Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua enintään 15 päivän ajaksi vuodessa.

Lomittajan päivittäinen työ maatalousyrityksessä määräytyy lomitettavan yrittäjän tehtäväosuuden mukaan, ellei yrityksen olosuhteista tai lomitukseen liittyvistä järjestelyistä muuta johdu.

Maatalousyritykseen, jossa on kaksi vuosilomaan oikeutettua maatalousyrittäjää, järjestetään lomitus niin, että yrittäjät voivat pitää vuosilomansa joko samana tai eri ajankohtana.

Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa säädetään, yrittäjien tulee pitää vuosilomansa samanaikaisesti, jos yrityksessä on vähemmän kuin kymmenen kotieläinyksikköä ja yrityksen muut olosuhteet huomioon ottaen yritystoiminnan häiriötön jatkuvuus voidaan turvata yhden lomittajan työpanoksella.

Jos yrittäjät ilmoittavat pitävänsä vuosilomansa eri ajankohtina, tulee toisen yrittäjän työskennellä yrityksen karjataloustehtävissä tai hankkia itselleen sijainen lomittajan avuksi oman tehtäväosuutensa suorittamiseksi.

Jos eri ajankohtina pidettävän vuosiloman aikana toinen yrittäjä ei ole edellä 3 momentissa tarkoitetulla tavalla huolehtinut oman tehtäväosuutensa suorittamisesta, katsotaan kummankin yrittäjän pitäneen vuosilomaa näin lomitettujen päivien osalta. Ellei sanottuja päiviä ole mahdollista katsoa vuosilomapäiviksi, peritään toiselta yrittäjältä se osuus lomituskustannuksista, jonka voidaan katsoa aiheutuneen hänen tehtäväosuutensa hoitamisesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään vuosiloman järjestämisestä ja pitämisestä, sovelletaan vastaavasti viikkovapaan järjestämiseen ja pitämiseen.

Jos molemmat maatalousyrittäjät ovat samanaikaisesti vuosilomalla tai viikkovapaalla tai jos maatalousyrityksessä on vain yksi tässä laissa tarkoitettu yrittäjä, joka on vuosilomalla tai viikkovapaalla, lomalautakunnan tulee yrityksen karjanhoidon turvaamiseksi järjestää

yritykseen tavanomaisen lomituksen lisäksi tarpeen mukaan myös valvontakäyntejä.

Sijaisapulomitus voidaan keskeyttää, ellei se vaaranna maatalousyrityksen toiminnan jatkuvuutta, mikäli myös muu kuin sijaisapua saava tässä yrityksessä työskentelevä henkilö irrottautuu lomituksen avulla omaan tehtäväosuuteensa kuuluvista tehtävistä tai mikäli sijaisavun saaja toiminnallaan osoittaa, ettei hänellä ole edellä 4 ja 5 §:ssä tarkoitettua tarvetta tai syytä sijaisapuun.

Mikäli sijaisapua ei voida keskeyttää, katsotaan todetun keskeyttämistarpeen jälkeen lomitetut päivät yrittäjän pyynnöstä tässä laissa tarkoitetuiksi vuosilomatai viikkovapaapäiviksi. Ellei sanottuja päiviä ole mahdollista katsoa vuosilomatai viikkovapaapäiviksi, peritään yrittäjältä niitä vastaavat lomituskustannukset täysimääräisinä.