Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja hallintovirasto, tiedekunnan hallintoa tiedekuntaneuvosto ja dekaani sekä erillisen laitoksen hallintoa johtokunta ja johtaja.

Yliopistoon kuuluvasta harjoittelukoulusta on niiltä osin kuin siitä ei säädetä erikseen voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Yliopiston ja sen toimintaympäristön yhteistyötä varten yliopistolla on neuvottelukunta, jonka asettaa yliopiston hallitus. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita yliopistoa koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista. Tarkemmat määräykset neuvottelukunnasta annetaan johtosäännössä.

Yliopiston päätösvaltaa käyttävän monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi Lapin yliopistosta annetun lain (1202/90) 7 §:n 3 momentin mukaisin poikkeuksin olla vain yliopistoon kuuluva täysivaltainen henkilö.

Yliopiston hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtori. Heidän lisäkseen valitaan hallitukseen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 12 muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Kunkin tiedekunnan vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan yhden jäsenen ja varajäsenen.

Yliopiston muuhun kuin 2 momentissa tarkoitettuun henkilökuntaan kuuluvat valitsevat keskuudestaan neljä jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä ja opiskelijat keskuudestaan samoin neljä jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä.

Hallituksen tehtävänä on kehittää yliopiston toimintaa sekä:

Rehtorin tehtävänä on:

Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian hallintoviraston ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin tulee olla yliopiston vakinainen professori ja vararehtorin opetus- tai tutkimustehtävissä toimiva yliopiston vakinainen virkamies, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Rehtorin ja vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet, hallintojohtaja ja erillisten laitosten johtajat. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja.

Rehtorin ja vararehtorin vaali toimitetaan kumpikin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi myöntää vararehtorille vapautuksen opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee sille tässä asetuksessa säädetyt asiat sekä rehtorin sen käsiteltäviksi siirtämät asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi virastolle kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Hallintovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintovirastolle kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää hallintoviraston muunkin virkamiehen ratkaistavaksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston virkamiehen ratkaistava.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on kehittää tiedekunnan toimintaa sekä:

Tiedekuntaneuvostoon valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen päätöksen mukaan kuusi, yhdeksän tai kaksitoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä valitsevat keskuudestaan tiedekunnan vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit kolmanneksen, muu henkilökunta kolmanneksen ja opiskelijat kolmanneksen.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy.

Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen dekaanin ja varadekaanin.

Dekaanin ja varadekaanin tulee olla vakinainen professori tai apulaisprofessori taikka vakinainen opettaja, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Taiteiden tiedekunnan dekaaniksi ja varadekaaniksi voidaan kuitenkin valita myös professorin tai apulaisprofessorin viran hoitaja taikka tiedekunnan muukin kuin 2 momentissa tarkoitettu vakinainen opettaja.

Dekaanin tehtävänä on:

Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman oppiaineen ja tieteenalan muodostamia laitoksia. Laitosjaosta päättää hallitus tiedekuntaneuvoston esityksestä.

Laitosten hallinnosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössa.

Yliopiston erillisiä laitoksia ovat Arktinen keskus, kielikeskus, kirjasto, Pohjoismaisen oikeuden instituutti ja täydennyskoulutuskeskus.

Yliopistoon voidaan hallituksen päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty yliopiston virkamies. Hallitus määrää johtokunnan jäsenet. Enintään yksi kolmasosa johtokunnan jäsenistä voi olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta sekä johtokunnan ja johtajan tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Arktisen keskuksen hallinnosta ja toiminnasta säädetään erikseen.

Hallituksen ja tiedekuntaneuvoston professoreita ja apulaisprofessoreita edustavien jäsenten vaalista määrätään johtosäännössä.

Hallituksen ja tiedekuntaneuvoston muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua henkilökuntaa edustavat jäsenet sekä opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Vakinaisia ja virkaatoimittavia professoreita ja apulaisprofessoreita lukuun ottamatta vaalioikeutettuja 23 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa vaaleissa ovat yliopiston henkilökuntaan kuuluvat sekä yliopiston opiskelijat.

Yliopiston henkilökuntaan kuuluvaksi katsotaan:

Opiskelijaksi katsotaan yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 2 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Jos hallintoelimen vaaleilla valittu jäsen hallintoelimen toimikauden aikana siirtyy siitä ryhmästä, josta hänet on valittu, toiseen ryhmään, pysyy hän kuitenkin ensin mainitun ryhmän edustajana hallintoelimen toimikauden loppuun asti.

Yliopiston hallitus voi erityisestä syystä myöntää monijäsenisen hallintoelimen vaaleilla valitulle jäsenelle tai varajäsenelle tämän omasta pyynnöstä eron kesken toimikauden.

Jos hallintoelimen vaaleilla valittu jäsen ei enää kuulu yliopistoon tai jos hallitus on myöntänyt hänelle eron, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu yliopistoon tai jos hänestä on tullut hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, yliopiston hallitus valitsee asianomaista henkilöryhmää kuultuaan uuden varajäsenen hallintoelimen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus asettaa hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenten vaaleja varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkemmat vaaleja ja vaalilautakuntaa koskevat määräykset annetaan johtosäännössä.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää. Hallintoelin on päätösvaltainen kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Monijäseninen hallintoelin sekä rehtori ja hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä virkamies, dekaani ja erillisen laitoksen johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijän määrää hallintovirasto.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys kuitenkin samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Jos valittavia tai määrättäviä on useampia noudatetaan suhteellista vaali tapaa milloin vähintään viidesosa läsnäolevista jäsenistä sitä vaatii.

Arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheen johtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavantasoinen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään viisi.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksen tekoon, hallitus määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää yliopiston hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Yliopiston muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus, joka myös ottaa dosentin.

Dekaani, harjoittelukoulun rehtori tai erillisen laitoksen johtaja ottaa tuntiopettajan.

Muun kuin 33 §:ssä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa 39 §:n 3 momentissa tarkoitetuin poikkeuksin hallintovirasto.

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Hakemuksesta täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen yliopistoon on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, sen on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisestä tai taiteellisesta pätevyydestä.

Dosentiksi hakevan on annettava julkinen opetusnäyte, jonka tiedekuntaneuvosto arvostelee, jollei se erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän säädetyt kelpoisuusehdot, sen on tehtävä hallitukselle esitys asianomaisen ottamisesta dosentiksi.

Mitä 37 §:ssä säädetään opetusnäytteen antamisesta, noudatetaan myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.

Harjoittelukoulun lehtorilta vaadittavasta opetustaidosta säädetään erikseen.

Virkavapauden myöntää hallintovirasto. Virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Professorille, apulaisprofessorille ja hallintojohtajalle myöntää vuotta pitemmäksi ajaksi virkavapauden kuitenkin hallitus.

Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto. Virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi päättää kuitenkin hallitus.

Sen estämättä, mitä toimikaudesta on säädetty, kokoontuvat tiedekuntaneuvostot yliopiston rehtorin kutsusta viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan dekaanin ja varadekaanin. Kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä tiedekuntaneuvoston jäsen.

Yliopiston hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasiassa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa taikka muutoin laissa tai asetuksessa toisin säädetä.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Valitusta ei saa tehdä yliopiston hallintoelimen päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa eikä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muu vastaava määräys on hyväksytty tai joka koskee apurahaa, avustusta tai stipendiä.