Opintotuen enimmäismäärät

1 §

Opintovuonna 1990-91 ovat opintotuen kuukausikohtaiset enimmäismäärät huomioon ottaen vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetut opintorahan perusosan enimmäismäärät:

	Opintoraha		Opintolainan valtiontakaus mk/kk	Opintotuki yhteensä
	perusosa mk/kk	asumislisä mk/kk
1) yliopistot ja muut korkeakoulut	560	390	1 750	2 700
2) ammattiin valmistavat oppilaitokset ja kansanopistot seuraavin poikkeuksin	430	390	1 600	2 420
a) sen mukaan kuin valtion opintotukikeskus erikseen päättää metsä- ja puutalousoppilaitosten, maatalousalan oppilaitosten maatilatalouden ja puutarhatalouden yleisjakso ja kouluasteen koulutus sekä koti- ja laitostalousoppilaitosten yleisjakso ja kouluasteen koulutus sekä kansanopistojen ja urheiluopistojen opintososiaalisten etujen piiriin kuuluvat linjat
-oppilaitoksen maksuton asunto	430	-	900	1 330
-muut	430	390	1 000	1 820
b) kansan- ja urheiluopistojen maksulliset linjat
-asuntolassa asuvat	430	170	1 300	1 900
-muut	430	390	1 300	2 120
c) ne ammatilliset oppilaitokset tai opintolinjat, jotka eivät kuulu opintososiaalisten etujen piiriin	430	390	1 750	2 570
3) lukio tai lukioaste	300	390	1 000	1 690
4) iltaoppilaitokset, oppilaitosten iltalinjat tai muu ansiotyössä oleville järjestettävä opintotukilain piiriin kuuluva koulutus
a) yliopistot ja muut korkeakoulut	560	-	1 000	1 560
b) ammattiin valmistavat oppilaitokset	430	-	1 000	1 430
c) lukiot	300	-	1 000	1 300
5) ulkomailla sijaitsevat oppilaitokset seuraavasti:
a) korkeakoulut	560	580	2 000	3 140
b) ammattiin valmistavat oppilaitokset	430	580	2 000	3 010
c) kansanopistot	430	580	1 100	2 110
d) lukiot	300	580	1 100	1 980

Opintotuki myönnetään täysien opiskelukuukausien mukaan. Opiskelun alkamis- ja päättymiskuukausista lasketaan yksi täysi tukikuukausi, mikäli näinä kuukausina on lukukauteen sisältyviä päiviä yhteensä vähintään 16 päivää.

Teknillisissä oppilaitoksissa opiskeleville opintotuki voidaan myöntää 2 momentin estämättä yhdeksäksi kuukaudeksi.

Opintotukea voidaan myöntää enintään yhdeksäksi kuukaudeksi.

Ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa opiskeleville opintotukea voidaan myöntää kuitenkin enintään yhdeksäksi ja puoleksi kuukaudeksi, mikäli opintovuoden työpäivien lukumäärä on vähintään 190.

2 §

Edellä säädettyjä opintotuen enimmäismääriä korotetaan seuraavasti:

Huoltovelvollisuuden perusteella myönnetään opintorahan perusosan huoltajakorotuksena enintään 380 markkaa kuukaudessa opintotuen hakijan huollettavana olevaa alaikäistä lasta kohti. Huoltajakorotusta maksetaan enintään kolmesta lapsesta. Hakijan huollettavaksi ei katsota lasta, jolle hakija sopimuksen tai tuomion perusteella on velvollinen maksamaan elatusapua.

Kesäopintojen perusteella korkeakoulussa opiskelevalle myönnetään opintorahaa enintään kolmen ja opintolainan valtiontakaus enintään kahden kuukauden kesäopintoja varten sen mukaan kuin valtion opintotukikeskus opiskelun keston ja laajuuden perusteella erikseen määrää, jos hän suorittaa 1.6.-31.8. välisenä aikana tutkintoonsa kuuluvia opintoja tai pakollista harjoittelua. Ulkomailla opiskelevalle kesätuki voidaan myöntää vain Suomessa harjoitettavia opintoja varten. Kesäajalle ei myönnetä opintotukea, jos opiskelija on kesäopintojen aikana päätoimiseksi katsottavassa ansiotyössä.

Kieliharjoittelun perusteella korotetaan opintolainaerän määrää enintään 3 500 markalla, mikäli hakija suorittaa palkattomana opintoihinsa pakollisena kuuluvaa kieliharjoittelua ulkomailla 1.9.-31.5. välisenä aikana.

Asumismenojen perusteella korotetaan opintorahan asumislisää, mikäli opiskelijan asumismenot ylittävät 560 markkaa kuukaudessa ja hän täyttää opintotukilain 10§:ssä säädetyt edellytykset. Korotus on 80 prosenttia edellä mainitun kuukausivuokran ylittävältä osalta. Yli 900 markan osalta korotusta ei makseta. Korotusta maksetaan vain Suomessa opintoja harjoittavalle henkilölle.

Opintolainan hoitomenojen perusteella opintorahan perusosaa korotetaan yhdellä prosentilla opintovuotta edeltävän maaliskuun lopussa olleesta opintotukilain mukaisen opintolainan määrästä, mikäli hakijan opintolainan määrä on silloin ollut vähintään 44 000 markkaa ja hänelle on myönnetty opintorahaa koko opintovuodeksi 1990-91.

3 §

Edellä 1§:ssä säädettyjä opintotuen enimmäismääriä alennetaan seuraavasti:

Mikäli opiskelija saa vanhuus-, työ- tai työkyvyttömyyseläkettä, opintotukea ei myönnetä.

Mikäli opiskelija saa muuta eläkettä tai muuta toimeentulon turvaavaa tukea, opintotuen enimmäismäärää voidaan alentaa tai tuki evätä sen mukaan kuin valtion opintotukikeskus päättää.

Mikäli oppilaitoksessa opiskelevat saavat opiskelun tai sen yhteydessä tehtävän työn johdosta palkkaa, päivärahaa tai avustusta taikka muuta opintorahaa vastaavaa taloudellista tukea, ei opintorahaa myönnetä. Tällöin opintolainan valtiontakaus myönnetään siten alennettuna kuin valtion opintotukikeskus erikseen määrää.

Mikäli opiskelija asuu opintovuoden aikana vanhempiensa tai ottovanhempiensa luona, opintorahan perusosan enimmäismäärä on kuitenkin täydestä määrästä puolet taikka jos opiskelija ei ole ennen opintovuoden alkua täyttänyt 18 vuotta, kolme neljännestä.

Mikäli opiskelija asuu opintovuoden aikana vanhempiensa tai ottovanhempien luona, opiskelijan opintolainan enimmäismäärä on 70 prosenttia 1§:n mukaisesta määrästä. Opintolainan valtiontakausta ja korkotukea ei kuitenkaan myönnetä vanhempiensa tai ottovanhempiensa luona asuvalle opintovuoden alkaessa alle 18-vuotiaalle opiskelijalle muuten kuin 2 momentin edellytysten täyttyessä.

Opintotuen enimmäismäärää ei kuitenkaan alenneta 4) ja 5)-kohtien perusteella, jos

opiskelija on opintovuoden alkaessa 24-vuotias, on tai on ollut naimisissa tai hänellä on huollettavanaan alaikäinen lapsi;

hakijan mahdollisuudet saada tukea vanhemmiltaan ovat vähäiset vanhempien vähävaraisuuden tai muun erityisen syyn perusteella sen mukaan kuin valtion opintotukikeskus lähemmin määrää.

4 §

Opintolainan valtiontakausta ja korkotukea ei myönnetä, mikäli lukukausierien suuruus jää alle 1 000 markan. Opintolainaerän määrä on pyöristettävä lähimpään 50:llä jaolliseen markkamäärään.

Opintorahaa ei myönnetä, mikäli lukukausierän määrä jää alle 250 markan. Opintorahan määrä on pyöristettävä lähimpään täyteen markkaan.

Opintotukilain 3§:n 2 momentissa tarkoitettujen tulojen ja varallisuuden rajat

5 §

Perheetön opiskelija on oikeutettu täysimääräiseen opintotukeen, jos hänen tulonsa opintovuoden opiskelukuukausien aikana ovat yhteensä enintään 20 000 markkaa. Tulojen ylittäessä 20 000 markkaa vähennetään opintotukea jokaiselta rajan ylittävältä 2 500 markalta 10 prosenttiyksikköä. Jos opiskelija opiskelee iltaoppilaitoksessa, oppilaitoksen iltalinjalla tai on muussa ansiotyössä oleville järjestettävässä opintotukilain piiriin kuuluvassa koulutuksessa, opintotuen määrää alennetaan opiskelukuukausien aikaisten tulojen ylittäessä 43 000 markkaa.

6 §

Perheellinen opiskelija on oikeutettu täysimääräiseen opintotukeen, jos hänen ja hänen puolisonsa tulot ovat opintovuoden aikana yhteensä enintään 94 000 markkaa. Tuloraja on 118 000 markkaa ja opintorahan asumislisää myönnettäessä 250 000 markkaa, mikäli opiskelija opiskelun takia joutuu asumaan eri paikkakunnalla kuin hänen perheensä. Opintovuoden alkaessa 30-vuotta täyttäneen hakijan ja hänen puolisonsa tulojen täysimääräiseen tukeen oikeuttava enimmäismäärä on kuitenkin 250 000 markkaa. Tulojen ylittäessä edellä mainitun rajan vähennetään opintotukea jokaiselta rajan ylittävältä täydeltä 3 200 markalta 5 prosenttiyksikköä. Jos opiskelijalla on huollettavanaan alaikäinen tai alle 20-vuotias opiskeleva lapsi ja hän elää naimattomana, asumuseron tai avioeron saaneena tahi leskenä, on tuloraja, jonka ylimenevältä osalta vähennys tehdään, 54 000 markkaa.

Hakijan omat tulot otetaan huomioon vain opiskelukuukausien ajalta.

7 §

Jos opiskelijalla on huollettavanaan alaikäisiä tai alle 20-vuotiaita opiskelevia lapsia tai hän on näihin nähden muutoin elatusvelvollinen, voidaan edellä 5 ja 6§:ssä säädettyihin vapaan tulon määriin lisätä 23 000 markkaa lasta kohden.

8 §

Jos opiskelijan ja hänen aviopuolisonsa verotettava varallisuus viimeksi toimitetussa tulo- ja varallisuusverotuksessa on yhteensä yli 190 000 markkaa tai kun hakija on opintovuoden alkaessa 30-vuotta täyttänyt taikka myönnettäessä opintorahan asumislisää perheelliselle opiskelijalle yli 380 000 markkaa, rinnastetaan ylimenevästä osasta 50 prosenttia tuloon.

9 §

Edellä 5, 6 ja 7 §:ssä tarkoitetut markkamääräiset rajat puolitetaan, mikäli on kysymys yhden lukukauden kestävistä opinnoista ja jaetaan neljällä mikäli koulutus kestää alle kolme kuukautta.

10 §

Mitä edellä on määrätty opiskelijan ja hänen aviopuolisonsa tulojen ja varallisuuden huomioonottamisesta, koskee myös sellaisten henkilöiden tuloa ja varallisuutta, jotka elävät yhteistaloudessa ja joilla on huollettavanaan yhteinen tai jomman kumman alaikäinen lapsi, ottolapsi tai kasvattilapsi.

11 §

Mikäli opintotukiasetuksen 5§:n mukaan opintotukea myönnettäessä on otettava huomioon opiskelijan vanhempien tai ottovanhempien tulot ja varallisuus, menetellään seuraavasti:

Täysimääräiseen opintorahan perusosaan ja asumislisään ovat oikeutettuja opiskelijat, joiden vanhempien yhteenlaskettu valtionverotuksessa verotettava tulo viimeksi toimitetussa tulo- ja varallisuusverotuksessa on enintään 140 000 markkaa. Verotettavan tulon ylittäessä 140 000 markkaa alennetaan opintorahaa jokaiselta rajan ylittävältä täydeltä 3 400 markalta 5 prosenttiyksikköä.

Täysimääräiseen opintolainan valtiontakaukseen ovat oikeutettuja opiskelijat, joiden vanhempien yhteenlaskettu valtionverotuksessa verotettava tulo viimeksi toimitetussa tulo- ja varallisuusverotuksessa on enintään 216 000 markkaa. Verotettavan tulon ylittäessä edellä mainitun rajan alennetaan opintolainaerää jokaiselta rajan ylittävältä täydeltä 3 400 markalta 5 prosenttiyksikköä.

Mikäli opiskelijan vanhempien yhteenlaskettu verotettava varallisuus viimeksi toimitetussa tulo- ja varallisuusverotuksessa ylittää 400 000 markkaa, rinnastetaan ylimenevästä osasta 50 prosenttia verotettavaan tuloon.

Milloin perheessä on huollettavana hakijan lisäksi alaikäisiä lapsia, korotetaan edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä verotettavan tulon määriä 24 000 markalla kutakin seuraavaa huollettavaa kohden. Verotettavan tulon määrää korotetaan 24 000 markalla myös kutakin hakijan täysi-ikäistä perheetöntä sisarusta kohden, milloin tämä harjoittaa päätoimisia opintoja opintotukilain piiriin kuuluvassa oppilaitoksessa.

Kun hakijan vanhemmat ovat eronneet ja toinen vanhemmista maksaa elatusapua, lisätään hakijasta maksettava elatusapu toisen vanhemman verotettavaan tuloon. Muuten elatusapua maksavan vanhemman tuloja ja varallisuutta ei oteta huomioon.

Opintolainan enimmäiskorko, valtion suorittama korkohyvitys ja hoitokorvaus sekä lainansaajan korko-osuus

12 §

Opintolainan enimmäiskorko on Suomen Pankin peruskorko lisättynä 1,25 prosenttiyksiköllä.

13 §

Valtion varoista luottolaitoksille maksettavan korkohyvityksen määrä korkotuen alaisissa opintolainoissa on opintolainan korko vähennettynä 3,75 prosenttiyksiköllä.

14 §

Luottolaitoksille opintolainojen hoidosta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi tarkoitetun hoitokorvauksen määrä on 0,4 prosenttia lainan määrästä siltä ajalta, jolta korkohyvitystä maksetaan.

15 §

Lainansaajan maksettava korko-osuus korkotuen alaisesta opintolainasta on 3,75 prosenttiyksikköä.

16 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. Tämän päätöksen 2§:n 2 kohdassa tarkoitettua opintolainan valtiontakauksen korotusta kesäopintojen perusteella sovelletaan jo 1 päivästä kesäkuuta 1990 lähtien.

Tällä päätöksellä kumotaan 27 päivänä huhtikuuta 1989 annettu valtioneuvoston päätös eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen määrien vahvistamisesta (391/89) myöhempine muutoksineen.