Eduskunnan päätöksellä perustettu Suomen Pankin omistuksessa ja hallinnassa oleva Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, jonka säännöt on 21 päivänä joulukuuta 1967 annetulla valtioneuvoston päätöksellä julkaistu asetuskokoelmassa (596/67), muutetaan tällä lailla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto -nimiseksi rahastoksi, josta käytetään jäljempänä nimitystä rahasto.

Rahasto, joka on valtiopäiväjärjestyksen 83§:ssä tarkoitettu eduskunnan vastattavana oleva rahasto, saa käyttää toiminnassaan nimitystä Sitra.

Rahastoa koskevien asioiden käsittely valtioneuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle.

Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.

Rahastolla on peruspääoma, joka on sijoitettava turvallisella ja tuottavalla tavalla.

Rahaston toiminta rahoitetaan peruspääomasta ja rahoitustoiminnasta saaduilla tuotoilla.

Peruspääomaa voidaan käyttää rahaston maksuvelvoitteiden kattamiseen ainoastaan, jos rahaston muut varat eivät siihen riitä.

Rahasto saa ottaa lainaa maksuvalmiutensa hoitamiseksi.

Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa määräraha rahaston peruspääoman kartuttamiseen. Määräraha voidaan ottaa myös 3§:ssä tarkoitetun toiminnan rahoittamiseen.

Rahasto saa omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia.

Rahaston hallintoa hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja yliasiamies.

Hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan kulloinkin asettamat valtiopäiväjärjestyksen 83§:ssä tarkoitetut pankkivaltuusmiehet. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmiesten varapuheenjohtaja. Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot määrää valtiovarainministeriö.

Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Valtiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä opetusministeriön tulee olla edustettuina hallituksessa. Yliasiamies on hallituksen jäsen.

Hallituksen tehtävänä on rahaston toiminnan johto.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen kokouksen puheenjohtajan ja kahden muun jäsenen ollessa saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Yliasiamiehen tehtävänä on hoitaa rahaston hallintoa sekä kehittää rahaston toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Rahastolla on työjärjestys, jossa annetaan tarkempia määräyksiä hallituksen ja yliasiamiehen sekä rahaston muun henkilöstön toimivallasta ja tehtävistä.

Rahaston kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (655/73).

Rahaston tilikautena on kalenterivuosi.

Rahaston hallinnon ja tilien tarkastamista varten valittavista tilintarkastajista on säädetty valtiopäiväjärjestyksen 83§:ssä.

Rahaston tilintarkastus suoritetaan vuosittain tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.

Tilintarkastajien tulee antaa hallintoneuvostolle kirjallinen tarkastuskertomus, joka sisältää lausunnot tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä sekä ehdotuksesta rahaston tulosta koskeviksi toimenpiteiksi ja mahdolliset muistutukset, jotka saattavat vaikuttaa tuloslaskelman ja taseen vahvistamiseen sekä vastuuvapauden myöntämiseen.

Joka rahaston hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, yliasiamiehenä tai muuna toimihenkilönä on saanut tietää rahaston asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan seikan tai liike- tai ammattisalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, mikäli sitä ei ole säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmaistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen.

Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden, on tuomittava Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa koskevan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 17§:n 2 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, jos sillä on loukattu vain yksityistä etua, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenen, yliasiamiehen sekä muun toimihenkilön esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10§:n 1 ja 2 momentissa sekä 11§:ssä on säädetty virkamiehen esteellisyysperusteista ja esteellisyyden vaikutuksesta.

Rahasto voi olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.

Rahasto saa hyväksyä akordeja tai siihen verrattavia järjestelyjä, hyväksyä rahoituksen vakuutena tai takauksen vastavakuutena olevan omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttaminen sekä luopua saamisistaan. Rahasto saa myös tehdä sopimuksia rahoituksen tai takauksen saajien kanssa rahaston saamisten takaisin maksamisesta.

Rahaston muista kuin 3§:ään luettavista suoritteista peritään maksuja sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (980/73) on säädetty.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja sillä kumotaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston säännöt. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston viimeisen tilikauden tilintarkastuksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta noudatetaan kuitenkin niitä säännöksiä ja määräyksiä, joita sovellettiin mainittuun rahastoon ennen tämän lain voimaantuloa.

Rahaston peruspääomaksi siirtyy Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston Suomen Pankin viimeisen ennen tämän lain voimaantuloa päättyneen tilikauden taseeseen merkitty pääoma.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston viimeisen tilikauden tilinpäätöksen mukaiset varat sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahastolle kuuluvat muut saamiset ja oikeudet siirtyvät tämän lain voimaantullessa rahastolle. Rahasto vastaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston veloista ja muista velvoitteista.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston henkilökunta siirtyy tämän lain voimaantullessa rahaston palvelukseen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.