1990

572/1990 Asetus maatalousalan oppilaitoksista annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

muutetaan maatalousalan oppilaitoksista 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun asetuksen ( 496/87 ) 6§:n 2 momentin 5 ja 9 kohta, 10§:n 2 momentin 3 kohta, 11§:n 1 momentti, 22 ja 32§, 35§:n 1 momentti, 36§:n 2, 6 ja 7 momentti ja 41§:n 1 ja 2 momentti, näistä 36§:n 6 ja 7 momentti sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa asetuksessa (551/88), sekä lisätään asetukseen uusi 17 a ja 47 a§ seuraavasti:
6 §

Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee:

 5)

päättää oppilaitoksen työjärjestyksestä, opetusryhmien muodostamisen perusteista ja opettajien työnjaosta, jollei sitä ole johtosäännössä määrätty rehtorin tehtäväksi;

9)

ottaa kunnallisen ja yksityisen oppilaitoksen rehtori, apulaisrehtori, lehtorit, aikuiskoulutusosaston johtaja, tuntiopettajat ja muu henkilökunta sekä myöntää heille vapautusta virasta, toimesta tai tehtävästä ja ero, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty; sekä

10 §

Rehtorin tulee:

 3)

valmistella opettajia kuultuaan oppilaitoksen työjärjestys, opetusryhmien muodostaminen ja opettajien työnjako;

11 §

Jollei oppilaitokseen ole perustettu apulaisrehtorin virkaa tai tointa, oppilaitokseen voidaan valita opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan apulaisrehtori, joka rehtorin alaisena hoitaa osan rehtorin tehtävistä. Jos oppilaitoksessa on apulaisrehtori, hän toimii myös rehtorin sijaisena.
17 a §

Opiskelijan työviikkoon voi sisältyä keskimäärin enintään 35 opetustuntia pakollisissa aineissa. Tämän lisäksi opiskelija voi osallistua vapaaehtoiseen opetukseen ja tukiopetukseen.
22 §

Oppilaitoksessa saadaan ammatillisessa peruskoulutuksessa käyttää opettamiseen, oppilaanohjaukseen, tukiopetukseen ja suunnitteluun 25 tuntia linjan vuosiluokkaa kohti viikossa. Lisäksi saadaan käyttää opistoasteen linjojen vuosiluokilla enintään 1,4 tuntia viikossa opiskelijaa kohti ja muiden linjojen vuosiluokilla enintään 1,8 tuntia viikossa opiskelijaa kohti. Oppilaitoksen käytettävissä on kuitenkin kutakin opetusviikkoa kohti vähintään tuntimäärä, joka saadaan, kun linjojen vuosiluokkien yhteismäärä kerrotaan luvulla 36,5.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisen linjan ensimmäistä vuosiluokkaa, jolla on toisena oppilaaksiottovuotena peräkkäin vähemmän kuin kahdeksan opiskelijaa tai vähemmän kuin kuusi sellaista opiskelijaa, joille 39§:n nojalla annetaan erityisopetusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää korotetaan 0,5 tuntia viikossa kutakin muun vieraan kielen kuin toisen kotimaisen tai englannin kielen opetukseen osallistuvaa opiskelijaa kohti, kuitenkin enintään kuusi tuntia viikossa kutakin edellä tarkoitettua kieltä kohti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää korotetaan 2,5 tuntia viikossa jokaista sellaista opiskelijaa kohti, jolle 39§:n nojalla annetaan erityisopetusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää laskettaessa on otettu huomioon yksi tunti viikossa oppilaitoskohtaista suunnitteluaikaa oppilaitoksen päätoimista opettajaa kohti.

Tuntimäärä lasketaan erikseen pääkoulun ja sivukoulun mukaan sekä opetuskielen mukaan erikseen kaksikielisissä oppilaitoksissa ja niissä oppilaitoksissa, joissa järjestetään opetusta muulla kuin oppilaitoksen opetuskielellä.

Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita opetustuntien määrän laskemisesta ja päättää tarvittaessa 1 momentissa tarkoitetun tuntimäärän tai 2 momentissa tarkoitetun ensimmäisen vuosiluokan vähimmäiskoon muuttamisesta erityisen koulutustehtävän tai muun erityisen syyn takia.
32 §

Valtion maatalousalan oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin virka sekä lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin virka sekä lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin toimi ja lehtorin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta tarpeellista työsopimussuhteista henkilökuntaa.
35 §

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin ja apulaisrehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan maatalousalan oppilaitoksen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu lehtorin kelpoisuus. Tilanhoitajaksi määrätyltä rehtorilta vaaditaan maatalouden koulutusohjelman mukainen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto tai agronomin tutkinto. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut maatalousalan oppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.
36 §

Valtion oppilaitoksen apulaisrehtorin, lehtorin ja aikuiskoulutusosaston johtajan sekä muut virkamiehet nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.

Valtion oppilaitoksen rehtorille myöntää virkavapautta johtokunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää rehtorille kuitenkin lääninhallitus. Apulaisrehtorille, aikuiskoulutusosaston johtajalle ja lehtorille myöntää virkavapautta rehtori. Yli kolme kuukautta kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden apulaisrehtorille, aikuiskoulutusosaston johtajalle ja lehtorille myöntää kuitenkin johtokunta.

Viransijaisen valtion oppilaitokseen ottaa se, joka myöntää virkavapauden. Apulaisrehtorin, aikuiskoulutusosaston johtajan ja lehtorin viransijaisen yli kolmeksi kuukaudeksi ottaa kuitenkin johtokunta.
41 §

Oppilaitoksen tulee järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville joko samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa tai eri opetusryhmässä.

Erityisopetuksessa saadaan ammattikasvatushallituksen määräämin perustein poiketa opiskelijaksi ottamista, koulutuksen pituutta, työajan pituutta ja oppilasarviointia koskevista säännöksistä.
47 a §

Oppilaitoksessa voi olla pääsääntöisesti muulla paikkakunnalla kuin pääkoulu sijaitseva tai muulla tavoin pääkoulusta erillinen pysyvästä ja huomattavasta koulutustehtävästä huolehtiva sivukoulu. Sivukouluun voidaan valita apulaisrehtori.

Oppilaitoksessa, jossa on sivukoulu, oppilaskunta ja oppilaitostoimikunta voivat jakaantua sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään. Niin ikään sivukouluun voidaan asettaa opettajakunnan jaosto.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.

Aikuiskoulutuksena järjestetyssä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja pitempikestoisessa lisäkoulutuksessa sovelletaan kuitenkin edelleen opetusryhmän muodostamista koskevia tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Poiketen siitä, mitä 22§:n 2 momentissa on säädetty, 31 päivään joulukuuta 1992 saakka 22§:n 1 momentin mukaista tuntimäärää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisen linjan ensimmäistä vuosiluokkaa, jolla on kolmantena oppilaaksiottovuotena peräkkäin vähemmän kuin kahdeksan opiskelijaa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Anna-Liisa Kasurinen