1991

1111/1991 Asetus musiikkialan korkeakoulututkinnoista

Opetusministerin esittelystä säädetään:

Yleiset säännökset
1 §

Musiikkialan korkeakouluasteen perustutkinto on musiikin kandidaatin tutkinto.

Musiikkialan korkeakouluasteen jatkotutkinnot ovat musiikin lisensiaatin ja musiikin tohtorin tutkinto.

Musiikkialan alempi korkeakoulututkinto on oopperalaulajan tutkinto.

2 §

Musiikkialan korkeakouluasteen tutkintoja voidaan suorittaa Sibelius-Akatemiassa, jäljempänä korkeakoulu.

Musiikin kandidaatin tutkinto
3 §

Musiikin kandidaatin tutkintoon johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään koulutusohjelmina.

Koulutusohjelma on korkeakoulun eri laitosten yhteistyönä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin musiikkialan taiteellista suorituskykyä ja asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Musiikin kandidaatin tutkintoon johtavia koulutusohjelmia ovat:

 1)

esittävän säveltaiteen koulutusohjelma;

 2)

jazzmusiikin koulutusohjelma;

 3)

kansanmusiikin koulutusohjelma;

 4)

kirkkomusiikin koulutusohjelma;

 5)

musiikkikasvatuksen koulutusohjelma;

 6)

orkesterinja kuoronjohdon koulutusohjelma; sekä

 7)

sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma.

4 §

Opiskelija valitaan koulutusohjelmaan. Tutkintosäännössä määrätään, missä vaiheessa ja millä perusteella opiskelijat valitaan suuntautumisvaihtoehtoihin.

Opiskelija voi opintojensa kestäessä vaihtaa suuntautumisvaihtoehtoa tai koulutusohjelmaa siten kuin tutkintosäännössä määrätään.

5 §

Musiikin kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa on tavoitteena antaa opiskelijalle asianomaisen koulutusohjelman perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella yleinen valmius taiteelliseen ja musiikkipedagogiseen työhön sekä valmius itsenäisesti hoitaa musiikin asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä. Samalla opiskelijan tulee saavuttaa valmius jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun.

Koulutusohjelma suunnitellaan ja järjestetään siten, että luovan ja esittävän taiteen opinnot yhdistetään kiinteästi teoreettiseen ja pedagogiseen koulutukseen ja erilaiset lähestymistavat otetaan huomioon.

Koulutusohjelmassa painotetaan musiikin luomisen ja esittämisen sekä tutkimuksen kannalta keskeisiä teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia. Erityisesti kehitetään opiskelijaa näkemään vastuunsa musiikkikulttuurin ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

6 §

Opiskelijan tulee koulutusohjelmassa saavuttaa:

 1)

ammatillisen tehtäväalueensa edellyttämä taiteellinen suorituskyky;

 2)

valmius ymmärtää ja eritellä musiikkia ja musiikkikulttuurin kehitystä;

 3)

valmius tunnistaa, eritellä ja ratkaista tehtäväalueensa taiteellisia, tieteellisiä ja ammatillisia ongelmia ottaen huomioon musiikkikulttuurin kasvatukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset;

 4)

valmius hankkia ja soveltaa tehtäväalueellaan tarvittavaa tietoa sekä toimia tehtäväalueensa kehittämiseksi;

 5)

yleiskuva yhteiskunnasta sekä musiikin tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista; sekä

 6)

riittävät viestintävalmiudet.

Opintojen loppuvaiheessa opiskelijan tulee keskittää opintonsa syventymiskohteeseen, joka on taiteellinen suoritus tai muu koulutusohjelman edustaman alan kannalta merkityksellinen kokonaisuus.

7 §

Koulutusohjelman laajuus on 180 opintoviikkoa.

Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

8 §

Opintoihin sisältyy kieliopintoja, joiden laajuudesta määrätään tutkintosäännössä.

Opintoihin voi sisältyä opetusharjoittelua siten kuin tässä asetuksessa säädetään ja muuta harjoittelua siten kuin tutkintosäännössä määrätään.

9 §

Koulutusohjelmaan voidaan suunnitella ja järjestää tutkintosäännössä määrättyjä suuntautumisvaihtoehtoja, joissa osa opinnoista suuntautuu koulutusohjelman perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen.

Suuntautumisvaihtoehtoja voidaan muodostaa edellyttäen:

 1)

että koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella on riittävän laajoja osa-alueita, joilla edellytetään erityisiä ammatillisia perusvalmiuksia ja joilla on, myös suhteessa koulutuksen vaatimiin voimavaroihin, riittävän suuri koulutustarve;

 2)

että suuntautumisvaihtoehdon opinnot muodostavat riittävän laaja-alaisen ja mielekkään kokonaisuuden; sekä

 3)

että korkeakoululla on käytettävissään koulutuksen vaatimat voimavarat.

10 §

Opintoihin sisältyvissä kieliopinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa:

 1)

sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta, korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä

 2)

sellainen vähintään yhden vieraan kielen luetun tekstin ymmärtämistaito ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske koulutusyksikköön hyväksyttyä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta koulutusyksikkö määrää erikseen. Erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan kokonaan tai osittain 1 momentissa mainituista kielitaitovaatimuksista.

Kieliopinnoista on tehtävä merkintä tutkintotodistukseen.

11 §

Opinnot sekä niihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina.

Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia, minkä lisäksi opintoihin voi sisältyä vapaasti valittavia opintojaksoja.

12 §

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson nimi, tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, opetusja työmuodot, opetuksen ja harjoittelun määrä, vaadittavat suoritukset, suoritusten sisältö ja arviointitavat sekä ajoitus.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös muussa oppilaitoksessa suoritettavia opintoja.

Koulutusohjelman opetussuunnitelman hyväksyy korkeakoulu.

13 §

Musiikin kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on tutkintosäännössä määrätyllä tavalla:

 1)

osallistuttava koulutusohjelmaan kuuluvaan opetukseen ja harjoitteluun;

 2)

osoitettava saavuttaneensa 6 ja 10 §:ssä tarkoitetut tiedot, taidot ja valmiudet; sekä

 3)

suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelija saa lukea hyväkseen muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja siten kuin siitä erikseen säädetään tai tutkintosäännössä määrätään.

Korkeakoulu voi pyynnöstä myöntää opiskelijalle luvan korvata koulutusohjelmaan kuuluvia opintojaksoja sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Opiskelijan on kuitenkin saavutettava 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut valmiudet.

Aineenopettajien koulutusta koskevia säännöksiä
14 §

Musiikin aineenopettajien koulutus järjestetään koulutusohjelmassa, jonka ammatillisena perustana ovat peruskoulun ja lukion musiikin aineenopettajan tehtävät sekä ammatillisten oppilaitosten, varhaiskasvatuksen ja aikuiskasvatuksen vastaavat opetustehtävät, tai koulutusohjelmassa, johon suunnitellaan ja järjestetään suuntautumisvaihtoehto mainittuja tehtäviä varten.

Jos 1 momentissa tarkoitettu koulutus järjestetään suuntautumisvaihtoehtona, valitaan opiskelijat siihen samalla, kun heidät valitaan asianomaiseen koulutusohjelmaan.

15 §

Musiikin aineenopettajien koulutukseen sisältyvät opetettavan aineen opinnot musiikissa.

Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan musiikin opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintojaksoja, jotka määrätään koulutusohjelman opetussuunnitelmassa.

16 §

Musiikin aineenopettajien koulutukseen sisältyvät aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, jotka koostuvat kasvatustieteellisistä aineopinnoista ja opetusharjoitteluista siten kuin kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetussa asetuksessa (530/78) säädetään.

Aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot järjestää Sibelius-Akatemia sekä Helsingin yliopisto tai Åbo Akademi siten kuin korkeakoulujen kesken sovitaan.

Aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot suoritetaan vähintään kahden lukuvuoden aikana vuorovaikutuksessa opetettavan aineen opintojen kanssa ja, jollei ruotsinkielisen koulutuksen osalta tutkintosäännössä toisin määrätä, rinnakkain niiden kanssa.

Opetusharjoittelun aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut tutkintosäännössä määrätyn osan opetettavan aineen opinnoista.

Jatkotutkinnot
17 §

Oikeus suorittaa musiikin lisensiaatin tai tohtorin tutkinto on henkilöllä, joka on suorittanut musiikin kandidaatin tutkinnon tai korkeakoulun vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka jolla korkeakoulu toteaa olevan vastaavantasoiset ja muuten riittävät tiedot, taidot ja valmiudet.

18 §

Opinnoissa musiikin lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa:

 1)

hyvä perehtyneisyys omaan alaansa ja sen merkitykseen sekä valmius taiteellista kypsyneisyyttä osoittaviin taiteellisiin suorituksiin tai valmius oman alansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toteuttamisen menetelmiä;

 2)

perehtyneisyys omaan alaansa liittyvien taiteen- ja tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja menetelmiin; sekä

 3)

perehtyneisyys taiteen filosofisiin perusteisiin.

19 §

Musiikin lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:

 1)

osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tutkintosäännössä määrätyllä tavalla;

 2)

suoritettava tutkintosäännössä määrätyt julkiset taiteelliset opinja taidonnäytteet tai laadittava lisensiaatintutkimus; sekä

 3)

suoritettava tutkintosäännössä määrätyt muut opintosuoritukset, jotka yhdessä taiteellisten opinja taidonnäytteiden tai lisensiaatintutkimuksen kanssa osoittavat, että hänellä on 18 §:ssä tarkoitetut tiedot, taidot ja valmiudet.

20 §

Opinnoissa musiikin tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa:

 1)

syvällinen perehtyneisyys omaan alaansa ja sen merkitykseen;

 2)

valmius korkeatasoista taiteellista kypsyneisyyttä osoittaviin taiteellisiin suorituksiin ja itsenäiseen luovan tai esittävän taiteellisen työn kehittämiseen taikka valmius oman alansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toteuttamisen menetelmiä ja valmius luoda uutta tieteellistä tietoa; sekä

 3)

syvällinen perehtyneisyys 18 §:n 2 ja 3 kohdassa mainittuihin seikkoihin.

21 §

Musiikin tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:

 1)

osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tutkintosäännössä määrätyllä tavalla;

 2)

suoritettava tutkintosäännössä määrätyt julkiset taiteelliset opinja taidonnäytteet tai laadittava ja julkaistava väitöskirja; sekä

 3)

suoritettava tutkintosäännössä määrätyt muut opintosuoritukset, jotka yhdessä taiteellisten opinja taidonnäytteiden tai väitöskirjan kanssa osoittavat, että hänellä on 20 §:ssä tarkoitetut tiedot, taidot ja valmiudet.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut taiteelliset opinja taidonnäytteet sekä väitöskirjan hyväksyy korkeakoulu julkisen tarkastuksen jälkeen.

22 §

Edellä 19 §:n 2 kohdassa ja 21 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuihin opinja taidonnäytteisiin tulee liittyä tutkielma, jonka tavoitteista määrätään tutkintosäännössä. Taiteelliset opinja taidonnäytteet voivat olla myös yhteissuorituksia, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus.

Lisensiaatintutkimukseksi ja väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus.

Oopperalaulajan tutkinto
23 §

Oopperalaulajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa on tavoitteena antaa opiskelijalle yleinen valmius taiteelliseen työhön oopperalaulajana. Koulutusohjelman laajuus on 120 opintoviikkoa.

Koulutuksesta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä musiikin kandidaatin tutkintoon johtavasta koulutuksesta tässä asetuksessa säädetään.

Oopperalaulajan tutkinnon suorittaneella on oikeus suorittaa musiikin kandidaatin tutkinto.

Erinäiset säännökset
24 §

Tutkintosäännössä annetaan määräykset niistä perusteista, joiden mukaan tarkastetaan, onko opiskelija saavuttanut opintojaksojen ja tutkinnon tavoitteet.

25 §

Korkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Musiikin kandidaatin tutkintotodistuksessa mainitaan opiskelijan koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto, koulutusohjelman keskeinen sisältö ja musiikin aineenopettajien koulutuksessa myös siihen kuuluneiden opetettavan aineen opintojen laajuus, opintosuoritusten arvostelu ja muut tarpeellisiksi katsottavat seikat.

Opiskelijalla on oikeus opintojensa kestäessä saada todistus suorittamistaan opinnoista.

26 §

Musiikin kandidaatin tutkinnon samoin kuin korkeakoulun vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittaneella on oikeus täydennyskoulutuksenaan osallistua korkeakoulun tutkintojen opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen, siten kuin korkeakoulu määrää.

27 §

Tutkintojen, koulutusohjelmien ja opintojaksojen suunnittelu ja järjestäminen sekä jatkuva kehittäminen tapahtuvat korkeakoulun asianomaisten yksiköiden kiinteänä yhteistyönä siten kuin tutkintosäännössä määrätään.

28 §

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta annetaan tutkintosäännössä, jonka korkeakoulu hyväksyy.

Voimaantulo
29 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.

Tällä asetuksella kumotaan musiikkialan korkeakoulututkinnoista 18 päivänä heinäkuuta 1980 annettu asetus (563/80) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

30 §

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

31 §

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa opintonsa aloittaneet saavat niin halutessaan suorittaa opintonsa loppuun musiikkialan korkeakoulututkinnoista 18 päivänä heinäkuuta 1980 annetun asetuksen mukaisesti.

Edellä 1 momentissa mainittu oikeus on myös Kuopion konservatorion kirkkomusiikkilinjalla ennen 1 päivää tammikuuta 1983 opintonsa aloittaneilla.

Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Riitta Uosukainen