1991

1144/1991 Ahvenanmaan itsehallintolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla, säädetään Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella:

1 luku Yleisiä säännöksiä
1 § Ahvenanmaan itsehallinto

Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

2 § Maakunnan alue

Maakunta käsittää sille tämän lain tullessa voimaan kuuluvan alueen sekä ne aluevedet, jotka voimassa olevien Suomen aluevesien rajoja koskevien säännösten mukaan välittömästi liittyvät tähän alueeseen.

Jos valtakunnan vallankäyttöoikeudet laajenevat aluevesirajan ulkopuolelle, maakunnankin toimivaltaa voidaan laajentaa niin kuin valtakunnan ja maakunnan kesken sovitaan.

3 § Maakunnan toimielimet

Ahvenanmaan maakuntapäivät edustaa Ahvenanmaan maakunnan väestöä itsehallintoa koskevissa asioissa.

Maakunnan yleinen johto ja hallinto kuuluvat Ahvenanmaan maakuntahallitukselle ja sen alaisille viranomaisille.

4 § Maaherra

Maaherra edustaa maakunnassa hallitusta. Hänen nimittämisestään säädetään 52 §:ssä.

5 § Ahvenanmaan valtuuskunta

Ahvenanmaan valtuuskunta on maakunnan ja valtakunnan yhteinen toimielin. Valtuuskunnan kokoonpanosta ja tehtävistä sekä kustannuksista säädetään 55-57 §:ssä.

2 luku Ahvenanmaan kotiseutuoikeus
6 § Kotiseutuoikeus lain nojalla

Ahvenanmaan kotiseutuoikeus on:

 1)

sillä, jolla oli kotiseutuoikeus tämän lain voimaan tullessa Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) nojalla; ja

2)

alle 18-vuotiaalla lapsella, joka on Suomen kansalainen ja joka asuu maakunnassa, jos hänen isällään tai äidillään on kotiseutuoikeus.

7 § Kotiseutuoikeus hakemuksen perusteella

Maakuntahallitus myöntää kotiseutuoikeuden.

Kotiseutuoikeus on hakemuksesta myönnettävä, jollei sen myöntämistä vastaan ole painavia syitä, Suomen kansalaiselle:

 1)

joka on muuttanut maakuntaan;

 2)

jolla on keskeytyksettä ollut maakunnassa varsinainen asunto ja koti vähintään viiden vuoden ajan; ja

 3)

jolla on tyydyttävä ruotsin kielen taito.

Erityisestä syystä kotiseutuoikeus voidaan, sen mukaan kuin maakuntalailla säädetään, myöntää myös sille, joka ei täytä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

8 § Kotiseutuoikeuden menettäminen

Se, joka menettää Suomen kansalaisuuden, menettää myös kotiseutuoikeutensa.

Kotiseutuoikeuden menettämisestä henkilön muuttaessa maakunnasta muutoin kuin tilapäisesti säädetään maakuntalailla.

9 § Osallistuminen vaaleihin ja vaalikelpoisuus

Maakuntapäivien jäsenten, kunnanvaltuutettujen sekä muiden maakuntaja kunnallishallinnon luottamushenkilöiden vaaleihin saa osallistua vain se, jolla on kotiseutuoikeus. Vaalikelpoisuus tällaisiin luottamustehtäviin on vain sillä, jolla on kotiseutuoikeus.

Äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta eräissä tapauksissa säädetään 67 §:ssä.

10 § Oikeus hankkia kiinteää omaisuutta

Rajoituksista, jotka koskevat oikeutta hankkia omistustai käyttöoikeuksin maakunnassa sijaitsevaa kiinteää tai siihen rinnastettavaa omaisuutta, säädetään Ahvenanmaan maanhankintalaissa (3/75). Rajoitukset eivät koske sitä, jolla on kotiseutuoikeus.

11 § Elinkeino-oikeus

Maakuntalailla voidaan rajoittaa kotiseutuoikeutta vailla olevan henkilön oikeutta harjoittaa liikettä tai ammattia elinkeinona maakunnassa. Tällaisella maakuntalailla ei kuitenkaan saa rajoittaa maakunnassa asuvan henkilön oikeutta harjoittaa sellaista elinkeinoa, jossa ei käytetä muuta avustajaa kuin puolisoa tai omia alaikäisiä lapsia ja jota varten ei ole liikehuoneistoa, toimistoa eikä muuta erityistä toimipaikkaa.

12 § Asevelvollisuuden suorittaminen

Se, jolla on kotiseutuoikeus, saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsija majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Palvelusta luotsija majakkalaitoksessa säädetään valtakunnan lailla maakuntapäivien saatua tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa. Palvelusta muussa siviilihallinnossa säädetään valtakunnan lailla, johon maakuntapäivät on antanut suostumuksensa. Kunnes tällainen palvelu on järjestetty, ovat 1 momentissa tarkoitetut maakunnan asukkaat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sitä, joka 12 vuotta täytettyään on muuttanut maakuntaan.

3 luku Maakuntapäivät ja maakuntahallitus
13 § Maakuntapäivien jäsenten valinta

Maakuntapäivien jäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla, joissa äänioikeus on yleinen ja kaikille äänioikeutetuille yhtäläinen.

14 § Maakuntapäivien avaaminen ja päättäminen

Maakuntapäivät avaa ja päättää tasavallan presidentti tai tasavallan presidentin puolesta maaherra. Maaherra antaa maakuntapäiville presidentin esitykset ja tiedonannot.

15 § Maakuntapäivien hajottaminen

Tasavallan presidentti voi maakuntapäivien puhemiehen kanssa neuvoteltuaan hajottaa maakuntapäivät ja määrätä toimitettaviksi uudet vaalit. Maakuntapäivien oikeudesta päättää hajottamisesta ja määrätä toimitettaviksi uudet vaalit säädetään maakuntalailla.

16 § Maakuntahallitus

Maakuntahallituksen nimittämisestä säädetään maakuntalailla.

4 luku Maakunnan toimivalta
17 § Maakuntalakien säätäminen

Maakuntapäivät säätää lakeja maakuntaa varten (maakuntalait).

18 § Maakunnan lainsäädäntövalta

Maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat:

 1)

maakuntapäivien järjestysmuotoa ja tehtäviä sekä maakuntapäivien jäsenten vaalia, maakuntahallitusta sekä sen alaisia viranomaisia ja laitoksia;

 2)

maakunnan virkamiehiä, maakunnan palveluksessa olevia henkilöitä koskevia virkaehtosopimuksia ja kurinpitorangaistuksen määräämistä maakunnan virkamiehille;

 3)

maakunnan lippua ja vaakunaa sekä niiden käyttöä maakunnassa, maakunnan lipun käyttöä maakunnan aluksilla sekä kauppa-aluksilla, kalastusaluksilla, vapaa-ajan aluksilla ja muilla niihin rinnastettavilla aluksilla, joiden kotipaikka on maakunnassa, rajoittamatta valtion virastojen ja laitosten tai yksityisten oikeutta käyttää valtakunnan lippua;

 4)

kuntajakoa, kunnallisvaaleja, kuntien hallintoa ja niiden viranhaltijoita, kuntien palveluksessa olevia viranhaltijoita koskevia virkaehtosopimuksia ja kurinpitorangaistuksen määräämistä kuntien viranhaltijoille;

 5)

maakunnalle tulosta perittävää lisäveroa ja tilapäistä ylimääräistä tuloveroa sekä elinkeinoja huviveroja, maakunnalle perittävien maksujen perusteita, kunnalle tulevaa veroa;

 6)

yleistä järjestystä ja turvallisuutta 27 §:n 27, 34 ja 35 kohdassa säädetyin poikkeuksin; palo- ja pelastustointa;

 7)

rakennusja kaavoitustointa, naapuruussuhteita, asuntotuotantoa;

 8)

kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastusta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan 61 §:ssä säädetyin poikkeuksin;

 9)

huoneenvuokraa ja vuokrasäännöstelyä, maanvuokraa;

 10)

luonnonja ympäristönsuojelua, luonnon virkistyskäyttöä, vesioikeutta;

 11)

muinaismuistoja sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja esineiden suojelua maakunnassa;

 12)

terveyden- ja sairaanhoitoa 27 §:n 24, 29 ja 30 kohdassa säädetyin poikkeuksin; polttohautausta;

 13)

sosiaalihuoltoa; lupaa alkoholijuomien anniskeluun;

 14)

opetusta, kulttuuria, urheilua ja nuorisotyötä; arkisto-, kirjastoja museolaitosta 27 §:n 39 kohdassa säädetyin poikkeuksin;

 15)

maa- ja metsauml;taloutta, maataloustuotannon ohjaamista; ennen maataloustuotannon ohjaamista koskevaan lainsäädäntötoimeen ryhtymistä on kuitenkin neuvoteltava valtion asianomaisen viranomaisen kanssa;

 16)

metsästystä ja kalastusta, kalastusalusten rekisteröintiä, kalastuselinkeinon ohjaamista;

 17)

eläinsuojelua ja eläinlääkintähuoltoa 27 §:n 31-33 kohdassa säädetyin poikkeuksin;

 18)

maatalousmaan, metsämaan ja kalastusvesien tuotantokyvyn ylläpitämistä; velvollisuutta luovuttaa käyttämättä jäänyttä tai vajaakäytössä olevaa maatalousmaata ja kalastusvesiä tällaista tarkoitusta varten täyttä korvausta vastaan toisen hallintaan määräajaksi;

 19)

oikeutta etsiä, vallata ja hyödyntää mineraalilöytöjä;

 20)

postilaitosta sekä oikeutta yleisradioja kaapelilähetystoiminnan harjoittamiseen maakunnassa 27 §:n 4 kohdasta johtuvin rajoituksin;

 21)

teitä ja kanavia, tieliikennettä, raideliikennettä, veneliikennettä, paikallisen meriliikenteen väyliä;

 22)

elinkeinotoimintaa ottaen huomioon, mitä on säädetty 11 §:ssä, 27 §:n 2, 4, 9, 12-15, 17-19, 26, 27, 29-34, 37 ja 40 kohdassa sekä 29 §:n 1 momentin 3-5 kohdassa, kuitenkin niin, että myös maakuntapäivillä on toimivalta ryhtyä toimenpiteisiin näissä kohdissa tarkoitetun elinkeinotoiminnan edistämiseksi;

 23)

työllisyyden edistämistä;

 24)

tilastoja maakunnan oloista;

 25)

teon rangaistavaksi säätämistä ja rangaistuksen määrää, kun on kysymys maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvasta oikeudenalasta;

 26)

uhkasakon asettamista ja tuomitsemista sekä muiden pakkokeinojen käyttöä, kun on kysymys maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvasta oikeudenalasta;

 27)

muita tämän lain perusteiden mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviksi katsottavia asioita.

19 § Lainsäädäntövalvonta

Päätös maakuntalain hyväksymisestä on toimitettava tasavallan presidentille. Ennen päätöksen esittelemistä presidentille on asiasta hankittava Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunto.

Tasavallan presidentti voi hankittuaan korkeimman oikeuden lausunnon määrätä maakuntalain raukeamaan kokonaan tai osittain, jos hän katsoo maakuntapäivien ylittäneen lainsäädäntövaltansa tai maakuntalain koskevan valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Presidentin on tehtävä päätöksensä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun maakuntapäivien päätös annettiin hänelle tiedoksi.

Maakuntalakiin voidaan yhtenäisyyden ja selkeyden vuoksi ottaa valtakunnan lainsäädännön piiriin kuuluvia säännöksiä, jos ne asiallisesti vastaavat valtakunnan lain vastaavia säännöksiä. Tällaisten säännösten ottaminen maakuntalakiin ei muuta valtakunnan ja maakunnan välistä lainsäädäntövallan jakoa.

20 § Maakuntalain voimaantulo

Jos tasavallan presidentti on määrännyt, että maakuntalaki raukeaa, tai jos presidentti on päättänyt olla käyttämättä veto-oikeuttaan, on tästä ilmoitettava maakuntahallitukselle.

Jos presidentti on määrännyt, että maakuntalaki raukeaa vain eräiltä osin, maakuntahallituksen on maakuntalaissa säädettävällä tavalla ratkaistava, tuleeko laki muilta osin voimaan vai raukeaako se kokonaisuudessaan.

Maakuntahallitus julkaisee maakuntalait. Jollei maakuntapäivät ole määrännyt lain voimaantulon ajankohtaa, maakuntahallitus päättää siitä.

21 § Maakunta-asetukset

Maakuntahallitus voi maakuntalaissa olevan valtuutuksen nojalla maakunta-asetuksella säätää maakuntahallinnon järjestysmuodosta ja toiminnasta, lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta sekä muista maakunnan toimivaltaan kuuluvista asioista.

Mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään maakuntalaista, koskee vastaavasti myös maakunta-asetusta.

22 § Maakuntapäivien ja maakuntahallituksen aloitteet

Maakuntapäivät voi tehdä aloitteita valtakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvissa asioissa. Hallitus antaa aloitteen eduskunnan käsiteltäväksi.

Maakuntahallitus voi 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa tehdä esityksiä hallinnollisten säännösten ja määräysten antamisesta maakuntaa varten.

23 § Maakunnan toimivalta hallintoasioissa

Itsehallintoviranomaiset huolehtivat maakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvien asioiden hallinnosta ottaen huomioon seuraavan:

 1)

valtakunnalle tarpeelliset tilastotiedot, jotka ovat maakunnan viranomaisten hallussa, on pyynnöstä annettava valtakunnan viranomaisten käyttöön;

 2)

tilastotiedot maakunnan tarvetta varten on kerättävä yhteistyössä asianomaisten valtakunnan viranomaisten kanssa;

 3)

maakuntahallituksen on hankittava asianomaisten valtakunnan viranomaisten lausunnot ennen kiinteää muinaismuistoa koskevaan toimenpiteeseen ryhtymistä;

 4)

maakuntahallituksen on hankittava asiasta valtionarkiston lausunto ennen maakunnan viranomaisten taikka kunnallisten tai kirkollisten viranomaisten maakunnassa sijaitsevassa arkistossa olevien asiakirjojen hävittämistä koskevan päätöksen tekemistä.

24 § Viranhaltijoiden kansalaisuus

Maakunnan virkamieheksi tai Ahvenanmaalla sijaitsevan kunnan viranhaltijaksi voidaan ottaa Suomen taikka Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalainen. Muun ulkomaalaisen palvelukseen ottamisesta säädetään maakuntalailla.

Poliisimieheksi voidaan nimittää vain Suomen kansalainen.

25 § Hallintolainkäyttö

Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen tekemästä muuta hallintoasiaa kuin veroa tai maksua koskevasta päätöksestä valitetaan maakuntahallitukseen. Kunnallisen viranomaisen päätöksestä valitetaan lääninoikeuteen, jollei valitusta valtakunnan lainsäädännön mukaan ole tehtävä muulle viranomaiselle. Maakuntalailla voidaan kuitenkin säätää, että kunnallisen viranomaisen päätöksestä maakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa valitetaan maakuntahallitukseen.

Maakuntahallituksen päätöksen laillisuudesta saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntahallituksen päätökseen nimitysasiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.

26 § Hallintotuomioistuimen perustaminen

Valtakunnan lailla voidaan maakuntaan perustaa tuomioistuin hallintolainkäyttöä varten. Sen estämättä, mitä 25 §:ssä säädetään, voidaan tälle tuomioistuimelle antaa maakuntalailla lainkäyttötehtäviä maakunnan toimivallan piiriin kuuluvissa hallintoasioissa.

5 luku Valtakunnan toimivalta
27 § Valtakunnan lainsäädäntövalta

Valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat:

 1)

perustuslain säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista sekä perustuslaista poikkeamista;

 2)

oikeutta oleskella maassa, valita asuinpaikkansa ja liikkua paikkakunnalta toiselle, sanan-, yhdistys- ja kokoontumisvapauden käyttämistä, kirje-, lennätinja puhelinsalaisuutta;

 3)

valtion viranomaisten järjestysmuotoa ja toimintaa;

 4)

suhdetta ulkovaltoihin ottaen huomioon 9 luvun säännökset;

 5)

valtakunnan lippua ja vaakunaa sekä niiden käyttöä 18 §:n 3 kohdassa säädetyin poikkeuksin;

 6)

suku- ja etunimeä, holhousta, kuolleeksi julistamista;

7)

avioliittoa ja perhesuhteita, lapsen oikeudellista asemaa, lapseksiottamista, perintöä 10 §:ssä säädetyin poikkeuksin;

 8)

yhdistyksiä ja säätiöitä, yhtiöitä ja muita yksityisoikeudellisia yhteisöjä, kirjanpitoa;

 9)

koko valtakuntaa koskevia yleisiä ehtoja ulkomaalaisten ja ulkomaisten yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osakkeita sekä harjoittaa elinkeinoa;

 10)

tekijänoikeutta, patenttia, mallioikeutta ja tavaramerkkiä, sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa, kilpailun edistämistä, kuluttajansuojaa;

 11)

vakuutussopimuksia;

 12)

ulkomaankauppaa;

 13)

kauppamerenkulkua ja kauppamerenkulun väyliä;

 14)

ilmailua;

 15)

maatalous- ja kalataloustuotteiden hintoja sekä maataloustuotteiden viennin edistämistä;

 16)

kiinteistönmuodostusta ja kiinteistöjen rekisteröintiä sekä niihin liittyviä tehtäviä;

 17)

mineraalilöytöjä ja kaivostoimintaa 18 §:n 19 kohdassa säädetyin poikkeuksin;

 18)

ydinvoimaa, kuitenkin niin että ydinvoimalaitoksen rakentamiseen, hallintaan ja käyttöön sekä tähän liittyvään materiaalin käsittelyyn ja säilytykseen maakunnassa on saatava maakuntahallituksen suostumus;

 19)

mittayksiköitä, mittalaitteita ja mittamenetelmiä, standardisointia;

 20)

jalometallien valmistusta ja leimausta sekä jalometallia sisältävien esineiden kauppaa;

 21)

työoikeutta maakunnan ja kuntien palveluksessa olevien virkaehtosopimuksia koskevin poikkeuksin sekä ottaen huomioon 29 §:n 1 momentin 6 kohdan ja 29 §:n 2 momentin säännökset;

 22)

rikosoikeutta 18 §:n 25 kohdassa säädetyin poikkeuksin;

 23)

lainkäyttöä ottaen huomioon 25 ja 26 §:n säännökset; esitutkintaa, tuomioiden ja rangaistusten täytäntöönpanoa sekä rikoksentekijän luovuttamista;

 24)

hallinnollista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen;

 25)

kirkkolakia ja muuta uskonnollisia yhdyskuntia koskevaa lainsäädäntöä, oikeutta päästä julkiseen virkaan riippumatta uskontunnustuksesta;

 26)

kansalaisuutta, ulkomaalaislainsäädäntöä, passia;

 27)

ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita;

 28)

väestönsuojelua; päätös maakunnassa asuvien henkilöiden siirtämisestä maakunnan ulkopuolella sijaitsevalle paikkakunnalle voidaan kuitenkin tehdä vain maakuntahallituksen suostumuksella;

 29)

ihmisten tarttuvia tauteja, kastrointia ja sterilointia, raskauden keskeyttämistä, keinohedelmöitystä, oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia;

 30)

terveyden- ja sairaanhoidon piirissä toimivien kelpoisuusvaatimuksia, apteekkilaitosta, lääkkeitä ja lääkkeenomaisia tuotteita, huumaavia aineita sekä myrkkyjen valmistamista ja niiden käyttötarkoituksen vahvistamista;

 31)

kotieläinten tarttuvia tauteja;

 32)

eläinten ja eläintuotteiden maahantuonnin kieltämistä;

 33)

kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen estämistä;

 34)

puolustus- ja rajavartiolaitosta ottaen huomioon 12 §:n säännökset, järjestysvallan toimintaa valtion turvallisuuden varmistamiseksi, puolustustilaa, valmiutta poikkeusolojen varalta;

 35)

räjähdysaineita valtion turvallisuutta koskevilta osin;

 36)

veroja ja maksuja 18 §:n 5 kohdassa säädetyin poikkeuksin;

 37)

setelinantoa ja valuuttaa;

 38)

tilastoja valtakunnan tarvetta varten;

 39)

valtion viranomaisilta peräisin olevaa arkistoaineistoa ottaen huomioon, mitä 30 §:n 17 kohdassa säädetään;

 40)

teletoimintaa; valtion viranomainen voi kuitenkin myöntää luvan yleisen teletoiminnan harjoittamiseen maakunnassa vain maakuntahallituksen suostumuksella;

 41)

muuta kuin tässä pykälässä erityisesti mainittua yksityisoikeudellista kysymystä, jollei kysymys välittömästi liity sellaiseen oikeudenalaan, joka tämän lain mukaan kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan;

 42)

muita tämän lain perusteiden mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviksi katsottavia asioita.

28 § Maakunnalle erityisen tärkeät valtakunnan lait

Perustuslain tai muun valtakunnan lain muutos ei tule voimaan maakunnassa ilman maakuntapäivien suostumusta, mikäli on kysymys periaatteista, jotka koskevat yksityisen oikeutta omistaa kiinteää omaisuutta tai elinkeino-omaisuutta maakunnassa.

Maakunnalle erityisen tärkeästä laista on hankittava maakunnan lausunto ennen sen säätämistä.

29 § Lainsäädäntövallan siirto maakunnalle

Sen lisäksi, mitä 27 §:ssä säädetään, valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

 1)

väestökirjanpitoa;

 2)

kauppa-, yhdistys- ja alusrekisteriä;

 3)

työeläketurvaa ja muuta sosiaalivakuutusta;

 4)

muuta kuin 18 §:n 13 kohdassa tarkoitettua alkoholilainsäädäntöä;

 5)

pankki- ja luottolaitosta;

 6)

työsopimusta ja yhteistoimintaa yrityksissä.

Maakuntapäivien suostumuksella voidaan lainsäädäntövalta 1 momentissa tarkoitetuilla oikeudenaloilla kokonaan tai osittain siirtää lailla maakunnalle. Tällaisessa laissa on säädettävä toimivallan siirtämisestä aiheutuvista toimenpiteistä.

Se, jonka valtion palvelussuhteeseen 2 momentissa tarkoitettu toimivallan siirto vaikuttaa, on asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla siirrettävä maakunnan palvelukseen vastaaviin tehtäviin ja entisin eduin, jos hän siihen suostuu.

30 § Toimivalta ja menettely hallintoasioissa

Hallinnosta valtakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvissa asioissa huolehtivat valtakunnan viranomaiset noudattaen seuraavaa:

 1)

täytettäessä valtion virkaa maakunnassa on annettava erityistä merkitystä maakunnan olojen tuntemukselle tai sille, että asianomainen asuu maakunnassa;

 2)

maakunnassa annettavaan passiin on merkittävä myös sana "Åland", jos passin haltijalla on kotiseutuoikeus;

 3)

maakunnan viranomaiset osallistuvat väestönsuojeluun siten kuin sopimusasetuksella säädetään;

 4)

se, jolla on kotiseutuoikeus, voidaan kansalaisia yleisesti koskevan työvelvollisuuden perusteella määrätä ainoastaan maakunnassa suoritettaviin siviilitehtäviin;

 5)

valtakunnan viranomaisen hallussa olevat maakunnan oloja koskevat tilastotiedot on pyynnöstä toimitettava maakunnan asianomaisille viranomaisille;

 6)

valtakunnan viranomaisten tulee huolehtia siitä, että maakunta saa käyttöönsä tarvittavat taajuudet radio- ja televisiolähetyksiä varten;

 7)

luvan myöntämisestä ulkomaalaisille tai ulkomaisille yhteisöille omistustai hallintaoikeuden hankkimiseen maakunnassa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen taikka elinkeinon harjoittamiseen maakunnassa päättää maakuntahallitus, jonka on ennen asian ratkaisemista pyydettävä siitä asianomaisen valtakunnan viranomaisen lausunto;

 8)

tehtävistä, jotka ihmisten ja kotieläinten tarttuvien tautien torjuntaa koskevan lainsäädännön ja kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen estämistä koskevan lainsäädännön sekä myrkkyjen valmistamista ja käyttöä koskevan lainsäädännön mukaan kuuluvat valtakunnan viranomaiselle, huolehtii maakunnassa maakuntahallitus tai muu maakuntalaissa määrätty viranomainen;

 9)

maakuntahallitus ratkaisee, voidaanko sellaisille Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisille, joilla on kelpoisuus toimia terveyden- ja sairaanhoidon tai eläinlääkinnän piiriin kuuluvissa tehtävissä muussa pohjoismaassa kuin Suomessa ja jotka on hyväksytty maakuntahallituksen järjestämässä, maakunnassa voimassa olevaa alan lainsäädäntöä koskevassa kokeessa, myöntää kelpoisuus toimia kyseisissä tehtävissä maakunnassa;

 10)

valtakunnassa kuluttajavalituslautakunnalle kuuluvista tehtävistä huolehtii maakunnassa erityinen, maakuntahallituksen asettama lautakunta;

 11)

kuluttajaneuvontaa koskevan lainsäädännön mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä maakunnassa huolehtivat maakunnan viranomaiset maakunnan ja kuntien välisen sopimuksen mukaisesti;

 12)

uusi kauppamerenkulun väylä voidaan avata maakunnassa vain maakuntahallituksen suostumuksella ottaen huomioon, mitä 62 §:ssä säädetään;

 13)

asiasta, joka koskee lupaa kauppamerenkulun harjoittamiseen maakunnassa tai maakunnan ja muun Suomen välillä ulkomaisella aluksella, on neuvoteltava maakuntahallituksen kanssa;

 14)

kauppa-alusten nopeusrajoituksista maakunnassa olevissa väylissä ja muista maakunnalle erityisen tärkeistä merenkulkua koskevista asioista on neuvoteltava maakuntahallituksen kanssa;

 15)

oikeutta ilmaliikenteen harjoittamiseen maakunnassa koskevat asiat kuuluvat maakuntahallitukselle, kuitenkin niin, että niistä on hankittava valtakunnan viranomaisen lausunto;

 16)

valtakunnan viranomaisen on käsitellessään ilmaliikennettä koskevia asioita, joilla on erityistä merkitystä maakunnalle, neuvoteltava maakuntahallituksen kanssa;

 17)

maakunnassa toimivilta valtion viranomaisilta peräisin oleva arkistoaineisto voidaan siirtää pois maakunnasta vain maakuntahallituksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen;

 18)

Suomen Pankin päätös, jonka voidaan olettaa olevan erityisen tärkeä maakunnan elinkeinoelämälle tai työllisyydelle, on, mikäli mahdollista, tehtävä vasta maakuntahallituksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen;

 19)

maakuntahallituksella on oikeus valtioneuvoston ohella olla edustettuna tuottajien keskusjärjestöjen kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat maataloustuloa ja kalataloustuloa sekä maataloustuotannon ja kalastuselinkeinon ohjaamista;

 20)

ennen kuin päätetään sellaisista maataloustai kalataloustuotteiden tuontisuojan muutoksista, jotka voivat olla erityisen tärkeitä maakunnan maataloustuotannolle tai kalastuselinkeinolle, on maakuntahallitusta kuultava;

 21)

ennen kuin myönnetään lupa luvanvaraisen elinkeinon harjoittamiseen, on asiasta hankittava maakuntahallituksen lausunto, jos luvan myöntäminen kuuluu valtakunnan viranomaiselle;

 22)

ennen kuin tehdään päätös valtion paikallishallintoon kuuluvan laitoksen tai kiinteän toimipaikan lakkauttamisesta maakunnassa, on maakuntahallitusta kuultava;

23)

valtakunnan tarpeita palvelevat Ahvenanmaata koskevat tilastotiedot on kerättävä yhteistyössä maakunnan asianomaisten viranomaisten kanssa.

31 § Valtakunnan viranomaisten velvollisuus avustaa maakunnan viranomaisia

Valtakunnan viranomaiset ovat yleisen toimivaltansa rajoissa velvollisia maakuntahallituksen pyynnöstä avustamaan maakunnan viranomaista itsehallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisessa.

32 § Sopimusasetukset

Maakuntahallituksen suostumuksella voidaan valtakunnan hallinnolle kuuluvia tehtäviä asetuksella (sopimusasetus) siirtää määräajaksi tai toistaiseksi maakunnan viranomaiselle. Vastaavasti voidaan maakuntahallintoon kuuluvia tehtäviä siirtää valtakunnan viranomaiselle.

Jos sopimus irtisanotaan, asetusta on muutettava tai se on kumottava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa irtisanomispäivästä. Jollei asetusta muuteta tai kumota sanotun ajan kuluessa, sopimuksen katsotaan lakanneen olemasta voimassa vuoden kuluttua irtisanomisesta. Maakuntalakia, joka poikkeaa sopimusasetuksesta, ei sopimusasetuksesta poikkeavilta osin saa soveltaa niin kauan kuin asetus on voimassa.

Ehdotuksesta sopimusasetukseksi on pyydettävä Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunto.

33 § Maakuntahallituksen lausunnon hankkiminen

Ennen kuin tasavallan presidentti tai valtioneuvosto antaa säädöksiä, jotka koskevat pelkästään maakuntaa tai joilla muuten on erityistä merkitystä maakunnalle, on asiasta hankittava maakuntahallituksen lausunto. Sama koskee muun viranomaisen antamia määräyksiä.

34 § Päätöksenteko ja esittely

Tasavallan presidentti tekee päätöksensä maakunnan itsehallintoa koskevissa asioissa hallitusmuodon 34 §:ssä säädetyllä tavalla.

Itsehallintoa koskevat asiat esitellään valtioneuvostolle oikeusministeriöstä. Maakunnan taloutta koskevat asiat esitellään kuitenkin valtiovarainministeriöstä.

Valtioneuvosto määrää 2 momentissa tarkoitettujen asioiden esittelijöiksi maakunnan itsehallintoon perehtyneitä henkilöitä.

35 § Lainkäyttö

Lainkäytöstä maakunnassa huolehtivat ne tuomioistuimet ja viranomaiset, joista säädetään valtakunnan laissa, jollei 25 tai 26 §:stä johdu muuta.

6 luku Kielisäännökset
36 § Virkakieli

Maakunta on ruotsinkielinen. Maakunnassa valtion ja maakunnan viranomaisten sekä kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi.

Ahvenanmaan valtuuskunnan virkakieli on ruotsi. Korkeimman oikeuden tässä laissa tarkoitetut lausunnot ja ratkaisut on laadittava ruotsin kielellä.

Mitä tässä laissa säädetään valtionhallinnossa käytettävästä kielestä, koskee soveltuvin osin myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisia, mikäli kirkkolaista ei johdu muuta.

37 § Oikeus käyttää suomen kieltä

Suomen kansalaisella on omassa asiassaan oikeus käyttää maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä.

38 § Kirjeenvaihtokieli

Maakunnan viranomaisten ja maakunnassa toimivien valtion viranomaisten välillä vaihdettavat kirjoitukset ja muut asiakirjat on laadittava ruotsin kielellä. Sama koskee kirjoitusten ja asiakirjojen vaihtoa yhtäältä mainittujen viranomaisten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan sekä toisaalta valtioneuvoston, keskushallinnon viranomaisten sekä sellaisten ylioikeuksien ja muiden valtion viranomaisten välillä, joiden toimialueeseen maakunta tai sen osa kuuluu.

Maakuntapäivien hyväksyttäväksi 59 §:n mukaan toimitettava sopimus saadaan kuitenkin lähettää maakunnalle alkuperäiskielellä, jos sopimusta ei lain mukaan julkaista ruotsin kielellä.

Mitä 1 momentissa säädetään maakunnan viranomaisesta, koskee myös kunnallisia viranomaisia maakunnassa.

39 § Käännökset

Tuomioistuinten ja lääninhallituksen on maakunnassa asianosaisen pyynnöstä liitettävä toimituskirjaansa suomennos.

Jos tuomioistuimelle tai muulle valtion viranomaiselle annettu asiakirja on laadittu suomen kielellä, on viranomaisen tarvittaessa huolehdittava asiakirjan kääntämisestä ruotsin kielelle.

Yksityisellä asianosaisella maakunnassa on oikeus saada toimituskirjan liitteenä käännös ruotsin kielelle asioissa, jotka 38 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtakunnassa toimiva valtion viranomainen käsittelee ja joissa toimituskirja yleisen kielilainsäädännön mukaan laaditaan suomen kielellä.

40 § Opetuskieli

Julkisista varoista ylläpidettävien ja tällaisista varoista avustusta saavien koulujen opetuskielenä on ruotsi, jollei maakuntalailla toisin säädetä.

41 § Suomen kielen taito

Maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitämään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavaa suomen kielen taitoa.

42 § Valtion palveluksessa olevien kielitaito

Maakunnassa valtion palveluksessa olevalta henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään maakuntahallituksen suostumuksin asetuksella.

Valtion on järjestettävä maakunnassa palveluksessaan oleville koulutusta ruotsin kielellä.

43 § Ruotsin kielellä annettavat tiedot ja määräykset

Valtioneuvoston tulee vaikuttaa siihen, että tavaroita ja palveluksia koskevat tarvittavat tiedot annetaan mahdollisuuksien mukaan kuluttajille maakunnassa ruotsin kielellä.

Valtioneuvoston tulee myös huolehtia siitä, että maakunnassa noudatettavat määräykset ovat saatavissa ruotsin kielellä.

7 luku Maakunnan taloudenhoito
44 § Tulo- ja menoarvio

Maakuntapäivät vahvistaa maakunnalle tulo- ja menoarvion. Se sisältää maakunnan kaikki tulot ja menot. Maakuntapäivät voi maakuntalailla säätää sellaisten rahastojen perustamisesta, joita ei sisällytetä tulo- ja menoarvioon.

Maakuntapäivien tulee tulo- ja menoarviota vahvistaessaan pyrkiä siihen, että maakunnan väestön sosiaaliset edut ovat vähintään yhtä hyvät kuin väestön sosiaaliset edut valtakunnassa.

Maakuntapäivien oikeudesta säätää veroista ja maakuntahallinnossa perittävien maksujen perusteista säädetään 18 §:n 5 kohdassa.

45 § Tasoitus

Maakunnalle suoritetaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain valtion varoista määrä, joka vahvistetaan erityisessä tasoituksessa (tasoitusmäärä).

Tasoitus toimitetaan vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodelta. Tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa.

46 § Tasoitusmäärän laskeminen

Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden tulot lukuun ottamatta uusia valtion lainoja, kerrotaan tietyllä suhdeluvulla (tasoitusperuste).

47 § Tasoitusperuste ja sen muuttaminen

Tasoitusperuste on 0,45 prosenttia.

Tasoitusperustetta on muutettava, jos valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat tasoitusmäärän suuruuteen olennaisesti vaikuttavalla tavalla.

Tasoitusperustetta on korotettava, jos:

 1)

maakunnan menot ovat lisääntyneet sen vuoksi, että maakunnalle on siirtynyt valtakunnalle kuuluvia hallintotehtäviä, tai sen vuoksi, että maakunta valtakunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoitaa kokonaan tai huomattavalta osin valtakunnan etuja palvelevaa toimintaa;

 2)

itsehallinnon tarkoitusten toteuttaminen aiheuttaa olennaisia lisäkustannuksia;

 3)

maakunnan hallinnolle muuten aiheutuu huomattavia menoja, joita ei ole otettu huomioon tätä lakia säädettäessä.

Tasoitusperustetta on alennettava, jos valtakunnalle on siirtynyt maakunnalle kuuluvia hallintotehtäviä ja maakunnan menot ovat tämän vuoksi vähentyneet.

Tasoitusperusteen muuttamisesta säädetään valtakunnan lailla, johon maakuntapäivät on antanut suostumuksensa.

48 § Ylimääräinen määräraha

Ylimääräinen määräraha voidaan maakuntapäivien esityksestä myöntää poikkeuksellisen suuriin sellaisiin kertamenoihin, joita ei kohtuudella voida rahoittaa maakunnan talousarviosta. Ylimääräinen määräraha voidaan myöntää vain maakunnan toimivaltaan kuuluvien tehtävien suorittamiseen.

49 § Verohyvitys

Jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tuloja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu maakunnalle (verohyvitys).

50 § Lainanotto

Maakunnan tarpeisiin voidaan ottaa obligaatiolainoja ja muita lainoja.

51 § Erityinen avustus

Maakunnalle on valtion varoista myönnettävä avustusta:

 1)

erityisesti maakuntaa kohtaavien olennaisten kansantaloudellisten häiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi;

 2)

tuhoisasta luonnontapahtumasta, ydinvoimaonnettomuudesta, öljypäästöstä tai niihin rinnastettavasta tapahtumasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi, jollei kustannusten kohtuudella tule jäädä maakunnan kannettaviksi.

Maakuntahallituksen on pantava avustusta koskeva asia vireille viimeistään kustannusten syntymistä seuraavana vuonna. Asia on, jos mahdollista, ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa sen vireilletulosta.

8 luku Maaherra ja Ahvenanmaan valtuuskunta
52 § Maaherran nimittäminen

Maaherraksi nimitetään henkilö, jolla on tarpeelliset edellytykset hoitaa hyvin maakunnan hallintoa sekä valvoa valtion turvallisuutta.

Tasavallan presidentti nimittää maaherran sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa. Jollei yksimielisyyttä saavuteta, presidentti nimittää maaherran maakuntapäivien ehdolle asettamista viidestä henkilöstä.

53 § Virkaatoimittava maaherra

Maaherran viran ollessa avoinna tai maaherran ollessa estynyt tasavallan presidentti voi, sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa, määrätä sopivan henkilön toistaiseksi hoitamaan virkaa.

54 § Maaherran vapauttaminen virasta

Maakuntapäivien puhemiestä on kuultava ennen maaherran virasta vapauttamista koskevan asian ratkaisemista.

55 § Ahvenanmaan valtuuskunnan kokoonpano ja päätösvalta

Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana toimii maaherra tai muu henkilö, jonka tasavallan presidentti määrää tehtävään sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa. Puheenjohtajan ollessa estynyt johtaa puhetta hänen varamiehensä, jonka presidentti niin ikään määrää sovittuaan asiasta puhemiehen kanssa. Valtuuskunnan jäseniksi valitsevat valtioneuvosto ja maakuntapäivät kumpikin kaksi henkilöä ja näille kullekin kaksi varamiestä.

Valtuuskunta on päätösvaltainen vain täysilukuisena.

Valtuuskunta voi kuulla asiantuntijoita.

56 § Ahvenanmaan valtuuskunnan tehtävät

Valtuuskunta antaa pyynnöstä lausuntoja valtioneuvostolle ja sen ministeriöille sekä maakuntahallitukselle ja tuomioistuimille.

Valtuuskunta ratkaisee 62 §:ssä tarkoitetut asiat.

Valtuuskunnan tehtävänä on lisäksi:

 1)

45 §:ssä tarkoitetun tasoituksen toimittaminen;

 2)

verohyvityksen vahvistaminen 49 §:n mukaisesti;

 3)

48 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen määrärahan sekä 51 §:ssä tarkoitetun avustuksen myöntäminen ja niihin mahdollisesti liittyvistä ehdoista päättäminen.

Valtuuskunta vahvistaa 45 §:n 2 momentissa tarkoitetun ennakkomaksun suuruuden.

Tasavallan presidentti vahvistaa valtuuskunnan 3 momentissa tarkoitetussa asiassa tekemän päätöksen. Päätös on kolmen kuukauden kuluessa vahvistettava sitä muuttamatta tai jätettävä vahvistamatta. Jos päätöstä ei vahvisteta, asia on palautettava valtuuskunnalle uutta käsittelyä varten.

57 § Ahvenanmaan valtuuskunnan kustannukset

Maakunta vastaa maakuntapäivien valitsemista edustajista Ahvenanmaan valtuuskunnalle aiheutuneista kustannuksista. Muut kustannukset maksetaan valtion varoista.

9 luku Kansainväliset sopimukset
58 § Kansainvälisiä sopimuksia koskevat neuvottelut

Maakuntahallitus voi tehdä asianomaiselle viranomaiselle esityksen vieraan valtion kanssa tehtävää sopimusta koskevista neuvotteluista.

Maakuntahallitukselle on tiedotettava vieraan valtion kanssa tehtävää sopimusta koskevista neuvotteluista, jos kysymys on maakunnan toimivaltaan kuuluvista asioista. Jos neuvottelut vieraan valtion kanssa tehtävästä sopimuksesta koskevat muuten maakunnalle erityisen tärkeitä asioita, maakuntahallitukselle on tiedotettava neuvotteluista, jos tämä voi sopivasti tapahtua. Maakuntahallitukselle on varattava tilaisuus osallistua tässä tarkoitettuihin neuvotteluihin, jos siihen on erityistä syytä.

59 § Kansainvälisten sopimusten voimaantulo

Jos Suomen vieraan valtion kanssa tekemään sopimukseen sisältyy tämän lain säännösten kanssa ristiriidassa oleva määräys, määräys tulee voimaan maakunnassa vain, jos siitä säädetään lailla valtiopäiväjärjestyksen 67 ja 69 §:ssä sekä tämän lain 69 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Jos sopimus sisältää määräyksen tämän lain mukaan maakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa, maakuntapäivien on, jotta määräys tulisi voimaan maakunnassa, hyväksyttävä säädös, jolla määräys saatetaan voimaan.

Maakuntapäivät voi valtuuttaa maakuntahallituksen antamaan 2 momentissa tarkoitetun hyväksymisen.

10 luku Erityisiä säännöksiä
60 § Maakunta-asetusten lainmukaisuus sekä toimivaltaristiriidat

Jos maakunta-asetuksen säännös on ristiriidassa maakuntalain tai maakunnassa sovellettavan valtakunnan lainsäädännön kanssa, viranomaiset eivät saa soveltaa sitä.

Jos maakunnan tai valtakunnan viranomaisen toimivallasta tiettyyn hallintotoimeen syntyy erimielisyyttä, asian ratkaisee maakuntahallituksen tai valtakunnan viranomaisen esityksestä korkein oikeus hankittuaan asianomaisen viranomaisen ja Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunnon.

61 § Valtion maa ja rakennukset

Jos valtio tarvitsee maakunnassa maata varsinaista valtionhallintoa varten, maakunnan on osoitettava sitä varten sopivat alueet. Jos maakunta ei osoita alueita, valtio voi ilman maakunnan myötävaikutusta hankkia tarvittavan maan.

Jos 1 momentissa tarkoitettua maata ei enää tarvita varsinaista valtionhallintoa varten, siirtyy valtion oikeus maahan maakunnalle, ja maakunta saa tarpeettomat rakennukset ja laitokset, jollei niitä siirretä pois.

Maan luovuttamisesta 1 momentin mukaan sekä maan ja muun omaisuuden siirtymisestä maakunnalle 2 momentin mukaan on sovittava asianomaisen ministeriön ja maakuntahallituksen kesken.

Kiinteän omaisuuden lunastamiseen valtion tarpeisiin sovelletaan valtakunnan lakia.

62 § Erimielisyys tietyissä tapauksissa

Jos syntyy erimielisyyttä 30 §:n 12 kohdassa taikka 61 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, asian ratkaisee Ahvenanmaan valtuuskunta.

63 § Maakunnan oikeus perintöön

Jollei kuollessaan maakunnassa vakinaisesti asuneella henkilöllä ole perillistä, perintö menee maakunnalle. Maakunnan perintönä saama kiinteä tai siihen rinnastettava muu omaisuus, joka sijaitsee maakunnan ulkopuolella ja jota ei tarvita pesän velkojen kattamiseen, on kuitenkin luovutettava valtiolle.

64 § Muussa pohjoismaassa suoritettu tutkinto

Asetuksella voidaan säätää, että tutkinto, joka on kelpoisuusvaatimuksena valtion virkaan maakunnassa, voidaan korvata siihen rinnastettavalla, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa suoritetulla tutkinnolla.

65 § Valtion elinkeinotoiminta ja tietyt virat maakunnassa

Jos valtiolle, itsenäiselle valtion laitokselle tai yhteisölle, jossa valtiolla on ratkaiseva määräysvalta, pidätetään oikeus harjoittaa 27 tai 29 §:n mukaan valtakunnan lainsäädännöllä säänneltyä elinkeinotoimintaa, voidaan asetuksella säätää, että maakunnalla tai yhteisöllä, jossa maakunnalla on ratkaiseva määräysvalta, on sama oikeus harjoittaa elinkeinoa maakunnassa, jollei sitä vastaan ole painavia syitä.

Mitä 30 §:n 1 kohdassa, 42 §:n 1 momentissa ja 64 §:ssä säädetään valtion palveluksesta, koskee myös palvelusta maakunnassa toimivissa itsenäisissä valtion laitoksissa sekä asetuksella säädetyllä tavalla palvelusta yhteisöissä, joissa valtiolla on ratkaiseva määräysvalta.

66 § Maakunnan verovapaus

Maakunnalla on sama oikeus verovapauteen ja siihen rinnastettaviin etuuksiin kuin valtiolla.

67 § Kunnallisen äänioikeuden voimaan saattaminen eräissä tapauksissa

Maakuntalailla säädettävin edellytyksin annetaan kotiseutuoikeutta vailla olevalle Suomen kansalaiselle sekä Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisille äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallishallinnon luottamushenkilöiden vaalissa.

Päätös 1 momentissa tarkoitetun maakuntalain hyväksymisestä edellyttää, että sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

68 § Vaalipiiri

Kansanedustajien ja tasavallan presidentin vaaleissa maakunta muodostaa oman vaalipiirin. Näistä vaaleista säädetään erikseen.

69 § Itsehallintolain muuttaminen ja määräenemmistöllä hyväksyttävä maakuntalaki

Tätä lakia voidaan muuttaa tai selittää tai se voidaan kumota taikka siitä voidaan tehdä poikkeuksia vain eduskunnan ja maakuntapäivien yhtäpitävin päätöksin. Eduskunnassa päätös on tehtävä siinä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta, selittämisestä ja kumoamisesta on säädetty ja maakuntapäivillä siten, että sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Maakuntalaissa voidaan säätää, että maakuntapäivien on hyväksyttävä maakuntalaki vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Tällaisen säännöksen sisältävä maakuntalaki on hyväksyttävä samassa järjestyksessä.

11 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
70 § Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan 28 päivänä joulukuuta 1951 annettu Ahvenanmaan itsehallintolaki (670/51) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen (vanha laki) sekä muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa 16 päivänä helmikuuta 1979 annettu laki (182/79) ja muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset.

Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Maakuntapäivät voi jo ennen tämän lain voimaantuloa hyväksyessään maakuntalain soveltaa tämän lain säännöksiä. Tällainen maakuntalaki ei kuitenkaan tule voimaan ennen tämän lain voimaantuloa.

Tämän lain nojalla valittava Ahvenanmaan valtuuskunta hoitaa myös vanhan lain mukaan Ahvenanmaan valtuuskunnalle kuuluvat tehtävät.

71 § Aikaisempien säännösten soveltaminen

Jos tällä lailla tai sen nojalla on siirretty valtakunnan lainsäädäntövaltaan oikeudenala, joka on aikaisemmin säännelty maakuntalailla, tai maakunnan lainsäädäntövaltaan siirretty ala, joka on aikaisemmin säännelty valtakunnan lainsäädännöllä, tällaista oikeudenalaa koskevaa ennen tämän lain voimaantuloa säädettyä maakuntalakia tai valtakunnan lainsäädäntöä sovelletaan maakunnassa, kunnes maakuntalaki on kumottu asetuksella ja valtakunnan lainsäädäntö maakuntalailla.

72 § Kotiseutuoikeus

Sillä, jolla tämän lain voimaan tullessa on varsinainen asunto ja koti maakunnassa, on maakuntahallitukselle tehdystä hakemuksesta oikeus saada kotiseutuoikeus vanhan lain säännösten mukaisesti.

Ottolapsen kotiseutuoikeus määräytyy ottovanhempien mukaan myös siinä tapauksessa, että lapseksiottaminen on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa.

73 § Elinkeinon harjoittaminen

Sillä, jolla tämän lain voimaan tullessa on maakunnassa varsinainen asunto ja koti, on asuttuaan maakunnassa keskeytyksettä viiden vuoden ajan oikeus harjoittaa maakunnassa elinkeinoa vanhan lain säännösten mukaisesti.

Yksityisillä henkilöillä, yhtiöillä, osuuskunnilla, yhdistyksillä, muilla yhteisöillä ja säätiöillä, jotka tämän lain tullessa voimaan harjoittavat maakunnassa elinkeinoa vanhan lain säännösten nojalla, on oikeus edelleenkin harjoittaa elinkeinoa vanhan lain säännösten mukaisesti.

74 § Asioiden käsittely viranomaisen toimivallan siirtyessä

Asian, jossa toimivalta tämän lain mukaisesti siirtyy viranomaiselta toiselle, käsittelee loppuun viranomainen, jossa se on vireillä toimivallan siirtyessä, noudattaen ennen toimivallan siirtoa voimassa ollutta lainsäädäntöä.

Haettaessa muutosta ennen toimivallan siirtoa annettuun viranomaisen ratkaisuun noudatetaan vanhaa lakia ja muuta sovellettavaa aikaisempaa lakia.

75 § Valtion palveluksessa olevat

Se, jonka tehtävät valtion palvelussuhteessa tämän lain mukaan siirtyvät maakunnan toimivaltaan, siirtyy, jos hän siihen suostuu, entisin eduin vastaaviin tehtäviin maakunnan palvelukseen siten kuin asetuksella säädetään.

Siihen asti, kun 42 §:n 1 momentissa tarkoitettu asetus annetaan, valtion palveluksessa maakunnassa olevalta henkilöltä vaadittavaan kielitaitoon sovelletaan vanhaa lakia sekä valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa koskevaa lainsäädäntöä sellaisina kuin ne olivat tämän lain tullessa voimaan.

Se, joka tämän lain tullessa voimaan on maakunnassa valtion palveluksessa, on 42 §:n 1 momentin nojalla annetun asetuksen säännösten estämättä edelleen kelpoinen kyseiseen palvelukseen.

76 § Virkasyyte

Mitä vanhassa laissa säädetään virkasyytteestä maaneuvosta, maakuntahallituksen jäsentä ja esittelijää sekä muuta maakuntahallinnon virkamiestä vastaan, on edelleen voimassa, kunnes asetuksella toisin säädetään.

77 § Säännöllinen tasoitus, ylimääräiset määrärahat ja tasoitusperusteen muuttaminen

Vanhassa laissa tarkoitettu säännöllinen tasoitus toimitetaan viimeisen kerran lain voimaantuloa edeltävältä vuodelta.

Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksyttyyn ylimääräiseen määrärahaan voidaan myöntää lisäystä kahtena lain voimaantulon jälkeisenä vuotena.

Tasoitusperustetta on muutettava, jos valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat ennen lain voimaantuloa 47 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

78 § Maa, rakennukset ja laitokset

Mitä 61 §:n 2 momentissa säädetään, koskee myös varsinaista valtionhallintoa varten tämän lain tullessa voimaan käytettävää maata, rakennusta ja laitosta.

Asetuksella voidaan säätää, että muu kuin 1 momentissa tarkoitettu valtiolle kuuluva maa, rakennus tai laitos siirtyy maakunnalle.

79 § Irtaimisto

Kun valtion viranomaisen toiminta tämän lain mukaan siirtyy maakunnan viranomaiselle, siirtyy toiminnan kannalta tarpeellinen valtion viranomaisen maakunnassa oleva irtaimisto korvauksetta maakunnalle.

Hallituksen esitys 73/90

Perustuslakivaliok. miet. 15/90 ja 3/91

Suuren valiok. miet. 332/90

Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Oikeusministeri Hannele Pokka