Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, jäljempänä aikuiskoulutuskeskus, on ammattikasvatushallituksen alainen ammatillinen oppilaitos.

Aikuiskoulutuskeskuksen tehtävänä on tarjota ja järjestää ammatillista aikuiskoulutusta ja sitä tukevaa muuta koulutusta. Aikuiskoulutuskeskuksessa voidaan järjestää myös ammatillista aikuiskoulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa.

Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan tässä laissa aikuiskoulutuksena annettavaa ammatillista peruskoulutusta sekä jatkokoulutusta ja täydennyskoulutusta.

Aikuiskoulutuksena annettava ammatillinen peruskoulutus on ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) tarkoitettua ammatillista peruskoulutusta tai siihen rinnastettavaa muuta ammatillista peruskoulutusta.

Jatkokoulutus ja täydennyskoulutus rakentuvat ammatilliselle peruskoulutukselle tai työssä hankitulle ammattitaidolle. Jatkokoulutukseen kuuluu myös ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 18§:ssä tarkoitettu jatkolinjoina järjestettävä koulutus sekä täydennyskoulutukseen myös samassa pykälässä tarkoitettu kursseina järjestettävä koulutus.

Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpito rahoitetaan pääasiassa viranomaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä koulutuksesta sekä muusta toiminnasta saaduilla tuloilla. Aikuiskoulutuskeskus päättää itse toimintansa hinnoittelusta. Sille myönnettävästä valtionavustuksesta, erityisavustuksesta ja toiminta-avustuksesta säädetään jäljempänä.

Aikuiskoulutuskeskusta ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Aikuiskoulutuskeskusta voi ylläpitää valtioneuvoston luvalla kunta tai kuntainliitto taikka suomalainen rekisteröity yhteisö tai säätiö. Ylläpitämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että oppilaitos on koulutustarpeen vaatima. Valtioneuvosto voi tarvittaessa asettaa ylläpitäjälle tätä kuultuaan koulutusvelvoitteita. Valtioneuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa luvan tai muuttaa sitä, jos koulutustarpeen muutokset sitä edellyttävät tai jos aikuiskoulutuskeskus ei täytä asetettuja velvoitteita.

Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitämisoikeuden saa luovuttaa toiselle valtioneuvoston luvalla.

Aikuiskoulutuskeskuksella on johtosääntö. Johtosäännössä määrätään toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta ja muista asioista siten kuin asetuksella säädetään. Johtosäännön hyväksyy johtokunta. Yksityisen aikuiskoulutuskeskuksen johtosäännön vahvistaa lääninhallitus ja kunnallisen aikuiskoulutuskeskuksen kunnanvaltuusto tai liittovaltuusto.

Aikuiskoulutuskeskuksessa on ylläpitäjän asettama johtokunta, joka johtaa ja valvoo oppilaitoksen toimintaa. Johtokunnan kokoonpanosta säädetään tarvittaessa asetuksella. Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouksessa säädetään asetuksella ja määrätään johtosäännössä.

Aikuiskoulutuskeskuksessa on rehtori, jonka tehtävänä on johtokunnan alaisena johtaa aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa.

Rehtori ja johtokunnan jäsenet toimivat tehtävässään virkavastuulla.

Aikuiskoulutuskeskuksessa on opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyötä varten oppilaitostoimikunta, josta määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Aikuiskoulutuskeskuksessa on rehtorin lisäksi työsopimussuhteisia opettajia ja muuta henkilökuntaa.

Rehtorin ja tarvittaessa opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.

Opiskelijaksi ottamisesta säädetään ja määrätään erikseen.

Ammattikasvatushallitus myöntää hakemuksesta aikuiskoulutuskeskukselle luvan määräajaksi tai toistaiseksi antaa todistuksia 2§:ssä tarkoitetun peruskoulutuksen suorittamisesta luvassa mainitulla koulutusalalla.

Todistusten antamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Aikuiskoulutuskeskukselle voidaan myöntää valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa valtionavustusta toimitilojen hankkimiseen, perusparannuksiin tai uudelleenjärjestämiseen. Avustusta voidaan myöntää enintään 33 prosenttia avustuksen kohteeksi hyväksytyn hankkeen laskennallisista kustannuksista.

Valtionavustuksen saamiseksi tarpeellisista selvityksistä säädetään asetuksella.

Aikuiskoulutuskeskuksen perustamiskustannuksiin myönnettyyn valtionavustukseen sovelletaan, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain, jäljempänä valtionosuuslaki, 23-25§:ssä on säädetty.

Aikuiskoulutuskeskukselle voidaan myöntää valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa aikuiskoulutuskeskukselle välttämätöntä hankintaa tai hanketta varten erityisavustusta, jos se on tarpeen hankinnan tai hankkeen erityisen kalleuden vuoksi.

Aikuiskoulutuskeskukselle myönnetään toiminta-avustusta, jonka perusteet valtioneuvosto määrää toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta. Käyttökustannuksiin ei lueta toimitilojen vuokrista, toimitilojen hankkimiseen, perusparannuksiin, uudelleenjärjestämiseen tai ylläpitoon otettujen lainojen korkomenoista, opiskelijoiden opintososiaalisista eduista eikä hotelli-, ravintola-, rakennus- taikka näihin rinnastettavasta liiketoiminnan luonteisesta toiminnasta aiheutuneita kustannuksia.

Toiminta-avustuksen saamiseksi tarpeellisista selvityksistä säädetään asetuksella.

Milloin aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa ei noudateta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä, eikä korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toiminta-avustuksen suorittaminen voidaan keskeyttää.

Valtionavustuksen myöntämisestä perustamiskustannuksiin päättää opetusministeriö.

Erityisavustuksen ja toiminta-avustuksen myöntämisestä sekä toiminta-avustuksen suorittamisen keskeyttämisestä päättää ammattikasvatushallitus.

Tässä laissa säädettyyn valtion rahoitukseen ei sovelleta valtionosuuslakia muissa kuin 10§:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Opetustoimen viranomaisen ostamaan ammatilliseen peruskoulutukseen tai jatkolinjoina järjestettävään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle oppilaitos antaa samat opintososiaaliset edut kuin vastaavaan aikuiskoulutukseen osallistuvalle opiskelijalle annetaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain (498/83) mukaan. Tästä aiheutuneet kustannukset maksetaan oppilaitokselle valtion tulo- ja menoarviossa opetusministeriön pääluokkaan varatuista määrärahoista.

Aikuiskoulutuskeskuksessa järjestettyyn opetustoimen viranomaisen ostamaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja jatkolinjoina annettavaan koulutukseen osallistuvan opiskelijan kotikunta on velvollinen suorittamaan korvauksen valtiolle. Korvauksesta on voimassa, mitä ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/83) 17§:ssä on säädetty.

Oppilaan kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa opiskelijalla on väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka kunkin kalenterivuoden alussa.

Muutoksenhausta tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 40§:ssä on säädetty.

Aikuiskoulutuskeskuksen kokeilutoiminnassa voidaan poiketa opetusjärjestelyjen osalta tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla opetusministeriö tarvittaessa määrää.

Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen nimitystä saadaan käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta oppilaitoksesta.

Kunnallisen aikuiskoulutuskeskuksen palveluksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen.

Yksityisen aikuiskoulutuskeskuksen palveluksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on voimassa, mitä työntekijän eläkelaissa (395/61) on säädetty.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimiin.

Ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta aikuiskoulutuskeskuksiksi säädetään erikseen.