdeveron, liikevaihtoveron, leimaveron, luottoveron, eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan veron sekä muiden verojen ja maksujen, joiden osalta niin säädetään, määräämistä, maksuunpanoa, kantoa ja perintää sekä verovalvontaa. Lisäksi verohallitus suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille verohallintolain (188/91) sekä muiden säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat tai jotka valtiovarainministeriö sen tehtäväksi antaa.

Verohallituksessa on valtioneuvoston enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.

Johtokunnassa on enintään kuusi jäsentä, joista yksi on verohallituksen pääjohtaja ja yksi verohallinnon henkilöstön keskuudestaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustaja. Valtioneuvosto nimittää muut johtokunnan jäsenet sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Pääjohtajan estyneenä ollessa hänen sijaisensa toimii johtokunnan jäsenenä.

Valtiovarainministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Verohallituksessa on verotuslinja ja veronkantolinja. Lisäksi verohallitukseen kuuluvat verotarkastusyksikkö, ja verohallinnon tietojenkäsittelypalvelu (VHT), sekä muita yksiköitä sen mukaan kuin verohallituksen työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Verotuslinjan, veronkantolinjan, verotarkastusyksikön, verohallinnon tietojenkäsittelypalvelun sekä muiden yksiköiden tehtävistä ja vastuualueista määrätään työjärjestyksessä.

Lääninverovirasto käyttää verotuslaissa ja muualla lainsäädännössä verotarkastajalle annettua toimivaltaa.

Lääninveroviraston asiana on, sen lisäksi mitä muualla laissa säädetään, tehdä verohallitukselle esityksiä sellaisista toimialaansa kuuluvista asioista, jotka ovat valtiovarainministeriön tai verohallituksen käsiteltäviä.

Lääninveroviraston sijaintipaikan määrää verohallitus.

Turun ja Porin lääniä sekä Ahvenanmaan lääniä varten on yhteinen lääninverovirasto, jonka nimenä on Turun lääninverovirasto.

Lääninveroviraston sisäisestä organisaatiosta määrätään lääninveroviraston työjärjestyksessä.

Verotoimiston tehtävänä on suorittaa veropiirissä välittömien verojen määräämiseen ja maksuunpanoon kuuluvia tehtäviä siten kuin verotuslaissa tai muutoin säädetään. Lisäksi verotoimisto suorittaa ne muut tehtävät, jotka sen tehtäväksi erikseen säädetään tai määrätään, ja käsittelee myös ne asiat, joiden ratkaiseminen säädetään verojohtajan tehtäväksi.

Verotoimiston sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa verotoimiston työjärjestyksessä.

Verohallitusta johtaa pääjohtaja.

Verotuslinjan ja veronkantolinjan päällikkönä on kummassakin ylijohtaja. Verohallinnon tietojenkäsittelypalvelun päällikkönä on johtaja. Lisäksi verohallituksessa on muita johtajan sekä apulaisjohtajan virkoja, joiden sijoittamisesta yksiköihin määrää pääjohtaja.

Lisäksi verohallituksessa on virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Pääjohtaja vastaa siitä, että verohallinnon toiminnassa noudatetaan johtokunnan päättämiä toimintalinjoja.

Ylijohtajat, johtajat ja apulaisjohtajat vastaavat yksiköidensä johtamisesta sekä avustavat pääjohtajaa verohallinnon johtamisessa ja kehittämisessä.

Lääninverovirastoa johtaa lääninverojohtaja. Lisäksi lääninverovirastossa on virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Verotoimistoa johtaa verojohtaja. Lisäksi verotoimistossa on virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Verohallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee esittelystä johtokunta, pääjohtaja tai sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään muu virkamies.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme jäsentä on saapuvilla.

Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Johtokunta päättää muilta osin asioiden käsittelymenettelystä johtokunnassa.

Pääjohtaja ratkaisee verohallitukselle kuuluvat asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei työjärjestyksessä ole annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Vastaava oikeus on myös muulla virkamiehellä, jolle työjärjestyksessä on annettu oikeus ratkaista asioita.

Pääjohtaja vahvistaa verohallituksen työjärjestyksen.

Pääjohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii valtiovarainministeriön määräämä virkamies.

Ylijohtajan, johtajan ja apulaisjohtajan sijaisen määrää pääjohtaja.

Lääninverovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee lääninverojohtaja tai sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään muu virkamies.

Lääninverojohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Vastaava oikeus on myös muulla virkamiehellä, jolle työjärjestyksessä on annettu oikeus ratkaista asioita.

Lääninverojohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii verohallituksen määräämä lääninveroviraston virkamies.

Muut lääninveroviraston virkamiesten sijaiset määrää tarvittaessa lääninverojohtaja.

Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä lääninverovirastossa sekä viraston muusta toiminnasta annetaan työjärjestyksessä, jonka vahvistaa lääninverojohtaja.

Vahvistetusta tai muutoin vakiintuneesta työnjaosta huolimatta on jokainen lääninveroviraston virkamies velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka lääninverojohtaja hänelle antaa.

Verotoimistolle kuuluvat asiat ratkaisee verojohtaja tai, jollei erikseen muuta säädetä, muu virkamies, jolle sellainen ratkaisuvalta on työjärjestyksessä annettu.

Verotoimiston työjärjestyksessä voidaan verotuslain 33 § 2 momentissa, 95 §:ssä ja 112 §:n 4 momentissa sekä ennakkoperintälain (418/59) 15 §:n 2 momentissa, 16 §:ssä, 45 §:n 2 momentissa ja 55 §:ssä sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun asetuksen (1047/78) 3-5 §:ssä tarkoitettuja asioita määrätä verotoimiston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Verojohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Vastaava oikeus on myös muulla virkamiehellä, jolle työjärjestyksessä on annettu oikeus ratkaista asioita.

Verojohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii lääninveroviraston määräämä verotoimiston virkamies.

Muut verotoimiston virkamiesten sijaiset määrää tarvittaessa verojohtaja.

Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä verotoimistossa sekä toimiston muusta toiminnasta annetaan tarvittaessa työjärjestyksessä, jonka vahvistaa verojohtaja.

Vahvistetusta tai muutoin vakiintuneesta työnjaosta huolimatta on jokainen verotoimiston virkamies velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka verojohtaja hänelle antaa.

Pääjohtajalta, ylijohtajalta, johtajalta, apulaisjohtajalta ja lääninverojohtajalta edellytetään johtamistaitoa.

Verohallituksen pääjohtajan sekä ylijohtajan virka täytetään haettavaksi julistamatta.

Johtajan ja verohallitukseen sijoitetun verohallinnon muun viran sekä lääninverojohtajan viran julistaa haettavaksi verohallitus.

Lääninverovirastoon sijoitetun verohallinnon muun viran sekä verojohtajan viran julistaa haettavaksi lääninverovirasto ja verotoimistoon sijoitetun viran verotoimisto.

Tasavallan presidentti nimittää pääjohtajan valtioneuvoston esityksestä.

Valtioneuvosto nimittää ylijohtajan, johtajan ja lääninverojohtajan.

Verohallitus nimittää muut verohallituksen virkamiehet.

Lääninverovirasto nimittää muut lääninveroviraston virkamiehet sekä kuultuaan veropiiriin kuuluvien kuntien kunnanhallituksia verojohtajan. Verotoimisto nimittää muut verotoimiston virkamiehet.

Tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa verohallitukseen verohallitus, lääninverovirastoon lääninverovirasto ja verotoimistoon verotoimisto.

Pääjohtajalle myöntää virkavapautta valtiovarainministeriö. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto.

Ylijohtajalle, johtajalle ja lääninverojohtajalle myöntää virkavapautta verohallitus. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin ylijohtajalle, johtajalle ja lääninverojohtajalle valtiovarainministeriö.

Virkavapauden myöntää muille kuin 1 ja 2 momentissa mainituille verohallituksen virkamiehille verohallitus, verojohtajille sekä lääninverovirastoihin sijoitetuille verohallinnon virkamiehille lääninverovirasto ja verotoimistoihin sijoitetuille virkamiehille verotoimisto sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan tai viran hoitamisesta enintään vuoden kestävän virkavapauden aikana päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkavapauden.

Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta yli yhdeksi vuodeksi ja viran hoitamisesta yli vuoden kestävän virkavapauden aikana päättää nimittävä viranomainen.

Pääjohtajan viran väliaikaisen hoitajan ja pääjohtajan viransijaisen ottaa kuitenkin yli vuodeksi valtioneuvosto. Ylijohtajan, johtajan ja lääninverojohtajan viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen yli vuodeksi ottaa valtiovarainministeriö.

Verohallitus määrää verohallintoon perustettujen virkojen sijoittamisesta verohallinnon virastoihin sekä lääninverovirastoihin perustettujen virkojen sijoittamisesta lääninverovirastoihin ja verotoimistoihin perustettujen virkojen sijoittamisesta verotoimistoihin.

Jollei erikseen toisin säädetä, muutosta verohallituksen päätökseen haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, lääninveroviraston päätökseen verohallitukselta ja verotoimiston päätökseen lääninverovirastolta.

Verohallinnon virkamies on velvollinen pitämään salassa ja olemaan hyväkseen käyttämättä, mitä hän virassaan on saanut tietää toisen taloudellisesta asemasta tai liikesuhteista tai seikasta, joka lain tai erityisen määräyksen mukaan nimenomaan tai asian laadun vuoksi ilmeisesti on pidettävä salassa.

Pääjohtajaa ja ylijohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja lääninverojohtajaa siinä hovioikeudessa, jonka tuomiopiiriin lääninveroviraston sijaintipaikkakunta kuuluu.

Muita verohallinnon virkamiehiä syytetään virkavirheestä asianomaisessa alioikeudessa.

Sen estämättä, mitä kelpoisuusvaatimuksista on tämän asetuksen 27 §:ssä säädetty, verohallituksen toimistopäällikön virassa 28 päivänä helmikuuta 1991 olleella henkilöllä on kelpoisuus verohallituksen johtajan ja apulaisjohtajan virkaan.

Verohallintoasetuksen (223/91) nojalla asetettu johtokunta jatkaa tehtävissään toimikautensa loppuun.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan 8 päivänä helmikuuta 1991 annettu verohallintoasetus (223/91). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.