Peruskoulu- ja lukiorakennusten, joita jäljempänä sanotaan koulurakennuksiksi, tulee olla tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja laajuudeltaan kohtuullisiksi suunniteltuja sekä vastata kauneudeltaan kohtuullisia vaatimuksia. Suunnittelussa on otettava huomioon ensisijassa koulun omat tarpeet, mutta mahdollisuuksien mukaan rakennuksen soveltuvuus myös tilojen yhteistä käyttöä palveleviin tarkoituksiin.

Koulurakennusten suunnitelmien on oltava riittävän asiantuntemuksen omaavan henkilön laatimat ja allekirjoittamat. Niitä laadittaessa on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä.

Tämän päätöksen 3§:ssä tarkoitettujen tilojen pinta-alat saadaan kunnan hakemuksesta hyväksyä huonetilaohjelmaan suurempinakin kuin 3 ja 5§:ssä on määrätty. Samoin saadaan useampia tiloja hyväksyä kunnan hakemuksesta muulloinkin kuin 3§:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Muita kuin tässä päätöksessä lueteltuja tiloja saadaan kunnan hakemuksesta hyväksyä koulurakennuksen huonetilaohjelmaan, mikäli ne ovat koulun tai siihen läheisesti liittyvän toiminnan kannalta tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Sosiaalitoimintaan tai terveydenhuoltoon liittyviä tiloja samoin kuin erityisestä syystä myös muita vähäisiä kunnan toimialaan kuuluvia tiloja saadaan hyväksyä huonetilaohjelmaan, mikäli niiden sijoittamista koulurakennuksen yhteyteen on pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Koulun tontille saadaan kunnan hakemuksesta kouluhallituksen luvalla sijoittaa muitakin sellaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus kuuluu kunnan toimialaan, mikäli rakennusten käytöstä ei aiheudu haittaa koulutyölle.

Sen estämättä, mitä 4 momentissa on määrätty, koulurakennukseen saadaan sijoittaa peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/78) 7§:ssä tarkoitetut kirjaston huonetilat.

Mikäli 3§:ssä mainitut koulutilat sijoitetaan muiden kuin edellä 4 ja 6 momenteissa mainittujen tilojen yhteyteen on kysymyksessä kouluhuoneisto.

Hyväksyttyä huonetilaohjelmaa on noudatettava. Milloin kuitenkin moduulimitoitus tai muut suunnittelun aikana esille tulleet erityiset syyt niin vaativat on kouluhallituksella ja lääninhallituksella oikeus hyväksyä piirustukset, vaikka huonetilaohjelmasta olisikin joissakin yksityiskohdissa vähäisessä määrin poikettu.

Kouluhallitus voi myöntää kunnalle luvan yhdistää rakennettavan koulurakennuksen lämpökeskukseen muun rakennuksen. Kunnan on tällöin suoritettava yhteisen lämpökeskuksen kustannuksista sellainen osa, mikä vastaa yhdistettävän rakennuksen vaatiman lämpöenergiamäärän osuutta koko kehitetystä energiamäärästä. Lupa voi koskea myös aikaisemmin valmistunutta lämpökeskusta. Kunnan on tällöin ennen yhdistämistoimenpiteeseen ryhtymistä palautettava liitettävien rakennusten energiakulutusta vastaava osuus saamastaan valtionosuudesta, joka lasketaan lämpökeskuksen nykyarvosta. Samoin kunnan on maksettava takaisin vastaava osuus saamansa valtion kuoletuslainan maksamatta olevasta osasta. Takaisin maksettavat osuudet vahvistaa kouluhallitus.

Kouluhallitus voi niin ikään myöntää kunnalle luvan yhdistää rakennettaviin tai jo valmiina oleviin koulurakennuksen vesihuoltolaitteisiin ja -rakenteisiin muun rakennuksen vesihuoltolaitteet ja -rakenteet samoin ehdoin kuin edellä tässä pykälässä on mainittu. Kustannusten jakoperusteena on käytettäväksi arvioitu vuorokautinen vesimäärä.

Peruskoulun ja lukion hallintotilat, opetustilat ja muut tilat sekä niiden pinta-alat ovat:

Huonetilaohjelmaan saadaan hyväksyä vain tarpeelliset tilat. Milloin yhdessä opetettavien oppilaiden lukumäärä pysyvästi tulee olemaan sallittua enimmäismäärää pienempi tai jos on muita erityisiä syitä, saadaan pinta-alat vahvistaa huonetilaohjelmassa edellä mainittuja pienemmiksi.

Kouluun saadaan hyväksyä saman aineen opetusta varten kahdet tai useammat opetustilat tai niiden osa, mikäli asianomaisen aineen opetus viikkotuntimääränsä takia sitä pysyvästi vaatii.

Milloin lukio ja peruskoulu sijoitetaan samoihin rakennuksiin tai niin lähelle toisiaan, että yhteisten tilojen käyttäminen on mahdollista, määritellään, ellei erityinen syy toisin vaadi, tilat kokonaistarpeen mukaan. Tilantarvetta arvioitaessa on selvitettävä myös muiden läheisyydessä sijaitsevien keskiasteen oppilaitosten tilojen käyttömahdollisuudet.

Huonetilaohjelmassa määrättävien valtionosuuteen oikeuttavien tilojen vähimmäispinta-alojen summaa saadaan ylittää enintään määrällä, joka on 75 % enimmäis- ja vähimmäispinta-alojen summien erotuksesta. Kouluhallitus tai lääninhallitus voi hyväksymässään huonetilaohjelmassa antaa erityisestä syystä luvan poiketa tästä määräyksestä. Hyväksytyssä huonetilaohjelmassa ilmoitetaan sallittu yhteenlaskettu enimmäispinta-ala.

Kouluhallitus voi erityisperustein, esimerkiksi koulun kehittämistarkoituksessa, hyväksyä huonetilaohjelman 1 momentin tilanimikkeistä ja pinta-aloista poiketen. Koulun valtionosuuteen oikeuttava kokonaispinta-ala ei tässäkään tapauksessa saa ylittää koulun oppilasmäärän perusteella määräytyvää 1-4 momenttien mukaista enimmäispinta-alaa.

Auditoriota ja liikuntatilaa lukuunottamatta opetustilojen ja oppilaskodin tilojen korkeus on 2,9-3,1 m. Mikäli rakennustyö toteutetaan elementtirakenteisia väli- tai yläpohjia käyttämällä, saa tämä korkeus olla enintään 3,4 m.

Opetustilan ikkuna-ala saa olla enintään 15 % lattian pinta-alasta.

Oppilaskodin tilat ja niiden pinta-alat ovat:

Mikäli koulun keittiö- ja ruokailutilat ovat niin kaukana, ettei niitä voida käyttää oppilaskodin tarpeisiin, saadaan lisäksi rakentaa keittiö (20-40 m ²⁾ ja ruokailuhuone, jonka pinta-ala on 1,0-1,4 m ² samanaikaisesti ruokailevaa oppilasta kohti, kuitenkin vähintään 14 m ² .

Hyväksyttyään toteuttamisohjelman kouluhallitus tai lääninhallitus määrää peruskoulun, lukion ja oppilaskodin tiloille määrättyjä normaalihintoja ja jäljempänä tässä pykälässä sekä 3, 5 ja 7§:ssä mainittuja perusteita noudattaen rakennuksen normaalihinnan.

Peruskoulun, lukion ja oppilaskodin tilojen normaalihinnat määrätään erikseen vuosittain.

Tilan pinta-ala lasketaan tilaa rajoittavien seinien sisäpintojen rajoittamana alana, johon ei lueta kantavien rakenteiden, hormien, ikkuna- ja ovisyvennysten eikä liikuntatilan pilarien välisten seinäsyvennysten vaatimaa alaa.

Valtionosuuteen oikeuttavaan hyötypinta-alaan luetaan edellä 3 §:n 1 momentin 1-5 kohdissa sekä 5 §:ssä mainitut tilat, jos ne sisältyvät hyväksyttyyn huonetilaohjelmaan. Rakennuksen kokonaishyötypinta-ala muodostuu valtionosuuteen oikeuttavasta hyötypinta-alasta sekä huonetilaohjelmaan hyväksyttyjen edellä 1 §:n 3, 4 ja 8 momentissa tarkoitettujen lisätilojen pinta-aloista.

Rakennuksen normaalihinta lasketaan valtionosuuteen oikeuttavan hyötypinta-alan mukaan. Liikuntatilojen valtionosuuteen oikeuttavan pinta-alaosuuden normaalihinta määräytyy koko tilan keskimääräisen normaalihinnan mukaan, silloin kun tilat rakennetaan edellä 3 §:ssä mainittua mitoitusta suurempana.

Normaalihintaan ja vastaavasti valtionosuuteen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta epätaloudellisesta suunnitteluratkaisusta eikä suunnitelmaan nähden kalliista urakkatarjoushinnasta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Laajuuden vaikutus rakennuskustannuksiin otetaan huomioon koulurakennuksen huonetilaohjelman mukaista normaalihintaa korottavana tai alentavana tekijänä seuraavan taulukon mukaisesti:

Väliarvot interpoloidaan. Jos lisärakennukseen liittyy samaan urakkaan kuuluva muutos- ja perusparannustyö, otetaan sen vaikutus huomioon hanketta suurentavana tekijänä.

Jos koulurakennuksen vaikeat perustamisolosuhteet aiheuttavat oleellisia lisäkustannuksia eikä niitä voida kohtuudella välttää, voi kouluhallitus korottaa koulurakennukselle laskettua normaalihintaa enintään 5 %:lla.

Seuraavien kuntien osalta, joissa rakennustöiden kustannustaso on pysyvästi yleistä rakennustöiden kustannustasoa korkeampi, saadaan koulurakennukselle laskettua normaalihintaa korottaa seuraavasti:

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9§:ssä tarkoitetuista saaristokunnista Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kuntien sekä Dragsfjärdin kunnan saaristo-osan osalta saadaan koulurakennukselle laskettua normaalihintaa korottaa 5 %:lla.

Jos koulurakennus sijaitsee suojelukohteessa, saadaan koulurakennukselle laskettuun normaalihintaan lisätä koulun yhteyteen rakennettavasta väestönsuojeluasetuksen (273/59) 7§:n mukaisesti mitoitetusta väestönsuojasta aiheutuvana lisäkustannuksena 50 % pinta-alaltaan suojatilan hyötypinta-alaa vastaavan edellä 3§:ssä tarkoitetun yleisen opetustilan normaalihinnasta.

Jos koulurakennus varustetaan kotimaista polttoainetta käyttävällä lämpökeskuksella, saadaan koulurakennukselle laskettuun normaalihintaan lisätä ne kohtuulliset lisäkustannukset, jotka suunnitelmien ja eritellyn kustannusarvion perusteella arvioidaan tästä lämmitystavan valinnasta aiheutuvan.

Jos koulurakennuksen huonetilaohjelmaan sisältyy edellä 3§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja keittiötiloja, saadaan koulurakennukselle laskettuun normaalihintaan lisätä ne kohtuulliset kustannukset, jotka arvioidaan aiheutuvan keittiötiloihin hankittavista tarpeellisista keittiökojeista ja -laitteista.

Jos uusia koulutiloja rakennettaessa voidaan käyttää hyväksi entistä lämpökeskusta tai muita normaalisti hyväksyttäviin rakennuskustannuksiin sisältyviä töitä, tulee kouluhallituksen tai lääninhallituksen määrätä valtionosuuden perusteena olevat normaalihinnat vastaavasti 6§:n 1 momentissa mainituin perustein laskettavaa normaalihintaa alemmaksi. Normaalihintaa ei kuitenkaan alenneta, vaikka koulurakennusta ei varusteta omalla lämpökeskuksella, jos rakennus liitetään lämpöenergian hankintaa varten perustetun laitoksen verkostoon.

Jos koulurakennus tai -huoneisto, jonka hankkimista tai perusparannuksia varten on 31 päivän heinäkuuta 1921 jälkeen annettu valtion rakennusavustusta, palaa tai se poistetaan koulun käytöstä ja kunta sen johdosta joutuu rakentamaan uusia rakennuksia, vähennetään rakennettavan rakennuksen tai huoneiston normaalihinnasta hyväksytyssä huonetilaohjelmassa poistettavaksi määrätyn rakennuksen arvo. Poistettavan rakennuksen arvo määrätään niin kuin rakennus rakennettaisiin poistamisen ajankohtana vallitsevan hintatason mukaan siitä rakennusaineesta ja sillä tavalla kuin se on rakennettu, ottaen huomioon rakennuksen iästä johtunut arvonalennus, joka on kivirakennuksessa 1 §12 %, puisessa rakennuksessa 2 % ja talousrakennuksessa 2 §12 % jokaista ikävuotta kohden, kuitenkin yhteensä enintään 98 %. Jos rakennuksessa on suoritettu perusparannuksia, on sen ikäalennusta parannusten laadusta riippuen harkinnan mukaan pienennettävä. Mikäli palaneen rakennuksen palovakuutuskorvauksen määrä on edellä esitetyllä tavalla laskettua poistettavan rakennuksen arvoa suurempi, vähennetään rakennettavan rakennuksen normaalihinnasta koko palovakuutuskorvaus.

Edellä 1 §:n 7 momentissa tarkoitetun kouluhuoneiston normaalihinnat ovat 10 % koulurakennuksen normaalihintoja alemmat.

Kouluhallitus tai lääninhallitus määrää muutos- ja perusparannustyölle sekä siihen välittömästi liittyvälle kunnossapitotyölle normaalihinnan niiden kohtuullisten kustannusten mukaisesti, jotka toteuttamisohjelman ja kustannusarvion perusteella arvioidaan sanotusta työstä aiheutuvan. Kustannuksista on kuitenkin vähennettävä perusparannuksessa poistettavan osan myyntiarvo. Normaalihintaan ja valtionosuuteen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta sellaisia kustannuksia, joihin ei myönnetä valtionosuutta uutta koulua rakennettaessa.

Vuoden 1985 loppuun asti voimassa olleessa peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain 3§:n 1 momentissa tarkoitettu vuotuinen arvonvähennys on 6 §23 % normaalihinnoin rajoitettujen rakennuskustannusten määrästä tai, milloin rakennus on siirretty uuteen paikkaan, 6 §23 % siitä normaalihinnoin rajoitettujen rakennuskustannusten määrästä, joka on saatu kun aikaisempiin normaalihinnoin rajoitettujen rakennuskustannusten kuolettamattomaan osaan on lisätty edellä mainitut siirrosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua 6 §23 %:n arvonvähennystä sovelletaan niihin elementtirakenteisiin siirtokelpoisiin koulurakennuksiin, joiden rakennustyöt on aloitettu tammikuun 1 päivän 1976 jälkeen ja joiden toteuttamisohjelma on hyväksytty ennen 31.12.1985 sekä ennen 31.12.1985 saman lain 24§:ssä tarkoitetun rakentamisluvan saaneisiin pysyviin koulurakennuksiin. Ennen tammikuun 1 päivää 1976 aloitetuilla hankkeilla arvonvähennys on 5 %.

Kun kysymyksessä ovat valmiissa koulurakennuksessa tai muuhun tarkoitukseen rakennetussa peruskoulun tai lukion käyttöön hankitussa rakennuksessa toimeenpantavat muutokset, kouluhallitus tai lääninhallitus saa, mikäli muutokset ovat tarkoituksenmukaiset, hyväksyä toteuttamisohjelman, vaikka huonetilat eivät vastaa tämän päätöksen 1-5 §:ssä määrättyjä vaatimuksia.

Mikäli toteuttamisohjelman ensimmäisen vaiheen hyväksymisestä on kulunut enemmän kuin kolme vuotta ja se poikkeaa tämän päätöksen määräyksistä, tulee kunnan hankkia kouluhallituksen tai lääninhallituksen hyväksyminen uudelle tämän päätöksen mukaiselle huonetilaohjelmalle.

Mikäli huonetilaohjelma on hyväksytty ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saadaan nyt hyötypinta-alaan luettavien mutta aikaisemmin ohjelmaa hyväksyttäessä hyötypinta-alan ulkopuolelle jääneiden pinta-alojen suhteen noudattaa normaalihintaa määrättäessä tämän päätöksen määräyksiä.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1990. Päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1990 alkaen.