1991

1591/1991 Asetus Helsingin kauppakorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

kumotaan Helsingin kauppakorkeakoulusta 16 päivänä marraskuuta 1984 annetun asetuksen ( 775/84 ) 55-62 ja 86 § ja 98 §:n 1 momentin 3-5 kohta, sellaisina kuin näistä ovat 59 § ja 98 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta 30 päivänä syyskuuta 1988 annetussa asetuksessa(848/88), muutetaan 6 §:n 6 kohta, 17 §:n 1 momentin 9 kohta, 32 §:n 1 ja 3 momentti, 33 §:n 2 momentin 1 ja 4 kohta, 41 §, 42 §:n 2 momentti, 44 §:n 2 momentti, 49, 51 ja 63 §, 64 §:n 2 ja 3 momentti, 77-79 §, 87 §:n 1 momentti, 97 §, 98 §:n 2 momentti ja 100 §, sellaisina kuin niistä ovat 17 §:n 1 momentin 9 kohta 24 päivänä toukokuuta 1985 annetussa asetuksessa (421/85), 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 2 momentin 1 kohta, 51, 63 ja 97 § ja 98 §:n 2 momentti mainitussa 30 päivänä syyskuuta 1988 annetussa asetuksessa, 42 §:n 2 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa asetuksessa (988/85), 49 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella sekä 78 § osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä syyskuuta 1988 annetulla asetuksella, sekä lisätään 32 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä syyskuuta 1988 annetulla asetuksella, uusi 4 momentti, 34 §:ään uusi 4 momentti ja asetukseen uusi 51 a § seuraavasti:
6 §

Valtuuston tehtävänä on:

 6)

päättää korkeakoulun laitosten muodostamisesta ja korkeakoulun erillisen laitoksen perustamisesta;

17 §

Hallituksen tehtävänä on:

 9)

tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämisestä;

32 §

Tieteelliseen neuvostoon kuuluvat rehtori, vararehtorit, 35 §:ssä tarkoitettujen laitosten johtajat, perustutkimuksen laitoksen johtaja ja kielten laitoksen johtaja. Lisäksi valtuusto määrää neuvostoon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan yhdeksän jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Kolme jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrätään korkeakoulun vakinaisista professoreista ja apulaisprofessoreista ja neljä jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä korkeakoulun muiden opettajien ja tutkijoiden keskuudesta. Kaksi jäsentä ja varajäsentä määrätään opiskelijoiden keskuudesta.

Hallitus määrää tieteelliseen neuvostoon kaksi lisäjäsentä 33 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen asioiden käsittelemistä varten. Lisäjäsenet määrätään kielten laitoksen johtokunnan esityksestä samaksi toimikaudeksi kuin valtuuston määräämät jäsenet. Heidän tulee olla 4 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä. Lisäjäsenet jatkavat tehtävässään toimikautensa loppuun korkeakoulun henkilökuntaan kuuluessaan sen estämättä, että he eivät enää kuulu näihin ryhmiin.

Jos valtuuston määräämä jäsen tai varajäsen taikka 3 momentissa tarkoitettu lisäjäsen ei enää kuulu korkeakouluun, hallitus määrää hänen tilalleen uuden jäsenen, varajäsenen tai lisäjäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
33 §

Tieteellisen neuvoston tehtävänä on lisäksi:

 1)

valita dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista dosentiksi hakevan kelpoisuus;

4)

käsitellä kielten laitoksen osalta 37 §:n 1 momentin 8 kohdassa mainitut ja muut tutkimukseen liittyvät, 35 §:ssä tarkoitetussa laitoksessa laitosneuvostolle kuuluvat asiat.

34 §

Tieteellinen neuvosto voi päättää, että se käsittelee ja ratkaisee 33 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut asiat jaostona, johon neuvosto määrää keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä. Lisäksi jaostoon kuuluvat kielten laitoksen johtaja ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitetut neuvoston lisäjäsenet.
41 §

Korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat kirjasto, automaattisen tietojenkäsittelyn keskus, perustutkimuksen laitos, kielten laitos, kansainvälinen keskus, täydennyskoulutuskeskus ja pienyrityskeskus. Korkeakouluun voidaan valtuuston päätöksellä perustaa myös muita erillisiä laitoksia.
42 §

Erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä.
44 §

Esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta eikä opetusnäytettä arvosteltaessa.
49 §

Opintosuorituksia arvosteltaessa päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan opintosuorituksen suorittaneet hallintoelimen jäsenet ja varajäsenet. Muilla jäsenillä tai varajäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon 1 momentissa mainituissa asioissa, hallitus määrää hallintoelimen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi.
51 §

Tieteellinen neuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää kansleri. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Ylikirjastonhoitajan, yliassistentin ja lehtorin nimittää kansleri. Kansleri ottaa myös dosentin.

Muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus.

Muun kuin 1-3 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto. Sivutoimisten tuntiopettajien ottaminen voidaan kuitenkin johtosäännöllä määrätä 35 §:ssä tarkoitetun laitoksen tai erillisen laitoksen tehtäväksi.
51 a §

Yliassistentin, assistentin, tutkimusassistentin, erikoistutkijan ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Määräajasta määrätään tarkemmin ohjesäännössä.

Kielten laitoksen johtajan virka voidaan täyttää määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, tai toistaiseksi.
63 §

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee antaa opetustaitonsa osoittamiseksi julkinen opetusnäyte. Laitosneuvosto ja kielten laitoksen osalta 34 §:n 4 momentissa tarkoitettu jaosto arvostelee opetusnäytteet. Laitosneuvosto tai jaosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetustaidon osoittamisesta.
64 §

Opetusnäytteen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 63 §:ssä säädetään.

Tieteellisen neuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista. Asiantuntijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.
77 §

Korkeakoulun hallitus määrää tieteellistä neuvostoa kuultuaan ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Laitosneuvosto päättää opintojen hyväksi lukemisesta kunkin opiskelijan osalta erikseen.
78 §

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla korkeakoulun hallitus toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen korkeakoulun hallitus voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä säädetään erikseen.
79 §

Korkeakoulun hallitus päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.
87 §

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain 10 §:ssä säädetään.
97 §

Korkeakoulun kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun muuhun päätökseen valittamalla korkeakoulun muutoksenhakulautakuntaan sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Muutoksenhakulautakunnan päätökseen asianosainen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.
98 §

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa.
100 §

Korkeakoulun kanslerille maksetaan palkkio, joka on enintään puolet professorin viran peruspalkasta. Korkeakoulu päättää palkkion suuruudesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Aikaisempien säännösten mukaan määrätty kielten laitoksen laitosneuvosto toimii tämän asetuksen 41 §:ssä tarkoitetun kielten laitoksen johtokuntana, kunnes johtokunta on asetettu.

Tämän asetuksen 32 §:n 3 momentissa tarkoitetut lisäjäsenet määrätään ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä helmikuuta 1992 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1994.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Riitta Uosukainen