Kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tullija tuontimaksuetuuksista annetun lain (973/71, jäljempänä etuuslaki) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kehitysmaita ovat tämän asetuksen luettelossa 1 mainitut vähiten kehittyneet maat ja luettelossa 2 mainitut muut kehitysmaat.

Kehitysmaista peräisin olevista ja niistä tuoduista tavaroista kannetaan tuontimaksu sen mukaan kuin tuontimaksulaissa (1008/77) säädetään.

Tavaranhaltijan, joka tahtoo käyttää hyväkseen kehitysmaista peräisin oleville tavaroille myönnettyä etuutta, on maahantuotua tavaraa tullattaessa liitettävä tulliviranomaiselle annettavaan tullausilmoitukseen tavaraa koskeva valtiovarainministeriön vahvistaman kaavan mukainen alkuperätodistus, jollei erityisten tapausten osalta toisin määrätä.

Jos alkuperätodistus esitetään myöhemmin kuin 1 momentissa on sanottu, noudatetaan mitä muutoksenhausta tullilaissa säädetään.

Kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tullija tuontimaksuetuuksista on muutoin voimassa, mitä tullista tai tuontimaksusta säädetään tai määrätään.

Tullihallitus toimii keskuselimenä asioissa, jotka koskevat kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden alkuperäkysymyksiä, alkuperäselvitysten paikkansapitävyyden tutkimista ja jälkiselvitystä.

Tullihallitus ilmoittaa, saatuaan tarvittavat tiedot eri kehitysmaiden asianomaisilta viranomaisilta, minkä kehitysmaassa olevan viranomaisen antama tai vahvistama alkuperätodistus hyväksytään tämän asetuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi alkuperätodistukseksi. Tullihallitus julkaisee kehitysmaissa alkuperätodistuksia antavien viranomaisten nimet ja niiden käyttämien leimojen mallit.

Tavaroiden maahantuonnin katsotaan aiheuttavan tai uhkaavan aiheuttaa etuuslain 4 §:ssä tarkoitettua olennaista vahinkoa kotimaiselle tuotannonalalle silloin, kun vahinko kohdistuu merkittävänä niihin tuottajiin tai valmistajiin, jotka tuottavat tai valmistavat samanlaisia tai niiden kanssa kilpailevia tuotteita.

Vahinkoa arvioitaessa on otettava huomioon häiriöitä aiheuttavan maahantuonnin laajuus ja erityisesti sen vaikutus kotimaisen tuotannonalan liikevaihtoon, markkinaosuuteen, tuottavuuteen ja työllisyyteen sekä muihin sanotun tuotannonalan tilaan vaikuttaviin tekijöihin.

Etuuslain 4 §:ssä tarkoitettuja asioita käsittelee valmistavasti tulliverolain (575/78) nojalla asetettu tai tullilaitoksesta annetun lain (228/91) nojalla asetettava tulliasian neuvottelukunta. Neuvottelukunta käsittelee asioita valtiovarainministeriön toimeksiannosta ja antaa lausuntonsa niistä valtiovarainministeriölle.

Neuvottelukunta voi harkintansa mukaan suosittaa neuvotteluihin ryhtymistä sen tai niiden kehitysmaiden kanssa, joista etuuslain 4 §:ssä tarkoitettu tuonti tapahtuu.

Tullija tuontimaksuetuuden peruuttamista koskeva hakemus on tehtävä valtioneuvostolle ja sen tulee sisältää selvitys vahinkoa aiheuttavasta tai sitä uhkaavasta maahantuonnista ja sen seurauksista. Valtiovarainministeriöllä on oikeus myös omasta aloitteestaan tehdä esitys tullija tuontimaksuetuuden peruuttamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Sillä kumotaan joulukuun 31 päivänä 1971 annettu asetus kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tullija tuontimaksuetuuksista (974/71) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavan asetuksen nojalla annetut, edellä 6 §:ssä tarkoitetut tullihallituksen ilmoitukset pysyvät kuitenkin voimassa toistaiseksi.