Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 10§:ssä tarkoitettuja pellon kesannoimissopimuksia voidaan vuonna 1990 tehdä yhden kesannoimisvuoden tai kolme perättäistä kesannoimisvuotta kestäväksi sopimuskaudeksi. Kesannoimisvuosi alkaa 15 päivänä huhtikuuta ja päättyy seuraavana kalenterivuonna 14 päivänä huhtikuuta.

Sopimuksen tekee viljelijän kanssa sen kunnan maatalouslautakunta, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Sopimusta koskeva hakemus on toimitettava asianomaiselle maatalouslautakunnalle viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 1990.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset sopimusten hakemista ja tekemistä koskevasta menettelystä.

Sopimuksessa on määriteltävä peltoalue, jota sopimus koskee. Viljelijän tulee sitoutua hoitamaan peltoaluetta sopimuskauden ajan joko viherkesantona tai muuna kesantona. Sopimus muusta kuin viherkesannosta voidaan tehdä vain yhden kesannoimisvuoden ajaksi.

Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitettu viherkesanto saadaan perustaa myös suojaviljan avulla. Sopimus 4 kohdassa tarkoitetusta viherkesannosta voidaan tässä tapauksessa tehdä vain kolmen kesannoimisvuoden ajaksi.

Edellä 2 momentin 1-3 kohdissa tarkoitettua peltoa on sopimuskauden ajan edelleenkin hoidettava nurmena tai siihen verrattavana, maatilahallituksen hyväksymänä kasvustona. Saman momentin 4 kohdassa tarkoitettua peltoa on hoidettava siihen kylvettynä kasvustona.

Sopimusta ei voida tehdä, jos viljelijällä on sopimuskauden aikana voimassa tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) tai muun vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus.

Edellä 1 momentin 1-4 kohdissa tarkoitetusta oikeudesta korjata ja luovuttaa sato tai muuten käyttää peltoa on tehtävä merkintä kesannoimissopimuksen ehtoihin.

Sopimuksessa tarkoitetulle pellolle saadaan lisäksi kylvää syysvehnää sopimuskauden päättymistä edeltävänä syksynä.

Sopimuksen perusteella viljelijälle maksetaan tasapainottamispalkkiona kesannoimispalkkiota kultakin kesannoimisvuodelta sopimuksen voimassaoloaikana. Palkkio on salaojitetusta tai vakiintuneesti ojattomana viljellystä pellosta eri maatalouspiirien alueella seuraava:

Maatalouspiiri saa toimialueellaan määrätä 1 momentissa tarkoitetun palkkion pellon tuottokyvyn huomioon ottaen kunnittain eri suuruiseksi siten, että kunnassa maksettava palkkio poikkeaa enintään kymmenen prosenttia piirin alueelle määrätystä palkkiosta. Kunnittain määrättyjen palkkioiden keskiarvon tulee olla 1 momentin mukaisen piirin alueen palkkion suuruinen. Keskiarvo lasketaan kuntien lukumäärän perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta pellosta, joka on heikkolaatuista tai huonossa viljelykunnossa, sekä avo-ojitetusta pellosta maksetaan 1 ja 2 momentin mukainen palkkio 20 prosentilla alennettuna.

Pellosta, jota on valtion kanssa tehdyn kesannoimissopimuksen perusteella hoidettu muuna kesantona kuin viherkesantona vuonna 1989 ja jota edelleen hoidetaan muuna kuin viherkesantona, maksetaan 1-3 momentin nojalla määräytyvä palkkio 20 prosentilla alennettuna.

Edellä 2§:n 2 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitettuna viherkesantona hoidettavasta pellosta maksetaan tämän pykälän 1-3 momentin nojalla määräytyvä palkkio kultakin kesannoimisvuodelta korotettuna 300 markalla hehtaaria kohden. Vuonna 1990 suojaviljaan perustettavasta viherkesannosta maksetaan kuitenkin kesannoimispalkkiota ensimmäiseltä kesannoimisvuodelta 300 markkaa hehtaaria kohden, jos suojaviljasato korjataan.

Jos viljelijällä on sopimusehtojen mukaan oikeus 5§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla laiduntaa pellolla lampaita ja vuohia, palkkion määrä on puolet tämän pykälän 1-5 momentin nojalla määräytyvästä palkkiosta.

Viljelijän saama vastike sopimuksessa tarkoitetulta pellolta 5§:n 1 momentin mukaisesti korjatusta sadosta tai muusta samassa momentissa tarkoitetusta pellon käytöstä ei aiheuta muutosta palkkion määrään.

Jos viljelijä metsittää kesannoimissopimuksessa tarkoitetun pellon sopimuskauden aikana, maatalouslautakunnan on purettava sopimus metsitetyn pellon osalta. Kesannoimisvuodelta, jonka aikana taimet on istutettu, maksetaan kuitenkin kesannoimispalkkio kesannoimisvuoden loppuun, jos peltoa on sopimuksen mukaisesti hoidettu kesantona vähintään kolmen kuukauden ajan kesannoimisvuoden alusta. Viljelijän tasapainottamislain 14§:n nojalla pellon metsityksestä mahdollisesti saama palkkio ei aiheuta muutosta kesannoimispalkkion määrään.

Maatalouslautakunnan on purettava sopimus, jos sopimuksen kohteena oleva peltoala on tasapainottamislain 19§:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kolme hehtaaria.

Jos sopimus puretaan 1 momentin nojalla tai jos viljelijä tasapainottamislain 18§:n mukaisesti luopuu sopimuksesta, sopimuksen perusteella maksetaan kesannoimispalkkio jokaiselta kesannoimisvuodelta, jonka aikana pelto on sopimuksen mukaisesti hoidettu kesantona ja ollut sopimuksen tehneen viljelijän tai hänen oikeudenomistajiensa omistuksessa tai hallinnassa vähintään kolmen kuukauden ajan kesannoimisvuoden alusta.

Maatilahallitus määrää maatalouspiireille niiden toimialueiden viljanviljelyalojen suhteessa kiintiöt, joiden rajoissa sopimuksia saadaan tehdä. Maatilahallitus voi tarvittaessa muuttaa määräämiään kiintiöitä ottaen huomioon käytettävissä olevat varat ja eri maatalouspiireissä tehdyt hyväksymiskelpoiset hakemukset. Kiintiöitä määrättäessä osa käytettävissä olevista varoista on varattava valituksista mahdollisesti aiheutuvaa maksamista varten.

Maatilahallituksen tulee antaa ohjeet siitä, miten kesannoitavia peltoja on vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet huomioon ottaen hoidettava.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 1990.