Kun tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin tai apulaisprofessorin virkaan, päätöksen tällaisen virantäyttöasian raukeamisesta taikka esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta, saavat tiedekunnan kaikki vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit osallistua kokoukseen puheja äänivaltaisina lisäjäseninä.

Yliopiston muita erillisiä laitoksia ovat kielikeskus, kirjasto, koulutusja kehittämiskeskus, automaattisen tietojenkäsittelyn keskus ja puutarha. Yliopistoon voidaan hallituksen päätöksellä perustaa myös muita erillisiä laitoksia.

Ratkaistaessa dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet tai varajäsenet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka 1 momentin mukaan saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen sen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenen toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen, jollei häntä ole valittu käsittelemään erikseen määrättyä asiaa.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin tai apulaisprofessorin virkaan tai esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta, jollei 69 §:stä muuta johdu. Hallitus nimittää apulaisprofessorin. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään muilta osin erikseen.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus. Hallitus ottaa myös dosentin.

Yliassistentin, apulaisopettajan ja lehtorin viran hakijan sekä dosentiksi hakevan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte.

Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Tiedekuntaneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista ratkaistava hakijan tieteellinen pätevyys. Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä yliopistoon opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, neuvoston on tehtävä hallitukselle esitys hakijan ottamisesta dosentiksi.

Hallitus määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Dekaani päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla tiedekuntaneuvosto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen tiedekuntaneuvosto voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Yliopiston hallitus päättää yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista.