1990

560/1990 Asetus ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetun lain (557/90) nojalla:

 1 luku Yleisiä säännöksiä
1 §

Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia ovat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) tarkoitettujen ammatillisten oppilaitosten osana toimivat opettajankoulutusosastot.

Åbo Akademi -nimisen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestettävästä ammatillisten oppilaitosten ruotsinkielisestä opettajankoulutuksesta säädetään erikseen.

Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun liikenneopetuskeskuksen toiminnasta ja hallinnosta säädetään erikseen.
2 luku Hallinto
2 §

Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Opettajia, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan lukuvuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.
3 §

Johtokunnan tehtävänä on:

 1)

hoitaa opettajakorkeakoulun yleistä hallintoa;

 2)

valvoa ja vastata, että opettajakorkeakoulun hallintoa, opetusta ja taloutta sekä muuta toimintaa hoidetaan säännösten ja määräysten mukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla;

 3)

hyväksyä vuosittain opettajakorkeakoulun toimintasuunnitelma sekä tehdä ehdotus tulo- ja menoarvioksi;

 4)

päättää opettajakorkeakoulun työjärjestyksestä ja opettajien työnjaosta, jollei sitä ole johtosäännössä määrätty rehtorin tehtäväksi;

 5)

hyväksyä opettajia, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita kuultuaan opettajakorkeakoulun järjestyssäännöt;

 6)

tehdä ehdotuksia opettajakorkeakoulun toiminnan kehittämiseksi ja antaa viranomaisille niiden pyytämät lausunnot; sekä

 7)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat johtokunnalle.
4 §

Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.
5 §

Opettajankoulutusneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet valitsee johtokunta.

Opettajankoulutusneuvoston toimikaudesta, kokoonpanosta, kokoonkutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty.

Opettajankoulutusneuvoston tehtävänä on valmistella opettajankoulutusosastoa koskevat asiat johtokunnalle.
6 §

Neuvottelukuntaan valitaan opettajakorkeakoulua, opettajakuntaa ja opettajakorkeakoulun kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi rehtori.

Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.
7 §

Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajakunnan tulee:

 1)

suunnitella ja edistää opettajakorkeakoulun opetusta ja muuta toimintaa;

 2)

edistää opettajakorkeakoulun opettajien yhteistoimintaa;

 3)

päättää todistukseen annettavista arvosanoista;

 4)

tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja; sekä

 5)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat opettajakunnalle.

Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee asian puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta.
8 §

Ammatillisen opettajakorkeakoulun rehtorin tehtävänä on:

 1)

suunnitella, johtaa ja valvoa opettajakorkeakoulun toimintaa sekä vastata yleisestä järjestyksestä;

 2)

seurata ja valvoa, että opettajat hoitavat asianmukaisesti opetuksen ja muut heille kuuluvat tehtävät;

 3)

valmistella opettajia kuultuaan opettajakorkeakoulun työjärjestys ja opettajien työnjako;

 4)

valvoa, että opettajakorkeakoulun taloutta hoidetaan säännösten ja määräysten mukaan; sekä

 5)

suorittaa muut tehtävät, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat rehtorille.

Opettajankoulutusosaston johtaja hoitaa opettajankoulutusosastoa koskevat 1 momentissa mainitut tehtävät.
9 §

Jollei opettajakorkeakouluun ole perustettu apulaisrehtorin virkaa, opettajakorkeakouluun voidaan valita opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan apulaisrehtori, joka rehtorin alaisena hoitaa osan rehtorin tehtävistä. Jos opettajakorkeakoulussa on apulaisrehtori, hän toimii myös rehtorin sijaisena.

Jollei opettajakorkeakoulussa ole apulaisrehtoria, on opettajakunnan keskuudesta valittava enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.

Apulaisrehtorin ja vararehtorin määrää johtokunta. Ennen apulaisrehtorin tai vararehtorin määräämistä on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Apulaisrehtorille ja vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.
10 §

Jollei opettajankoulutusosastoon ole perustettu johtajan virkaa tai tointa, valitaan joku osaston vakinaisista opettajista johtajaksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Johtajan määrää johtokunta. Ennen johtajan määräämistä on osaston opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Johtajalle annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.
11 §

Oppilaskunnan tulee:

 1)

hyväksyä itselleen oppilaskunnan säännöt ja esittää ne johtokunnan vahvistettaviksi;

 2)

edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä järjestää tarvittaessa harrastus- ja kulttuuritoimintaa;

 3)

tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja; sekä

 4)

käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat oppilaskunnalle.

Opettajankoulutuslaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.
12 §

Opettajakorkeakoulun johtosäännöstä tulee käydä selville:

 1)

opettajakorkeakoulun nimi ja sijaintipaikka;

 2)

opetuskieli;

 3)

koulutusalat;

 4)

tarpeelliset määräykset hallintoelimistä;

 5)

tarpeelliset henkilöstöhallintoa ja toiminnan muuta järjestelyä koskevat määräykset, mikäli niistä ei ole muualla erikseen säädetty tai määrätty; sekä

 6)

muut lain tai asetuksen nojalla taikka asian laadun mukaan johtosäännössä määrättävät asiat.
3 luku Työaika ja opetus
13 §

Opettajankoulutuslaitoksen lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
14 §

Ammattikasvatushallitus laatii opettajien peruskoulutusta varten opetussuunnitelman yleiset perusteet, joista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, oppimäärät ja opetusjärjestelyjen perusteet.

Opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti johtokunta.
4 luku Opiskelijat
15 §

Opettajankoulutuslaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, jota edellytetään ammatillisten oppilaitosten opettajan virkoihin tai toimiin, jollei ammattikasvatushallitus erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta.

Opiskelijat valitaan kasvatus- ja opettajantehtävään soveltuvuuden, koulutusmotivaation ja koulutustarpeen perusteella. Oppilasvalinnassa voidaan käyttää pääsy- ja soveltuvuuskokeita.

Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.
16 §

Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee opettajakunta tai sen jaosto. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.
17 §

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai, milloin on kysymys todistukseen annettavasta arvosanasta, opettajakunnalta. Opettajan tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian rehtorin tai opettajankoulutusosaston johtajan käsiteltäväksi. Rehtori tai johtaja päättää oikaisupyynnön siirtämisestä opettajakunnan käsiteltäväksi.
18 §

Opiskelijaa, joka rikkoo opettajankoulutuslaitoksen järjestyssääntöjä, voi rehtori tai johtaja rangaista antamalla hänelle muistutuksen.

Milloin rehtori tai johtaja ei katso muistutusta riittäväksi, on asia saatettava johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi opiskelijaa ja opettajakuntaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet opettajankoulutuslaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
5 luku Virat ja toimet sekä henkilöstö
19 §

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa voi olla rehtorin virka sekä yliopettajan ja johtajan virkoja. Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulutusosastossa voi olla johtajan ja yliopettajan virkoja tai toimia. Lisäksi opettajankoulutuslaitoksessa voi olla tarpeellisia muita virkoja, tuntiopettajia ja muita tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteista henkilökuntaa.
20 §

Rehtorin, johtajan ja opettajan viran ja toimen haltijalta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.
21 §

Rehtorin, johtajan ja opettajan viran ja toimen haltijalta vaaditaan, että hän on joko saanut opettajankoulutuslaitoksen opetuskielellä koulusivistyksensä sekä, jos kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, sillä kielellä suorittanut kirjallisen kypsyysnäytteen, tai suorittanut opettajankoulutuksen opettajankoulutuslaitoksen opetuskielellä taikka osoittanut täydellisesti hallitsevansa opettajankoulutuslaitoksen opetuskielen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kielitaito kuin viran tai toimen haltijalta.
22 §

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin ja johtajan virkaan tai toimeen vaaditaan yliopettajan virkaan tai toimeen vaadittavat opinnot, opettajankoulutus, ammattikasvatushallinnon tutkinto sekä vähintään kolmen vuoden toiminta opettajana ammatillisessa opettajankoulutuslaitoksessa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

Muihin virkoihin tai toimiin vaaditaan:

 1)

yliopettajalta (ainedidaktiikka) virkaan tai toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei alalla ole soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, alan korkein tutkinto, tutkintoon sisältyvänä tai erikseen vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot kasvatustieteessä tai aikuiskasvatuksessa, alan ammatillisen oppilaitoksen yliopettajan tai lehtorin kelpoisuus sekä vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikasvatushallituksen alaisessa oppilaitoksessa;

 2)

yliopettajalta (kasvatusaineet) ylempi korkeakoulututkinto ja siinä tai erikseen suoritettuna 55 opintoviikon laajuiset opinnot kasvatustieteessä, aikuiskasvatuksessa, erityispedagogiikassa tai muussa vastaavassa aineessa tai psykologiassa sekä 35 opintoviikon laajuiset opinnot yhdessä muussa tässä mainitussa aineessa tai vastaava lisensiaatin tutkinto, ammatillisiin oppilaitoksiin vaadittava opettajankoulutus sekä vähintään kolmen vuoden opettajakokemus; sekä

 3)

johtajalta (lisäkoulutus) ylempi korkeakoulututkinto, ammatillisen oppilaitoksen yliopettajan tai lehtorin kelpoisuus sekä vähintään kolmen vuoden kokemus virkaan tai toimeen soveltuvissa tehtävissä tai opettajankoulutuksessa.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.
23 §

Ammatillisen opettajakorkeakoulun rehtorin nimittää ammattikasvatushallitus johtokunnan esityksestä.

Valtion opettajankoulutuslaitoksen johtajan ja yliopettajan sekä muut viran haltijat nimittää ja muun henkilökunnan ottaa johtokunta.

Valtion opettajankoulutuslaitoksen tuntiopettajat ottaa johtokunta, jollei sitä johtosäännössä ole määrätty rehtorin tehtäväksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen muiden kuin opettajan viran haltijoiden nimittäminen sekä muun henkilökunnan ottaminen voidaan johtosäännöllä siirtää rehtorin tai muun viran haltijan tehtäväksi.
24 §

Ammatillisen opettajakorkeakoulun rehtorille myöntää virkavapautta johtokunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää rehtorille kuitenkin ammattikasvatushallitus. Valtion opettajankoulutuslaitoksen johtajalle ja yliopettajalle myöntää virkavapautta rehtori. Yli kolme kuukautta kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden johtajalle ja yliopettajalle myöntää kuitenkin johtokunta.

Valtion opettajankoulutuslaitoksessa viransijaisen ottaa se, joka myöntää virkavapauden. Johtajan ja yliopettajan viransijaisen yli kolmeksi kuukaudeksi ottaa kuitenkin johtokunta.
25 §

Rehtorin ja johtajan palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajan viran ja toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Milloin opetuksen järjestäminen vaatii, voi johtokunta velvoittaa opettajan ottamaan ylitunteja. Ylituntien enimmäismäärästä on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.
26 §

Opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee:

 1)

osallistua opettajankoulutuslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja opetuksen suunnitteluun sekä muutoinkin seurata alansa kehitystä;

 2)

kehittää opetustaan siten, että se vastaa hänen opetusalansa ja työelämän kehitystä; sekä

 3)

suorittaa muut rehtorin tai johtajan määräämät tehtävät.

Harjoituskoulun opettajan tulee sen lisäksi, mitä opettajan tehtävistä on erikseen säädetty, osallistua opetusharjoittelun ohjaukseen, opettajakokelaiden arviointiin ja muihin harjoituskoulun toimintaan liittyviin opettajankoulutuksen tehtäviin.
27 §

Ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista annetun lain 20§:ssä tarkoitettu virkavapaus on käytettävä neljän vuoden kuluessa virkavapauden edellytyksenä olevan seitsemän vuoden palvelusjakson päättymisestä. Virkavapautta on haettava viimeistään vuotta ennen mainitun neljän vuoden määräajan päättymistä.

Uusi 1 momentissa tarkoitettu palvelusjakso alkaa heti edellisen palvelusjakson päättymisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu palvelusjakso lasketaan samalla tavalla kuin valtion virkamiesten ikälisään oikeuttava palvelusaika.

Opetusministeriö antaa tarvittaessa ohjeita tässä pykälässä tarkoitetun virkavapauden järjestämisestä.
6 luku Erinäisiä säännöksiä
28 §

Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtokunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee:

 1)

opettajan määräämistä apulaisrehtoriksi;

 2)

opettajakorkeakoulun järjestyssääntöjä;

 3)

opiskelijaksi ottamista;

 4)

opiskelijalle annettua varoitusta; tai

 5)

opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyä.

Opiskelijan erottamista koskevasta johtokunnan päätöksestä saa opiskelija valittaa kirjallisesti ammattikasvatushallitukselle neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta lukien.
29 §

Ammattikasvatushallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.
30 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
31 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990. Asetuksen 27§:n säännöksiä sovelletaan kuitenkin myöhemmin säädettävästä ajankohdasta.

Tällä asetuksella kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen:

 1)

ammattikoulujen opettajaopistoista 9 päivänä elokuuta 1962 annettu asetus (454/62);

 2)

kotitalousopettajaopistoista 27 päivänä heinäkuuta 1962 annettu asetus (430/62);

 3)

kotiteollisuusopettajaopistoista 27 päivänä heinäkuuta 1962 annettu asetus (435/62);

 4)

normaalimetsäopistosta 7 päivänä heinäkuuta 1965 annettu asetus (398/65);

 5)

kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilaitoksista 20 päivänä maaliskuuta 1971 annetun asetuksen (339/71) 1§:n 3 momentti, 21§:n 4 momentti, 23§:n 2 momentti, 25 b, 30 ja 31§;

 6)

maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksista annetun lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun asetuksen (426/62) 4 a§;

 7)

maatalousnormaalikoulusta ja vastaavasta ruotsinkielisestä koulutuksesta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annettu asetus (427/62);

 8)

valtion teknillisistä oppilaitoksista 19 päivänä joulukuuta 1940 annetun asetuksen (766/40) 1§:n 4 momentti, 15§:n 5 momentti, 16§:n 1 momentin 4 a kohta ja 5 momentti sekä 20§:n 2 momentti; sekä

 9)

sairaanhoitotoimen harjoittajien ja muun vastaavanlaisen henkilöstön kouluttamisesta 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetun asetuksen (418/68) 35§:n 1 momentti kuitenkin siten, että mainitun momentin säännöksiä sovelletaan 31 päivään heinäkuuta 1994 saakka.

Rehtori, johtaja, yliopettaja, lehtori, opettaja tai kurssitoimenjohtaja, joka on nimitetty virkaansa tai toimeensa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa tai sitä lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen. Niin ikään päätoimisen tuntiopettajan tehtävässä 31 päivänä heinäkuuta 1990 ollut ja silloin voimassa olleet kelpoisuusvaatimukset täyttänyt henkilö säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastaavaan virkaan tai toimeen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Anna-Liisa Kasurinen