Kun opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin tai apulaisprofessorin virkaan, päätöksen tällaisen viran täyttöasian raukeamisesta sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta, saavat asianomaisen osaston kaikki vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit osallistua kokoukseen puheja äänivaltaisina lisäjäseninä.

Ratkaistaessa dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan sekä hallintoelimen jäseninä olevien vakinaisten professorien ja apulaisprofessorien lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet tai vastaavan opintosuorituksen suorittaneet jäsenet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus, joka myös ottaa dosentin.

Lehtorin tai yliassistentin viran hakijan sekä dosentiksi hakevan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Osastoneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Opetus- ja tutkimusneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista ratkaistava hakijan tieteellinen pätevyys. Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.

Korkeakouluissa suoritettavista tutkinnoista säädetään erikseen.

Rehtorin päätöksellä voidaan promootiossa tai ilman juhlallista vihkimistä antaa tohtorin tutkinnon suorittaneelle perinteiset arvomerkit ja ekonomin tutkinnon suorittaneelle maisterin arvo.

Hallituksen päätöksellä voidaan myöntää kunniatohtorin arvo ja siihen liittyvät arvomerkit promootiossa tai muulloin suomalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka tieteellisellä toiminnallaan tai teknillisten tieteiden taikka kauppatieteiden edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.

Opetus- ja tutkimusneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Osastoneuvosto päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan lisäksi hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla rehtori toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen rehtori voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää korkeakoulun hallitus.

Opiskelijat valitsee hallituksen asettamien valintatoimikuntien esityksestä rehtori. Valintatoimikunnat huolehtivat valintamenettelyyn liittyvistä käytännön järjestelyistä.