Vaarallisina pidetään myös muuta kemikaalin ominaisuutta, jos se voi aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle tai elolliselle luonnolle taikka vahinkoa omaisuudelle.

Terveydelle tai ympäristölle vaarallinen kemikaali luokitellaan eläinkokeista tai muista kokeellisista tutkimuksista saatujen tietojen perusteella, jollei kokemukseen perustuvaa tietoa kemikaalin vaarallisuudesta ihmiselle tai ympäristölle ole.

Terveydelle tai ympäristölle vaarallinen valmiste voidaan luokitella myös sen sisältämien vaarallisten aineiden ominaisuuksien ja määrien perusteella, jollei valmisteen vaarallisuutta ole määritelty. Jos terveydelle tai ympäristölle vaarallisen valmisteen sisältämät aineet kokemusperäisten tietojen mukaan lisäävät tai heikentävät toistensa vaikutusta, tämä tulee ottaa huomioon valmistetta luokiteltaessa.

Palo- ja räjähdysvaarallinen kemikaali luokitellaan kemikaalin fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia koskevien tutkimusten perusteella, jollei näitä ominaisuuksia tunneta riittävästi kokemuksen perusteella.

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa luettelon yleisimmistä palo- ja räjähdysvaarallisista kemikaaleista.

Teknillinen tarkastuskeskus ratkaisee tarvittaessa yksittäistapauksessa, onko kemikaali palo- ja räjähdysvaarallinen sekä miten tällainen kemikaali ominaisuuksiensa perusteella luokitellaan.

Jos vaarallista kemikaalia ei ole luokiteltu yleisimmistä vaarallisista aineista vahvistetuissa luetteloissa eikä viranomainen ole yksittäistapauksessa luokitellut kemikaalia, valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan tulee luokitella ja merkitä kemikaali tämän asetuksen mukaisesti.

Jos kemikaalin valmistaja tai maahantuoja voi osoittaa, että luokitus ja merkintä eivät enää vastaa uusia tietoja kemikaalin ominaisuuksista, valmistaja tai maahantuoja voi hakea poikkeusta luetteloissa mainittuun luokitukseen ja merkintään asianomaiselta ministeriöltä. Tällöin valmistajan tai maahantuojan tulee toimittaa asianomaiselle ministeriölle tutkimukset tai selvitykset, joihin hakemus perustuu.

Varoitusmerkintöjä ovat vaarallisen kemikaalin luokitusta vastaava varoitusmerkki ja varoitusmerkin nimi, varoituslausekkeet (R-lausekkeet), jotka tarkentavat varoitusmerkin osoittamaa vaaraa, sekä turvallisuustoimenpidelausekkeet (S-lausekkeet), jotka antavat ohjeita kemikaalin turvallisesta käytöstä.

Kemikaalin päällyksessä ei saa käyttää ilmaisua ''myrkytön'' tai ''haitaton'' taikka muuta vastaavaa merkintää, joka tarkoittaa, että kemikaali ei ole vaarallinen.

Merkintöjen tulee olla sekä suomen- että ruotsinkielellä ja hyvin näkyvillä sekä päällykseen pysyvästi kiinnitettyjä tai siihen painettuja.

Kemikaalin käsittelyssä syntyvät vaaralliset hajoamis- tai reaktiotuotteet tulee ottaa huomioon valittaessa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä määrättyjä varoitus- ja turvallisuustoimenpidelausekkeita.

Vähittäismyyntiä varten luovutettavan vaarallisen kemikaalin päällyksessä on mainittava kemikaalin käyttötarkoitus, jollei se ilmene kemikaalin kauppatavan mukaisesta nimestä, sekä tarvittaessa ohjeet kemikaalin käytöstä.

Valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan on tehtävä merkinnät vaarallisen kemikaalin päällykseen kemikaalin valmistamisen, maahantuonnin tai pakkaamisen yhteydessä.

Jos merkintöjä ei ole tehty ennen maahantuontia, ne on tehtävä maahantuojan varastossa maahantuonnin tai pakkaamisen jälkeen ja viimeistään ennen kemikaalin myyntiin luovuttamista tai käyttöön ottamista.

Vaarallisen kemikaalin päällyksessä olevaa merkintää ei saa poistaa tai turmella. Jos merkintä on käynyt epäselväksi tai päällys on vaihdettu, kemikaalia hallussaan pitävän on huolehdittava siitä, että päällykseen tehdään alkuperäistä vastaava merkintä, joka selvästi osoittaa pakkauksen sisältävän vaarallista kemikaalia.

Jos vaarallinen kemikaali luovutetaan pakkaamattomana, kemikaalin luovuttajan on annettava 7 ja 9 §:ssä tarkoitetut tiedot kirjallisesti vastaanottajalle.

Jos pakkaamaton vaarallinen kemikaali luovutetaan polttoaineeksi, suoraan käyttölaitteistoon tai yli 200 litran säiliöön, kemikaalin luovuttajan tulee varustaa jakelulaitteiston sijaintipaikka tai jakelulaitteisto varoitusmerkillä ja varoitusmerkin nimellä sekä varoitus- ja turvallisuustoimenpidelausekkeilla.

Tässä asetuksessa säädettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä kemikaalin päällykseen eikä 12§:ssä tarkoitettuja tietoja antaa, jos vaarallista kemikaalia viedään maasta tai sitä säilytetään tilapäisesti pieniä määriä eivätkä erityiset syyt muuta edellytä.

Etyylialkoholia sisältävän kosmeettisen valmisteen tai lääkkeen syttyvyyttä ei tarvitse merkitä tämän asetuksen mukaisesti.

Vaaralliset kemikaalijätteet tulee merkitä siten kuin siitä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä määrätään.

Aerosolien merkitsemisestä on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa ympäristöministeriötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriötä kuultuaan yksityiskohtaiset määräykset vaarallisten kemikaalien luokitusperusteista, varoitusmerkinnöistä ja niiden valinnasta sekä päällyksen merkitsemisestä.

Kemikaalia ei saa myydä tai muutoin luovuttaa päällyksessä, joka ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

Kemikaalin päällyksen tulee olla tiivis ja tarvittaessa tiiviisti uudelleen suljettavissa, ja sen tulee kestää tavanomaisesta käytöstä ja säilytysolosuhteista aiheutuva rasitus. Päällys tai sen sulkemislaitteet eivät saa olla sellaiset, että ne voivat reagoida kemikaalin kanssa haittaa aiheuttavalla tavalla.

Vaarallista kemikaalia ei saa myydä tai muutoin luovuttaa vähittäismyyntiin päällyksessä, joka on erityisesti tarkoitettu elintarvikkeiden, alkoholijuomien tai muiden nautittavaksi tarkoitettujen tuotteiden, kosmeettisten valmisteiden tai lääkkeiden pakkaamiseen, eikä päällyksessä, joka läheisesti muistuttaa tällaisia päällyksiä.

Vaarallisen kemikaalin päällys ei myöskään saa olla sellainen, että se voi herättää erityistä kiinnostusta lapsissa tai helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä kemikaalin käyttötarkoituksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä, että vähittäismyyntiin tarkoitetun vaarallisen kemikaalin päällyksessä tulee olla turvasuljin siten kuin siitä tarkemmin määrätään ministeriön päätöksellä.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä, että vähittäismyyntiin tarkoitetun vaarallisen kemikaalin päällyksessä tulee olla näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus siten kuin siitä tarkemmin määrätään ministeriön päätöksellä.

Työsuojeluhallitus vahvistaa käyttöturvallisuustiedotemallin ja sen täyttöohjeet.

Käyttöturvallisuustiedotetta ei tarvitse erikseen toimittaa työsuojeluhallitukselle kemikaalilain 20§:ssä tarkoitetusta uudesta aineesta, kemikaalilain 25§:ssä tarkoitetusta suojauskemikaalista eikä kemikaalilain 39§:n 1 momentissa tarkoitetusta vähittäismyyntiin luovutettavasta myrkyllisestä tai erittäin myrkyllisestä kemikaalista.

Käyttöturvallisuustiedotetta ei myöskään tarvitse laatia luovutettaessa niin pieniä määriä kemikaalia, että kemikaalista ei voi olettaa aiheutuvan vaaraa.

Työsuojeluhallitus voi erityisestä syystä myöntää käyttöturvallisuustiedotteen laatimis- ja antamisvelvollisuudesta ala-, aine- tai tuotekohtaisia poikkeuksia, jos kemikaalin turvallisen käytön edellyttämät tiedot on muulla tavalla annettu käyttäjälle ja muulle vastaanottajalle.

Vaarallisen jätteen käyttöturvallisuustiedotteesta määrätään erikseen työsuojeluhallituksen päätöksessä.

Työsuojeluhallitus tarkastaa, että käyttöturvallisuustiedotteen sisältö täyttää 19§:n vaatimukset.

Valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan on annettava kemikaalilain 18§:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vastaanottajalle käyttöturvallisuustiedote sekä tiettyä kemikaalia ensimmäistä kertaa luovutettaessa että vastaanottajan sitä erikseen pyytäessä.

Aineella tarkoitetaan kemikaalilain 20 §:ssä myös aineen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavia lisäaineita ja aineen valmistusprosessista aiheutuvia epäpuhtauksia. Aineena ei kuitenkaan pidetä siitä erotettavissa olevia liuottimia.

Ilmoituksen yksityiskohtainen sisältö sekä uuden aineen vaarallisuuden arvioimiseksi tarvittavat tutkimukset määrätään aineen valmistus- ja maahantuontimäärien perusteella sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä.

Jos uutta ainetta koskevasta ensimmäisestä ilmoituksesta on kulunut yli 10 vuotta, ilmoitetaan aineesta vain tiedot aineen tunnistamisesta, käytöstä ja sen käyttöön liittyvistä varotoimista.

Jos 2 momentissa tarkoitettu uusi aine on myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä, valmistajan tai maahantuojan tulee, vaikka ilmoitusta ei 2 momentin mukaan tarvitse tehdä, toimittaa aineesta lääkintöhallitukselle tiedot aineen turvallisen käsittelyn edellyttämistä varotoimista sekä tiedot onnettomuustilanteiden edellyttämistä varotoimista ja myrkytysten hoito-ohjeista.

Lääkintöhallitus voi 25 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa valmistajan tai maahantuojan hakemuksesta päättää, että mainitussa kohdassa tarkoitettua ainetta saa valmistaa ja tuoda maahan ilmoitusta tekemättä vielä toisen vuoden ajan.

Jos aineesta ei 25 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan tarvitse tehdä ilmoitusta, valmistajalla tai maahantuojalla tulee olla selvitys aineesta, sen koostumuksesta, päällysmerkinnöistä ja määrästä sekä asiakkaista. Selvitys tulee pyynnöstä toimittaa lääkintöhallitukselle.

Vaikka aineesta ei 25 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan tarvitse tehdä kemikaalilain 20 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta, valmistajan tai maahantuojan tulee ilmoittaa lääkintöhallitukselle aineen nimi, koostumus, päällysmerkinnät ja määrä sekä asiakkaat. Ilmoituksessa on perusteltava aineen käyttömäärä ja esitettävä asiakkaan antama vakuutus siitä, että ainetta käsittelee vain asiakkaan henkilökunta valvotuissa olosuhteissa ja että ainetta ei luovuteta kulutukseen.

Jos 25§:n 2 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetussa tutkimus- tai koekäytössä olevan uuden aineen ominaisuuksista ei vielä ole saatavilla kaikkien vaadittujen tutkimusten tuloksia varoitusmerkintöjen tekemiseksi, aineen päällykseen on merkittävä jo saatujen tutkimustulosten perusteella tehtävien varoitusmerkintöjen lisäksi merkintä: ''Varoitus - ainetta ei ole täydellisesti tutkittu. Varning - ämnet är inte fullständigt testat''.

Jos uuden aineen määrä ylittää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut rajat, tulee muutosilmoitukseen liittää sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä määrättyjen lisätutkimusten tulokset.

Muutosilmoituksesta ja sen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä ilmoituksen tekemisestä ja käsittelemisestä säädetään.

Ilmoituksen tekijän ei tarvitse toimittaa lääkintöhallitukselle tietoja aineen fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista eikä terveys- ja ympäristövaaraa koskevista tutkimuksista, jos hän voi osoittaa, että aine, josta hän tekee ilmoituksen, on puhtausasteineen ja epäpuhtauksineen sama kuin aine, josta on aikaisemmin tehty ilmoitus lääkintöhallitukselle.

Ainetta koskevan uuden ilmoituksen tekijän tulee 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa hankkia ensimmäisen ilmoituksen tekijän kirjallinen suostumus momentissa tarkoitettujen tietojen käyttöön.

Ilmoituksen tekijän tulee ilmoituksen antamisen yhteydessä esittää lääkintöhallitukselle, mitkä 24§:ssä tarkoitetuista tiedoista ja selvityksistä tulee pitää salassa pidettävinä sekä perustella esityksensä.

Lääkintöhallitus voi ilmoituksen tekijän pyynnöstä päättää, että uudesta aineesta, jota ei ole luokiteltu vaaralliseksi, saa käyttää koodinimeä kolmen vuoden ajan ilmoituksen tekemisen jälkeen.

Lääkintöhallitus tarkastaa ilmoituksen ja pyytää tarvittaessa lausunnon uuden aineen ympäristövaikutuksista vesi- ja ympäristöhallitukselta sekä sen palo- ja räjähdysvaarallisuudesta teknilliseltä tarkastuskeskukselta ja ilmoituksessa esitetyistä työsuojelutoimenpiteistä työsuojeluhallitukselta.

Lääkintöhallituksen tulee ilmoittaa uudesta aineesta ilmoituksen tehneelle, sisältääkö ilmoitus 24§:ssä tarkoitetut tiedot.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yksityiskohtaiset määräykset 24§:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa esitettävistä tiedoista ja tutkimuksista sekä ilmoitusmenettelystä.

Jos ilmoituksessa mainitut tiedot muuttuvat, on muuttuneet tiedot ilmoitettava vesi- ja ympäristöhallitukselle.

Jos ilmoituksessa mainitut tiedot muuttuvat, on muuttuneet tiedot ilmoitettava vesi- ja ympäristöhallitukselle.

Vesi- ja ympäristöhallituksen tulee käsitellessään suojauskemikaalin ennakkohyväksymistä koskevaa hakemusta tai suojauskemikaalia koskevaa ilmoitusta pyytää tarvittaessa lausunto suojauskemikaalin terveysvaikutuksista lääkintöhallitukselta sekä hakemuksessa tai ilmoituksessa esitetyistä turvallisen käytön edellyttämistä varotoimista työsuojeluhallitukselta.

Ympäristöministeriö antaa yksityiskohtaiset määräykset suojauskemikaalin ennakkohyväksymis- ja ilmoitusmenettelystä.

Jos ilmoituksessa mainitut tiedot muuttuvat, on muuttuneet tiedot ilmoitettava lääkintöhallitukselle.

Edellä 40§:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä torjunta-ainelaissa tarkoitetusta torjunta-aineesta, kemikaalilain 25§:n 1 momentissa tarkoitetusta suojauskemikaalista eikä muusta polttoaineesta, kuin metanolipitoisesta polttoaineesta.

Lääkintöhallituksen tulee 40§:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella tarkastaa, voidaanko myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä kemikaalia luovuttaa vähittäismyyntiin. Luovuttamisen kieltämisestä ja ehtojen asettamisesta luovuttamiselle säädetään kemikaalilain 40§:ssä.

Kemikaalilain 42§:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kemikaalin ensimmäistä luovutusta vientimaahan.

Kemikaalilain 42§:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos kemikaalin viennistä on jätehuoltolain mukaan tehtävä ilmoitus. Ilmoitusta ei myöskään tarvitse tehdä elintarvikelaissa tarkoitetun elintarvikkeen, elintarvikkeiden lisäaineista annetussa asetuksessa lisäaineen eikä tutkimus- tai analyysitoimintaan käytettävän vähäisen kemikaalimäärän viennistä.

Vesi- ja ympäristöhallituksen tulee ilmoittaa kemikaalilain 42§:ssä tarkoitetun kemikaalin vastaanottajamaan viranomaiselle ensimmäisen vientierän maastaviennin yhteydessä tämän asetuksen 45§:ssä tarkoitetut tiedot sekä tiedot kemikaalin käsittelyä koskevista rajoituksista ja kielloista Suomessa.

Viranomaisille toimitettavista kemikaaleja koskevista salassa pidettävistä tiedoista on voimassa mitä 31§:ssä säädetään.

Elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittaa toimittamiensa tietojen salassa pidettävyydestä asiaa käsittelevälle viranomaiselle.

Kemikaalilain 47§:n 1 momentin nojalla kemikaalin valmistajan tai maahantuojan tulee ilmoittaa kemikaalirekisterin tuoterekisteriin arviot valmistamiensa tai maahan tuomiensa vaarallisten kemikaalien vuotuisista määristä käyttöturvallisuustiedotteen antamisen yhteydessä. Ilmoittamistavasta määrätään tarkemmin käyttöturvallisuustiedotemallissa ja sen täyttöohjeissa.

Jos arviot ilmoitettujen vaarallisten kemikaalien määristä muuttuvat olennaisesti, valmistajan tai maahantuojan tulee ilmoittaa muutoksesta tuoterekisteriin.

Tullilaitoksen tehtävänä on valvoa, että maahan ei tuoda kemikaaleja joiden käsittely Suomessa on kielletty, että maahan tuotavista uusista aineista tehdään kemikaalilain 20§:ssä tarkoitettu ilmoitus lääkintöhallitukselle sekä että maasta vietävistä kemikaalilain 42§:ssä tarkoitetuista kemikaaleista tehdään mainitussa pykälässä tarkoitettu ilmoitus vesi- ja ympäristöhallitukselle.

Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävänä on erityisesti valvoa, että kemikaalit luokitellaan, merkitään ja pakataan asianmukaisesti, että kemikaaleista laaditaan käyttöturvallisuustiedotteet, että Suomessa valmistetuista uusista aineista tehdään ilmoitukset, että suojauskemikaaleille haetaan ennakkohyväksymiset tai että niitä koskevat ilmoitukset tehdään sekä että vähittäismyyntiin luovutettavista myrkyllisistä ja erittäin myrkyllisistä kemikaaleista ilmoitetaan lääkintöhallitukselle.

Kun käytössä oleva kemikaali todetaan viranomaisen päätöksellä vaaralliseksi, tulee luokituspäätöksen aiheuttamat tämän asetuksen mukaiset velvoitteet täyttää vuoden kuluessa päätöksen julkaisemisesta, jollei erikseen muuta määrätä.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi päätöksellään määrätä, ettei tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä joiltakin osin sovelleta, jos riittävä turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin. Ympäristöministeriö voi samoin edellytyksin päätöksellään määrätä, ettei ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, suojauskemikaaleja ja maasta vietäviä kemikaalilain 42§:ssä tarkoitettuja kemikaaleja koskevia tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä joiltakin osin sovelleta. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi niin ikään samoin edellytyksin päätöksellään määrätä, ettei palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja koskevia tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä joiltakin osin sovelleta.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yksityiskohtaiset määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Ympäristöministeriö antaa kuitenkin yksityiskohtaiset määräykset kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen torjumisesta, ympäristölle vaarallisista kemikaaleista, suojauskemikaaleista ja kemikaalien luovuttamisesta maasta vietäväksi sekä kauppa- ja teollisuusministeriö kemikaalien palo- ja räjähdysvaarallisuudesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990. Asetuksen 3, 4, 6, 7, 10-12 ja 19§:ssä olevien ympäristölle vaarallisia kemikaaleja koskevien velvoitteiden voimaantulosta säädetään erikseen.

Toiminnanharjoittajan, joka valmistaa tai tuo maahan kemikaalia, josta kemikaalilain 18§:n mukaan on laadittava käyttöturvallisuustiedote ja josta ei ole tehty terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (286/78) 3 ja 4§:ssä tarkoitettua käyttöturvallisuustiedotetta, on laadittava siitä käyttöturvallisuustiedote ja lähetettävä se työsuojeluhallitukselle viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1991.

Tämän asetuksen 9§:ssä tarkoitetut merkinnät on tehtävä kemikaalin päällykseen viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1991.