Tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) toimitetaan hallitusmuodon 23 b §:ssä säädettynä aikana kuudentena vuotena sen vuoden jälkeen, jona tasavallan presidentti viimeksi ryhtyi toimeensa, sitä vuotta lukuun ottamatta.

Milloin hallitusmuodon 23 c §:n tai 25 §:n 1 momentin nojalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin presidentin valitsemiseksi, määrää valtioneuvosto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla päätöksellä, minä sunnuntaina presidentinvaali on toimitettava.

Presidentinvaalissa noudatetaan samaa vaalipiirijakoa kuin kansanedustajain vaaleissa.

Presidentinvaali toimitetaan yhtäaikaisesti kunkin kunnan kaikissa äänestysalueissa. Kunnan jakamisesta äänestysalueisiin on voimassa, mitä kunnallisvaalilain 3 §:ssä on säädetty.

Presidentinvaaliin voidaan osallistua myös ennakolta niin kuin jäljempänä säädetään.

Kussakin vaalipiirissä on vaalipiirin keskuslautakunta, jona toimii kansanedustajain vaaleja varten viimeksi asetettu keskuslautakunta. Lautakunta ottaa itselleen sihteerin, laskijat ja muun tarvittavan henkilökunnan.

Kunnassa on kunnan keskusvaalilautakunta, jona toimii kunnallisvaalilain 4 §:n nojalla asetettu keskusvaalilautakunta.

Ahvenanmaan maakunnan jokaiseen kuntaan on asetettava keskusvaalilautakunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa tarkoitetusta lautakunnasta on säädetty.

Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin ennen presidentinvaalia asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta sekä ennakkoäänestyspaikkoina olevia laitoksia ja kotiäänestystä varten vähintään yksi vaalitoimikunta. Niiden asettamisesta on voimassa, mitä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettamisesta on säädetty kansanedustajain vaaleista annetussa laissa (391/69).

Väliaikaisen varajäsenen määräämisestä vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan on voimassa, mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaaleista annetussa laissa.

Vaalipiirin keskuslautakunta ja vaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.

Mitä kunnallislain 70 §:ssä on säädetty kunnanhallituksen edustajasta ja läsnäolo-oikeudesta lautakunnassa, ei koske vaalilautakuntaa eikä vaalitoimikuntaa.

Presidentinvaalin toimittamista varten laaditaan vaalioikeutetuista henkilöistä äänestysalueiden vaaliluettelot ja vaalipiirien vaaliluettelot, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on säädetty kansanedustajain vaaleista annetussa laissa.

Presidentinvaalin ensimmäisessä ja toisessa vaalissa käytetään samoja vaaliluetteloja.

Milloin hallitusmuodon 23 c §:n nojalla on määrätty toimitettavaksi uusi presidentinvaali, käytetään 1 momentissa tarkoitettuja vaaliluetteloja muuttamattomina myös uuden presidentinvaalin molemmissa vaaleissa. Jos uuden presidentinvaalin ensimmäinen vaali toimitetaan eri vuonna kuin aikaisempi keskeytynyt presidentinvaali, on kuitenkin laadittava uudet vaaliluettelot. Näistä on voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.

Jos hallitusmuodon 25 §:n 1 momentin nojalla määrätyn presidentinvaalin ensimmäinen vaali toimitetaan samana vuonna kuin vaalia edeltäneen presidentinvaalin ensimmäinen vaali, käytetään presidentinvaalissa muuttamattomina edellisessä presidentinvaalissa käytettyjä vaaliluetteloja. Muussa tapauksessa on laadittava uudet vaaliluettelot, joista on voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.

Vaalipiirin keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä presidentin valitsemista varten on soveltuvin osin voimassa, mitä vastaavista toimenpiteistä on kansanedustajain vaaleja varten säädetty.

Oikeudesta asettaa ehdokas tasavallan presidentiksi on säädetty hallitusmuodon 23 a §:ssä.

Puolueen ehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.

Puolueen tai hallitusmuodon 23 a §:ssä tarkoitetun henkilöryhmän on ilmoitettava ehdokas Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. Henkilöryhmän puolesta ilmoituksen tekee sen asiamies. Ilmoituksessa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi sekä hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa ja hänen kotikuntansa. Ilmoitukseen on liitettävä rekisteriviranomaisen antama virkatodistus ehdokkaasta sekä ehdokkaan allekirjoittama vakuutus, että hän suostuu olemaan hänet asettaneen puolueen tai henkilöryhmän ehdokkaana ja ottamaan vastaan presidentin toimen.

Henkilöryhmän tulee liittää ilmoitukseen vähintään kahdenkymmenentuhannen vaalioikeutetun allekirjoittamat kortit, joissa nämä ilmoittavat haluavansa asettaa tietyn henkilön ehdokkaaksi. Kortit on laadittava oikeusministeriön vahvistaman ja Suomen säädöskokoelmassa julkaistun kaavan mukaisesti.

Jokaisessa saman ilmoituksen liitteenä olevassa kortissa on henkilöryhmän asiamieheksi ja tämän varamieheksi valtuutettava samat henkilöt.

Ilmoitus ehdokkaan asettamisesta on toimitettava Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle aikaisintaan 61. päivänä ja viimeistään 51. päivänä ennen presidentinvaalia ennen kello 16.

Ehdokkaan asettamisesta ja ilmoittamisesta hallitusmuodon 23 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on voimassa, mitä 10-12 §:ssä on säädetty. Ehdokasta, jonka henkilöryhmä oli aikaisemmin ilmoittanut säädetyssä järjestyksessä Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle, pidetään kuitenkin ilman uutta ilmoitusta edelleenkin henkilöryhmän ehdokkaana, jollei henkilöryhmä ole peruuttanut aikaisempaa ilmoitustaan tai ehdokkaaksi asetettu 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua vakuutustaan viimeistään 51. päivänä ennen presidentinvaalia ennen kello 16.

Jos määräajassa on asetettu vain yksi ehdokas presidentiksi, Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan on viipymättä ilmoitettava tästä valtioneuvostolle. Todettuaan ehdokkaaksi asetetun henkilön hallitusmuodon 23 b §:n 1 momentin nojalla tulevan valituksi tasavallan presidentiksi valtioneuvosto ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti ja antaa asiasta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Milloin ehdokkaita on asetettu useampia kuin yksi, määrää ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta arvalla kokouksessaan, joka on pidettävä viimeistään viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus ehdokkaasta viimeistään on ollut tehtävä. Tässä tilaisuudessa on valtioneuvoston oikeuskanslerin oltava saapuvilla. Ehdokkaan asettaneen puolueen edustajalla ja ehdokkaan asettaneen henkilöryhmän asiamiehellä on oikeus olla läsnä tilaisuudessa.

Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen tultua määrätyksi Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta ilmoittaa asetetut ehdokkaat tiedonannolla oikeusministeriölle. Ministeriön on julkaistava keskuslautakunnan tiedonanto viipymättä Suomen säädöskokoelmassa. Keskuslautakunnan on sen jälkeen painettava vaaleja varten ehdokkaista luettelo, johon heidät on otettava arvonnan osoittamassa järjestyksessä alkaen numerosta 2.

Ehdokkaan asettamista koskevasta puolueen päätöksestä, vaalioikeutetun kuulumisesta henkilöryhmään ja ehdokkaista vaaleja varten painettavasta luettelosta on soveltuvin osin voimassa, mitä ehdokkaan asettamista koskevasta puolueen päätöksestä, henkilön jäsenyydestä valitsijayhdistyksessä ja ehdokaslistojen yhdistelmästä on kansanedustajain vaaleja varten säädetty.

Presidentinvaalin ensimmäisen vaalin ennakkoäänestyksestä ja vaalitoimituksesta sekä äänestyslipusta on, jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä ennakkoäänestyksestä ja vaalitoimituksesta sekä äänestyslipusta on kansanedustajain vaaleja varten säädetty.

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalitoimitusta sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalitoimitusta. Ennakkoäänestykseen kotona on ilmoittauduttava viimeistään 12. päivänä ennen vaalitoimitusta.

Ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen äänten laskemisesta ja äänestyslipun mitättömyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on kansanedustajain vaaleja varten säädetty.

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 3. päivänä ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen jälkeen kello 18 alkavassa kokouksessa ne äänimäärät, jotka kukin ehdokas on ensimmäisessä vaalissa saanut vaalipiirissä, sekä ilmoittaa viipymättä oikeusministeriön määräämällä tavalla Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle näin vahvistetut äänimäärät ja vaalissa annettujen äänien määrän.

Saatuaan 20 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 4. päivänä vaalitoimituksen jälkeen ensimmäisessä vaalissa koko maassa kullekin ehdokkaalle annettujen äänien lopullisen määrän ja vaalissa annettujen äänien kokonaismäärän sekä ilmoittaa ne viipymättä valtioneuvostolle.

Jos ensimmäisessä vaalissa joku ehdokas on koko maassa saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, valtioneuvosto toteaa, että hän on hallitusmuodon 23 b §:n 2 momentin nojalla tullut valituksi tasavallan presidentiksi, ja ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti sekä antaa presidentinvaalin tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on myös mainittava kunkin ehdokkaan presidentinvaalissa koko maassa saamien äänien määrä ja vaalissa annettujen äänien kokonaismäärä.

Jollei kukaan ehdokkaista ole tullut hallitusmuodon 23 b §:n 2 momentin nojalla valituksi tasavallan presidentiksi, on valtioneuvoston annettava 4. päivänä vaalitoimituksen jälkeen ensimmäisen vaalin tuloksesta kuulutus, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on mainittava kunkin ehdokkaan ensimmäisessä vaalissa koko maassa saama äänimäärä. Siinä on myös mainittava, että presidentin valitsemiseksi on hallitusmuodon 23 b §:n 3 momentin mukaan toimitettava toinen vaali ja ketkä kaksi ehdokasta ovat presidenttiehdokkaina toisessa vaalissa.

Kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan keskinäisen järjestyksen toisessa vaalissa määrää valtioneuvosto arvalla 4. päivänä ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen jälkeen.

Oikeusministeriön on julkaistava tiedonanto ehdokkaiden keskinäisestä järjestyksestä Suomen säädöskokoelmassa ja painatettava viipymättä toista vaalia varten ehdokkaista luettelo, johon heidät on otettava arvonnan osoittamassa järjestyksessä numeroilla 2 ja 3, sekä toimitettava luettelo Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle, jonka tehtävänä on luettelon jakelu. Luettelosta on muutoin voimassa, mitä siitä 16 §:ssä on säädetty.

Jos 2 momentissa tarkoitettua luetteloa ei todennäköisesti ole mahdollista toimittaa ajoissa ennakkoäänestyspaikkana olevaan Suomen edustustoon tai suomalaiseen laivaan, tulee sinne lisäksi toimittaa tieto luettelon sisällöstä riittävän luetettavaksi arvioitavalla tavalla.

Toisen vaalin ennakkoäänestyksestä ja vaalitoimituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 17 ja 18 §:ssä on säädetty. Äänestyslippu on kuitenkin erivärinen kuin ensimmäisessä vaalissa.

Toisen vaalin ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen äänten laskemisesta ja äänestyslipun mitättömyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on säädetty 19 §:ssä.

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 3. päivänä toisen vaalin jälkeen kello 18 alkavassa kokouksessa ne äänimäärät, jotka kumpikin ehdokas on toisessa vaalissa saanut vaalipiirissä, sekä ilmoittaa oikeusministeriön määräämällä tavalla viipymättä Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle näin vahvistetut äänimäärät.

Saatuaan 26 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa toisessa vaalissa koko maassa kummallekin ehdokkaalle annettujen äänien lopullisen määrän ja ilmoittaa näin vahvistetut äänimäärät viipymättä valtioneuvostolle.

Valtioneuvosto toteaa, kumpi ehdokkaista on saanut toisessa vaalissa enemmän ääniä ja sen nojalla tullut valituksi tasavallan presidentiksi. Jos äänimäärät ovat yhtä suuret, valtioneuvosto määrää vaalin tuloksen arvalla. Vaalin tuloksen todettuaan valtioneuvosto ilmoittaa tästä presidentiksi valitulle sekä antaa presidentinvaalin tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on mainittava kummankin ehdokkaan toisessa vaalissa koko maassa saamien äänien määrä.

Milloin valtioneuvosto on hallitusmuodon 23 c §:n nojalla määrännyt ryhdyttäväksi uudelleen toimenpiteisiin presidentin valitsemiseksi, on oikeusministeriön kiireellisesti ilmoitettava tästä vaalipiirien keskuslautakunnille, ulkoasiainministeriölle ja Postija telelaitokselle, joiden on huolehdittava siitä, että tieto välitetään viipymättä edelleen muille vaaliviranomaisille, sekä väestörekisterikeskukselle.

Vaaliviranomaisten, väestörekisterikeskuksen ja rekisteritoimistojen on keskeytettävä valmistavat toimenpiteet vaalia varten sekä vaaliviranomaisten on jätettävä tekemättä laissa edellytetyt päätökset ja suorittamatta säädetyt toimenpiteet. Oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta valtioneuvoston päätöksestä aiheutuvista viranomaisten toimenpiteistä sekä vaalissa käytettävien ja käytettyjen asiakirjojen käsittelystä. Oikeusministeriö antaa tarvittaessa ohjeet määräysten soveltamisesta.

Mitä kansanedustajain vaaleja varten on säädetty, on soveltuvin osin voimassa vaalin tuloksen tiedottamisesta, jollei 14, 21, 22 tai 27 §:ssä ole toisin säädetty, samoin kuin äänestyslippujen ja laskelmien säilyttämisestä sekä vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksista, pöytäkirjasta ja toimituskirjoista, vaaliviranomaisten vastuusta, vaalikustannuksista ja virkalähetysoikeudesta sekä määräpäivän sattumisesta pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi.

Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan 21 §:n 1 momentissa ja 27 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen samoin kuin vaalipiirien keskuslautakuntien vaalin tuloksen vahvistamista koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Joka houkuttelemalla tai painostamalla häiritsee vaalivapautta, on tuomittava vaalivapauden häiritsemisestä vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jos vaalivapauden häiritsemisessä käytetään väkivaltaa tai uhkausta, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi.

Työnantaja, joka estää hänen palveluksessaan olevaa käyttämästä äänioikeuttaan, on tuomittava sakkoon.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.