7 §

Metsänparannusavustuksen suuruuden ja lainaehtojen määräämistä varten maa jaetaan kunnittain kahdeksaan vyöhykkeeseen siten, että:

neljänteen vyöhykkeeseen kuuluvat Pohjois-Karjalan läänistä Nurmes ja Valtimo, Vaasan läänistä Halsua, Himanka, Kannus, Kaskinen, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Perho, Pietarsaari, Toholampi, Ullava, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli ja Vöyri sekä Oulun läänistä Alavieska, Haapajärvi, Kajaani, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Paltamo, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Sotkamo, Vuolijoki ja Ylivieska.

14 a §

Milloin maanomistaja antaa metsänparannuslain (140/87) 22§:n 2 momentin perusteella metsänparannushankkeen toteuttamisen metsälautakunnan tehtäväksi ja metsälautakunta aikoo teettää hankkeen osaksi tai kokonaan urakoitsijalla, on soveltuvin osin noudatettava valtion rakennustöiden teettämisestä urakoitsijoilla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Milloin hankkeen toteuttamisen kannalta katsotaan edulliseksi, saadaan kuitenkin urakkatarjousmenettelyn asemesta noudattaa vahvistettuja ohjemaksuja.

Metsälautakunta voi antaa metsänparannushankkeen suunnittelun ja, milloin maanomistaja on lain 22§:n 2 momentin perusteella antanut hankkeen toteuttamisen metsälautakunnan tehtäväksi, myös hankkeen toteuttamisen metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Milloin metsälautakunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi, se voi antaa hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen myös muun toteuttajan tehtäväksi. Hankkeen toteuttamiskustannukset maksetaan näissä tapauksissa toteutuneiden kustannusten perusteella.

Metsälautakunta voi antaa, milloin katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, edellä 14§:n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi.

14 b §

Metsänparannushankkeen suunnittelusta ja työnjohdosta metsänhoitoyhdistykselle aiheutuneiden lain 8§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen kustannusten sekä edellä 14§:n 1 momentissa tarkoitetusta selvitystehtävästä aiheutuneiden kustannusten korvausperusteita koskevat ohjeet antaa metsälautakunnille maa- ja metsätalousministeriö.

Milloin metsälautakunta antaa metsänparannushankkeen suunnittelun ja toteuttamisen muun toteuttajan kuin metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi, metsälautakunta päättää korvauksen suuruudesta noudattaen soveltuvin osin 1 momentissa tarkoitettuja korvausperusteita.

22 §

Jos valtion saamista ei makseta määräaikana, peritään erääntyneelle pääomalle vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia erääntymispäivästä lukien. Erääntyneelle pääomalle ei peritä muuta korkoa.

23 a §

Metsänparannuslain 40§:n 2 momentissa tarkoitetun katselmuksen pitämiseksi on katselmustoimikunnan puheenjohtajan huolehdittava, että katselmuksen ajasta ja paikasta ilmoitetaan maanomistajalle niin aikaisin, että hänellä on mahdollisuus osallistua katselmukseen.