Tämän lain tarkoituksena on aikuisväestölle koulutusta hankkimalla edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa.

Aikuiskoulutus, jota tämän lain mukaisesti työvoimapoliittisin perustein hankitaan (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus), on pääasiassa ammatillista koulutusta. Yleissivistävää koulutusta voidaan hankkia ammattiin tai tehtävään valmentavana koulutuksena silloin, kun sen puuttuminen estää työllistymistä tai osallistumista ammatilliseen koulutukseen.

Yleissivistävänä koulutuksena ei kuitenkaan voida hankkia lukio-opintoja.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen valitulla opiskelijalla on koulutusaikaisen toimeentulon turvaamiseksi oikeus koulutustukeen ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin tämän lain mukaisesti.

Tämän lain toimeenpanoa johtaa, valvoo ja kehittää ylimpänä viranomaisena työministeriö.

Tässä laissa tarkoitetusta koulutuksen hankintatoiminnasta huolehtivat työvoimaviranomaiset.

Opiskelijoiden koulutusaikaisten opintososiaalisten etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta huolehtivat kansaneläkelaitos ja työttömyyskassalaissa (603/84) tarkoitettu työttömyyskassa tämän lain mukaisesti.

Työvoimatoimisto päättää etuuksista, jotka kohdistuvat aikaan ennen koulutuksen alkamista.

Koulutusta voidaan hankkia ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta ja muilta ammatillisilta oppilaitoksilta sekä korkeakouluilta (koulutuspalvelujen tuottaja). Lisäksi koulutusta voidaan hankkia muilta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen soveltuvilta koulutuspalvelujen tuottajilta.

Koulutushankintoja suunniteltaessa ja koulutusta hankittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota elinkeinoelämän rakennemuutoksen ja työelämän kehityksen työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa aiheuttamiin muutoksiin sekä koulutettavien henkilöiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin.

Työvoimaviranomaisten tulee koulutuksen suunnittelua ja hankkimista varten ennakoida ja selvittää työvoiman tarjonnan ja kysynnän määrällisiä ja laadullisia muutoksia sekä seurata muun ammatillisen koulutuksen kehitystä. Tämän lisäksi työvoimapiirin toimisto laatii vuosittain koulutustarpeisiin perustuvan työvoimapoliittisen aikuiskoulutussuunnitelman.

Työministeriön tulee antaa koulutushankintojen suuntaamista ja kehittämistä varten ohjeita, joiden avulla voidaan edistää hankittavan koulutuksen kohdentumista työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Työvoimaviranomaisten tulee tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja käyttämällä pyrkiä sellaisiin työvoiman ammatillisia valmiuksia parantaviin koulutushankintoihin, jotka edistävät työttömien pysyväisluonteista työllistymistä tai jotka vähentävät työttömäksi joutumisen uhkaa.

Lisäksi työvoimaviranomaisten tulee hankkia koulutusta, joka edistää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista työvoiman liikkuvuutta sekä työvoiman saatavuutta työvoimapula-aloilla.

Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja koulutettavaan ammattiin tai tehtävään soveltuvia henkilöitä. Opiskelijoita koulutukseen valittaessa on lisäksi voimassa, mitä asianomaisen koulutuksen yleisistä pääsyedellytyksistä on erikseen säädetty.

Koulutukseen valittavan tulee ennen koulutuksen alkamista olla 20 vuotta täyttänyt, jollei asetuksella toisin säädetä.

Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen päättää työvoimaviranomainen.

Työministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä opiskelijoiden valintamenettelystä.

Koulutukseen valitun opiskelijan tulee säännöllisesti osallistua koulutus- tai opetussuunnitelman mukaiseen koulutukseen.

Jos opiskelija on ollut poissa koulutus- tai opetussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta siten, ettei hän ilmeisesti kykene hyväksyttävästi suoriutumaan suunnitelman mukaisista opinnoista tai hän on muutoin olennaisesti laiminlyönyt opiskeluaan, koulutus on katsottava keskeytyneeksi.

Päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee koulutuspalvelujen tuottaja. Jos koulutuksen järjestäjä ei ole julkisen valvonnan alainen koulutuspalvelujen tuottaja, päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee kuitenkin työvoimaviranomainen. Opiskelijalle on ennen päätöksen tekemistä varattava tilaisuus selvityksen antamiseen asiasta. Koulutuspalvelujen tuottajan on viipymättä ilmoitettava päätöksestään asianomaiselle työvoimaviranomaiselle.

Koulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta hankitaan valtion tulo- ja menoarviossa työministeriön hallinnonalan pääluokassa koulutuksen hankkimista varten osoitetulla määrärahalla.

Koulutus hankitaan rahoittamalla se kokonaan 1 momentissa tarkoitetulla määrärahalla, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankittaessa koulutusta ammatilliselta aikuiskoulutuskeskukselta otetaan koulutuksen hintaa määriteltäessä vähennyksenä huomioon ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetussa laissa (760/90) tarkoitettuja valtionavustuksia vastaava osuus koulutuksen hankintakustannuksista. Vastaavasti otetaan vähennyksenä huomioon ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetussa laissa (761/90) tarkoitettuja valtion korvauksia ja valtionavustuksia vastaava osuus.

Mitä 1 momentissa on säädetty koulutuksen hankintahinnan määrittelystä, sovelletaan vastaavasti myös muulta koulutuspalvelujen tuottajalta hankittavaan koulutukseen, johon suoritetaan erikseen valtionosuutta tai -avustusta.

Jos tarkoituksena on hankkia koulutusta määrätyn yrityksen tai muun yhteisön (työnantaja) tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai sen palvelukseen tuleville työntekijöille, koulutushankinta voidaan 11§:n 2 momentista poiketen suorittaa myös siten, että asianomainen työnantaja osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa (koulutuksen yhteishankinta).

Yhteishankintoja voidaan suorittaa tarkoitukseen valtion tulo- ja menoarviossa osoitetun hankintamäärärahan rajoissa.

Koulutuksen hankkimisesta sovitaan työvoimaviranomaisen ja koulutuspalvelujen tuottajan välisellä kirjallisella sopimuksella. Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopimuksen osallisena on myös asianomainen työnantaja.

Hankintasopimuksessa sovitaan koulutuksen tavoitteista, sisällöstä, kestosta, ajoituksesta, koulutukseen osallistuvista opiskelijoista, koulutuksen hinnasta sekä muista tarpeellisista koulutuksen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyvistä seikoista. Koulutuksen yhteishankintaa käytettäessä sopimuksessa on lisäksi määriteltävä työnantajan maksuosuus.

Koulutus voidaan sopia toteutettavaksi tai aloitettavaksi joko sopimuksentekovuonna tai sitä seuraavina kalenterivuosina valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.

Sopimuksen tekemistä edeltävästä hankinta- ja tarjousmenettelystä säädetään asetuksella. Lisäksi työministeriö voi vahvistaa koulutushankintoja koskevia yleisiä hankintaehtoja.

Koulutustuki maksetaan perustukena tai ansiotukena.

Opiskelijalla on jäljempänä mainituin edellytyksin oikeus perustukeen. Perustukea ei makseta siltä ajalta, jolta opiskelijalla on oikeus saada ansiotukea.

4)hän on työttömyysuhan alainen.

Täysimääräinen perustuki on työttömyysturvalain 22§:n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruinen. Täysimääräinen ansiotuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta siten kuin työttömyysturvalain 20§:ssä, 21§:n 1 momentissa ja 23§:ssä on ansioon suhteutetusta päivärahasta säädetty.

Koulutustukea korotetaan lapsikorotuksella siten kuin työttömyysturvalain 24§:ssä on säädetty.

Erityistuen määrä on neljäsosa työttömyysturvalain suurimman korotetun peruspäivärahan määrästä.

Lisäksi opiskelijalle maksetaan korvausta koulutusaikaisista matka- ja muista ylläpitokustannuksista siten kuin asetuksella säädetään (ylläpitokorvaus).

Opiskelijan koulutusaikana päätoimesta saama palkka tai muu työtulo otetaan koulutustukea maksettaessa huomioon siten kuin työttömyysturvalain 21§:n 2 ja 3 momentissa on sivutyötulosta säädetty.

Opiskelijan koulutusaikana saama lakisääteinen etuus, sivutyön palkka sekä muu työtulo ja osa-aikatyön palkka vähennetään koulutustuesta, jonka hän muuten saisi, siltä osin kuin etuus, palkka tai työtulo ylittää kuukautta kohti lasketun työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja suurimman lapsikorotuksen määrän. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä sosiaalietuuksia, joita työttömyysturvalain 27§:n mukaan ei vähennetä työttömyyspäivärahasta.

Jos opiskelija saa ansiotukea, tehdään 2 momentissa tarkoitettu vähennys ensisijaisesti ansiotuen perusosasta.

Muutettaessa 2 momentissa tarkoitettua kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää.

Koulutus- ja erityistukeen ei ole oikeutta opiskelijalla, joka saa sairausvakuutuslain (364/63) mukaista päivärahaa.

Suomen viranomaisen ulkomailta hankkimaan koulutukseen tai muun pohjoismaan viranomaisen asianomaisessa maassa järjestämään työllisyyttä edistävään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle voidaan maksaa tämän lain mukaiset opintososiaaliset etuudet.

Perustukea ja siihen liittyviä muita etuuksia on haettava kirjallisesti kansaneläkelaitoksen sen vakuutuspiirin paikallistoimistolta, jonka alueella opiskelijalla on varsinainen asunto ja koti. Ansiotukea ja siihen liittyviä muita etuuksia on haettava kirjallisesti asianomaiselta työttömyyskassalta.

Hakemukseen on liitettävä työvoimaviranomaisen ilmoitus koulutukseen valitsemisesta.

Jos hakemus koskee ansiotuen myöntämistä 15§:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla edellytyksellä, hakemukseen on lisäksi liitettävä työvoimaviranomaisen ilmoitus tämän edellytyksen täyttymisestä.

Etuuden myöntämisestä, epäämisestä ja takaisinperinnästä on annettava hakijalle kirjallinen päätös.

Joka on tyytymätön tämän lain mukaista etuutta koskevaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta työttömyysturvalautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30 päivänä sen päivän jälkeen, kun valittaja on saanut tiedon päätöksestä.

Työttömyysturvalautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta 1 momentissa säädetyllä tavalla ja siinä säädetyssä ajassa päätöksestä tiedon saatuaan.

Jollei valittaja muuta näytä, katsotaan hänen saaneen tiedon 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella.

Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston päätöksestä tehty valitus on toimitettava asianomaiseen paikallistoimistoon ja työttömyyskassan päätöksestä tehty valitus asianomaiseen työttömyyskassaan. Paikallistoimiston ja työttömyyskassan on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen muutoksenhakuelimelle.

Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston, työttömyyskassan ja vastaavasti työttömyysturvalautakunnan päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Etuudet maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa koulutuksen alkamisesta lukien. Etuuksia ei kuitenkaan ilman erityisen painavaa syytä makseta pitemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen tuen hakemista. Etuuksien maksamisesta on lisäksi voimassa, mitä työttömyysturvalain 44§:ssä on työttömyyspäivärahan maksamisesta säädetty.

Edellä 20§:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistuvalle voidaan ylläpitokorvausta maksaa enintään seitsemältä päivältä kalenteriviikossa.

Etuuksien maksaminen lakkautetaan siitä päivästä lukien, jona opiskelija on keskeyttänyt koulutuksen tai koulutus on päätetty keskeyttää. Työvoimatoimiston on viipymättä ilmoitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle tai työttömyyskassalle koulutuksen keskeyttämisestä.

Jos koulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhdenjaksoisina toisiinsa, etuuksia ei makseta koulutusjaksojen väliseltä ajalta.

Jos opiskelija on saanut koulutustukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä taikka työttömyysturvalain 45§:n 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto ja työttömyyskassa saavat periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun määrän takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä tai päivärahasta. Lisäksi koulutustuen perimisestä on voimassa, mitä työttömyysturvalain 45§:n 2, 3 ja 5 momentissa on säädetty.

Opiskelijavalintatilaisuudet ja niihin liittyvät soveltuvuuskokeet ovat koulutukseen hakijoille maksuttomia.

Hakijalle myönnettävistä etuuksista, jotka kohdistuvat aikaan ennen koulutuksen alkamista, säädetään asetuksella.

Perustukea, erityistukea ja ylläpitokorvausta ei saa ulosmitata.

Tämän lain mukaisen etuuden takaisinperinnästä on voimassa, mitä työttömyysturvalain 31§:ssä on säädetty.

Ylläpitokorvaus sekä 27§:n mukaiset etuudet eivät ole veronalaista tuloa.

Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perusosa ja erityistuki sekä ylläpitokorvaukset maksetaan valtion varoista tulo- ja menoarviossa työministeriön hallinnonalan pääluokassa tarkoitukseen osoitetulla määrärahalla. Ansiotuen ansio-osan rahoituksesta säädetään työttömyyskassalaissa.

Valtion on suoritettava kansaneläkelaitokselle ja asianomaisille työttömyyskassoille kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena. Valtion rahoituksen suorittamisesta ja maksamismenettelystä säädetään asetuksella.

Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut luetaan sen hallintokustannuksiksi. Työttömyyskassalle aiheutuviin hallintokuluihin kohdistuvana valtionosuutena maksetaan 0,35 prosenttia kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista opintososiaalisista etuuksista.

Työvoimaviranomaisella sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus saada kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassoilta ja koulutuspalvelujen tuottajilta opintososiaalisia etuuksia koskevassa valvonnassa ja niiden kehittämisessä tarvittavia tietoja.

Jollei tästä laista muuta seuraa, sovelletaan koulutustukeen ja sitä koskevaan asiaan lisäksi mitä työttömyysturvalain 28§:n 6 momentissa, 29§:n 1 momentissa, 32, 36, 36 a ja 39§:ssä, 42§:n 2-5 momentissa, 43, 43 a ja b§:ssä sekä 46§:ssä on työttömyyspäivärahasta ja työttömuusturva-asiasta säädetty. Mitä 43§:ssä on säädetty sosiaali- ja terveysministeriöstä koskee myös työministeriötä.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi yleiset määräykset opintososiaalisten etuuksien myöntämis- ja maksamismenettelystä kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille.

Kansaneläkelaitos antaa paikallistoimistoilleen tarkemmat ohjeet etuuksien maksamismenettelystä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Lakia sovelletaan koulutus- ja erityistukeen, joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta alkaen.

Siltä osin kuin ennen lain voimaantuloa myönnetty koulutustuki, lisätuki ja erityistuki kohdistuvat lain voimassaoloaikaan, se muunnetaan tämän lain mukaiseksi etuudeksi.

Jos henkilö lain voimaan tullessa saa koulutus-, lisä- tai erityistukea aikaisemman lain perusteella, maksetaan hänelle, niin kauan kuin koulutus jatkuu, tämän lain mukaista koulutus- ja erityistukea vähintään aikaisempien etuuksien suuruisena.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.